Mitä tehdä, jos tilanteet kotioloissa äityvät riitaisiksi?

Koronatilanne voi näyttäytyä kiireisten vanhempien lapsille lottovoittona. Nyt vanhemmilla on sitä, mitä lapset ovat normaalissa arjessa kaivanneetkin, eli enemmän aikaa yhdessäololle ja pysähtymiselle. Omia perheenjäseniä on kohdattu kuitenkin niin hyvässä kuin pahassakin. Uusien toimintatapojen opettelu aiheuttaa hankaluuksia koko perheelle.

”Jo aiemmin olemassa olleet ongelmat eivät valitettavasti ole poistuneet, päinvastoin, ne ovat saattaneet kotioloissa kärjistyä riitaiseksi yhdessäoloksi, josta kukaan ei saa hengähdystaukoa”, Pirkanmaalla perheterapeuttina toimiva Juha Kurki kertoo.

Stressitilanne aiheuttaa helposti purkautumisia. Kun pinna on kireällä, tulee asioita sanottua kovemmin kuin oli ajatellut ja kommunikointi kotona saattaa äityä riitelyksi.

”Jo ennen koronaa vallinnut stressi esimerkiksi talousasioista näkyy nyt nopeammin, koska kokonaistilanne on kuormittava”, toteaa perheohjaaja Hanni Rättö Keski-Pohjanmaalta.

Tämä on sinänsä ihan luonnollista, mutta kärjistyneet tilanteet olisi hyvä käydä läpi jälkikäteen, jollei osaa toimia itse tilanteessa. Aikuinen on lapsen tunteiden peili, ja vanhempi voi omalla toiminnallaan opettaa lapselle tunteiden sanoittamista ja käsittelyä.

Löydä perheen oma hyvä juttu

Vaikka välillä onkin hankalaa, on tärkeää muistaa, että tämä on erityinen tilanne kaikille, niin vanhemmille kuin lapsillekin. Tietyistä rutiineista, kuten syömisestä ja nukkumisesta, kiinni pitämisestä on apua tunteiden säätelyssä.

”Joka päivälle kannattaa keksiä yhteisiä mukavia asioita, kuten kävely, yhteinen pelihetki tai vaikkapa silittely. Mukavat hetket ovat otollisia asioista keskusteluun lasten kanssa. Lapset uskaltavat herkemmin ottaa mielessä olevia asioita esiin vanhemman kanssa, kun vanhempikin on rauhallisella mielellä ja hänellä on aikaa”, Hanni Rättö suosittelee.

Tilanteessa, jossa rajoja on asetettu paljon myös kodin ulkopuolelta ja perheiltä vaaditaan tiivistä yhdessäoloa, ei ole välttämättä järkevin aika pingottaa.

”Nyt tarvitaan tilaa, väljyyttä ja aikaa ja pitäisi yrittää löytää niitä hyviä juttuja. Joissain tilanteissa voi olla ehkä järkevämpää joustaa ja toimia vähän sallivammin kuin normaalisti”, ehdottaa Kurki.

Esimerkiksi tavallisesti koulussa hyvin omatoimisesti käyttäytyvä lapsi saattaakin kriisitilanteessa tarvita paljon aikuisen tukea ja läsnäoloa.

”Lapset ovat tietenkin erilaisia, mutta osa voi tuntea sellaista epävarmuutta ja stressiä, jota ei osaa sanoittaa tai purkaa. Tämä näyttäytyy helposti ylivireytenä, toiminnanohjauksen haasteina tai aggressiivisena käyttäytymisenä”, Rättö pohtii.

Epävarmuuden sietämistä voi harjoitella

Ennakointi on yksi keino ennaltaehkäistä kärjistyneitä tilanteita. Asioita kannattaa miettiä siinä vaiheessa, kun ne eivät ole päällä.

”Epävarmuuden sietämistä voi harjoitella esimerkiksi ottamalla käyttöön jonkin mantran. Kun tunnistaa itsestään, että nyt alkaa jokin asia stressata ja ajatus lähtee niin sanotusti laukalle, mieti, voitko tehdä asialle jotain”, kehottaa Rättö.

”Jos vastaus on ei, en voi tälle mitään, ei silloin kannata stressata. Tunteiden hyväksyminen auttaa niiden tunnistamisessa, ja on helpompi myöntää, että ei voi asialle mitään”, Rättö selventää.

Rauhoittumisen keinoja ovat muun muassa hengitysharjoitukset, luonnossa liikkuminen, kävely sekä pienet hyvät hetket, joissa pystyy aistimaan eri asioita.

”Voi myös olla lohdullista muistuttaa itselleen, että koronatilanne ei ole ainoastaan meidän juttu, vaan sama ongelma on joka puolella maailmaa. Tilanteen käsittelyyn ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Sitä kannattaakin tarkastella tarpeeksi suurelta etäisyydeltä”, Juha Kurki lisää.

Humanan avopalveluissa perheiden tuki varmistetaan poikkeusoloissakin, joko konkreettisin tapaamisin tai etäyhteyden turvin.