Toiminta helpottaa kuntoutujaa Ylivieskan Sähäkässä
Julkaistu: 2020-08-21Kun tekee jotain itseä kiinnostavaa, se vie ajatuksia pois ahdistuksesta. Tämä pätee myös mielenterveyskuntoutuksessa. Ylivieskan Sähäkässä on nuorille alle 30-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille tarjolla etenevä yksilöllinen kuntoutuspolku. Ylivieskan Sähäkkä pystyy auttamaan erittäin vaativista mielenterveyden haasteista kärsiviä henkilöitä.
Ylivieskan Sähäkän palveluesimies Marjo Typpö korostaa sitä, kuinka iso merkitys päivärytmillä sekä työ- ja viriketoiminnalla on mielenterveyskuntoutujalle. Kun kanavoi hankalaa oloaan mielenkiintoiseen tekemiseen, innostuminen hoitaa mieltä ja edistää toipumista. Lisäksi itsetunto kasvaa, kun huomaa onnistuvansa asioissa.
”Meillä toiminta perustuu yksilön omaan motivaatioon, kiinnostukseen ja hänelle räätälöityyn kuntoutussuunnitelmaan. Jos kuntoutuja on kiinnostunut vaikkapa piirtämisestä tai korujen tekemisestä, tuemme häntä noiden taitojen kehittämisessä. ”
Noin 15 kilometriä Ylivieskan keskustasta, entisessä koulurakennuksessa sijaitseva Sähäkkä tarjoaa kuntoutujille tehostettua palveluasumista ja yhteisöllisyyttä kauniissa miljöössä. Kuntoutumisen alussa keskitytään muun muassa oman tilanteen hyväksymiseen. Marjo Typpö korostaa, että oman tilanteen hyväksyminen on ensimmäinen askel toipumiseen.
”Vasta kun on hyväksynyt oman sairautensa tai oireensa, siitä voi toipua. Oireidenhallinnan harjoittelu ja psykoedukaatio ovat keskeisiä asioita Sähäkän kuntoutuksessa. Aluksi kuntoutus voi olla vastuun ottamista omasta itsestä, monesti se on ihan normaaliin vuorokausirytmiin opettelua ja sosiaalisten tilanteiden, esimerkiksi aluksi vartin verran toimintaan osallistumista. ”
Kun toipuminen on edistynyt riittävästi tai kuntoutujan kunto sallii kevyemmän tuen, kuntoutuja asuu vähemmän tuetussa palveluasumisyksikössä pihapiirissä. Tässä yksikössä opetellaan arjen taitoja, kuten ruoanlaittoa ja omien asioiden hoitoa. Itsenäistymisvaiheeseen on vaihtoehtoisesti tai jatkumona edellisiin Sähäkässä tarjolla ryhmäkuntoutusyksikkö Ylivieskan keskustassa. Kolmelle henkilölle tarkoitetussa asunnossa kuntoutujat integroituvat ympäristöön ja valmentautuvat opiskeluun tai työelämään.
”Itsenäistyvä ja kuntoutunut nuori voi asua tukiasunnossa omillaan, jolloin tuki on kevyttä ja tarjotaan nuoren luo. Kysymys on prosessista, johon vaikuttaa kuntoutujan lähtötilanne. Jos on vuosia kärsinyt mieltä ahdistavista asioista, eivät ne yleensä ratkea hetkessä.”
Sähäkän yksilöllinen kuntoutuspolku on myös sitä, etteivät kaikki vaiheet aina jokaisen kuntoutujan kanssa toteudu, vaan ajatuksena on, että Sähäkkään voi tulla hyvin erilaisissa tilanteissa olevat ihmiset, joille räätälöidään sopiva tuki ja kuntoutussuunnitelma.
Viriketoiminta mielenterveyskuntoutumisen tukena
Viriketoiminnan ohjaaja Eeva Ilmolan mukaan usealla nuorella on epäonnistumisia taustalla: ”Kuinka moni meidän nuorista on jo koulussa kuullut ja oppinut, että eihän siitä ompelemisesta mitään tule. Täällä Sähäkässä he oppivat uusia juttuja tekemällä, että kyllä tulee. Ja jossain vaiheessa he uskaltavat taas kokeilla ompelemista ja voittaa entiset epäonnistumiset.”
Sähäkän työ- ja viriketoiminnasta vastaavat työ- ja viriketoiminnan ohjaajat sekä kiinteistöhuollon ja ravintohuollon ohjaajat. Työtoiminnassa on puu- ja metallipuoli, jossa valmistetaan monenlaisia tilaustöitä, esimerkiksi roskakatoksia ja leikkimökkejä.
Työ- ja viriketoiminta on tavoitteellista, kokonaiskuntoutumista tukevaa työtä. Jokaiselle nuorelle tehdään työ- ja viriketoimintaan tavoitteet, joita arvioidaan ja päivitetään kuntoutumisen edetessä. Sitä kuvaa hyvin pitsilamppu, joka sai alkunsa vanhassa koulurakennuksessa toimivan kuntoutusyksikön ullakolta. Eeva Ilmola löysi kolhiintuneen lampunjalan, josta syntyi uusi idea.
”Yksi nuori leikkasi jätesäkeistä soiroja, toinen virkkasi niistä uniikin sisustustuotteen. Vanhasta rikki menneestä saa aikaan jotain sytyttävän kaunista, mutta se vaatii luovuutta ja uusia ratkaisuja.”
Viriketoiminta sisältää monenlaista luovaa tekemistä. Esimerkiksi Kangaspuut ovat Sähäkässä kovassa käytössä, maton kutomisessa on monta työvaihetta, joihin jokainen voi osallistua omilla kyvyillään ja taidoillaan.
”Kuntouttavassa toiminnassa on tärkeää, että se tarjoaa sopivasti haastetta. Liian helppo ei motivoi, mutta liian vaikea saa jättämään asiat kesken. Nuoret ovat kokeneet niin paljon pettymyksiä ja epäonnistumisia, että kynnys luovuttaa on matala.”
Tämä kaikki toiminta jäsentää arkea, se tuo selkeän päivärytmin ja opettaa ryhmässä olemista. Nuori voi itse valita, millainen tekeminen kiinnostaa eniten. Jos mikään ei oikein innosta, voi saada tehdä oikeita töitä yksikössä. Kun tekee noita töitä, saa ”palkkaa” eli työosuusrahaa. Samalla kehittyvät myös työelämätaidot.