Tilanteen rauhoittaja, keskittymisapu, kontaktin luoja, rohkaisija – eläimellä on eläinavusteisessa työskentelyssä monia rooleja
Julkaistu: 2021-02-02Ammatillisen tukihenkilötyön asiakkaana on peliongelmainen nuori, joka ei haluaisi lopettaa pelaamista lainkaan. Kun pelaamisen joutuu keskeyttämään, alkavat tavarat lennellä ja kielenkäyttö muuttuu asiattomaksi. Nuoren tukihenkilö päättää alkaa ottaa tapaamisiin mukaan koiransa. Koiran läsnäolo rauhoittaa tilannetta. Vaikka pelaamisen keskeyttäminen ärsyttää nuorta edelleen, hän ei kuitenkaan koskaan kohdista koiraan mitään negatiivisia tunteita. Vähitellen tapaamisten myötä koira muuttuu nuorelle aina vain tärkeämmäksi, ja lopulta nuori odottaa koiran tapaamista niin paljon, että koiran ja ammatillisen tukihenkilön saapuessa nuori lopettaa pelaamisen omasta halustaan päästäkseen ulkoilemaan koiran kanssa.
Esimerkki eläinavusteisen työskentelyn vaikuttavuudesta on Humanan perhetyöntekijän Tanja Alangon opinnäytetyöstä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon eläinavusteisesta toiminnasta Humanan avopalveluissa Espoossa. Haastatteluihin perustuva opinnäytetyö osoittaa, että eläinavusteinen työskentely voi toimia todella monenlaisissa tilanteissa, mutta työskentelytapaa ei vielä tunneta kovin hyvin, eikä sen käyttöön ole vielä sosiaalialalla olemassa yleisesti vakiintuneita toimintamalleja.
Avaintekijä eläinavusteisuuden onnistuneelle hyödyntämiselle on sen suunnitelmallinen käyttö ja selkeä mielikuva eläinavusteisen toiminnan roolista osana muuta työskentelyä.
”Työntekijöiden haastatteluissa tuli jatkuvasti esiin se, että jos aloitetaan eläinavusteinen työskentely, peruste siihen pitää löytyä asiakkaan omista tavoitteista. Sitä arvioitiin myös matkan varrella, että palveleeko tämä vielä asiakkaan tavoitetta. Eläinavusteisuus nähtiin perustyön ammatillisuutta tukevana toimintana. Se ei ole niin, että tehdään pelkästään eläinavusteisuutta, vaan se on työskentelyssä avustava elementti”, Alanko selventää.
Eläin auttaa säätelemään tunteita
Missä kaikkialla eläimestä sitten voi olla apua? Tanja Alanko kertoo, että avopalveluissa eläinavusteisuutta käytetään yleisimmin lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä, mutta eläimistä on koettu olevan hyötyä myös esimerkiksi perhetyöskentelyssä ja jännitteisissä palaveritilanteissa ilmapiirin rauhoittajana ja vuorovaikutusyhteyden avaajana.
Alangolla itsellään on kokemusta koiran hyödyistä osana päihdetyötä.
”Usein oli sellaisia tilanteita, että näki, että asiakkaalla olisi asiaa tai olo oli ahdistava, mutta hän ei saanut sanottua asioita tai se vuorovaikutus ei lähtenyt käyntiin. Joskus asiakas esimerkiksi vetäytyi omaan huoneeseensa. Useimmiten kun koiran sinne vei, asiakkaat kävivät juttelemaan sille koiralle. Jotenkin sitä kautta pääsi itse paljon helpommin kiinni, että mikä siellä oli ollut taustalla, että se vointi oli ollut niin ahdistunut. Jos siellä oli jännitteitä asiakkaiden kesken, niin koiralla oli valtavan suuri merkitys. Koira jotenkin rentoutti ilmapiiriä, kun se oli tasapuolinen – kävi kaikkia yhtä lailla morjestamassa ja oli rapsutettavana”, Alanko kertoo.
Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä eläinavusteisuus toimii melko samalla tavoin. Eläimen läsnäolosta voi olla hyötyä, jos esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen tai tunteiden sanoittaminen on haastavaa. Eläinavusteisuus voi kehittää vuorovaikutussuhdetta ja saattaa sitä helpommin alkuun. Tunnetyöskentelyssä eläimen rooli saattaa nousta todella suureksi.
”Koiraa voidaan käyttää apuna tunnesäätelyssä, siinä että saadaan lapsi rauhoittumaan ja opetetaan sen eläimen kautta uutta toimintamallia ja olemista. Yksi työntekijä kertoi haastattelussa, että usein se toimii niin päin, että eläimellä on rauhoittava vaikutus ja ylivilkkaatkin pystyvät paremmin keskittymään ja malttamaan”, Alanko kertoo.
Hyvää oloa ei voi olla liikaa
Eläinavusteisuus toimii kuitenkin myös niin, että eläin toimii rohkaisevana tai motivoivana elementtinä. On lapsia, jotka eivät tahdo lähteä liikkeelle ollenkaan tai se on jostain syystä vaikeaa. Koira on työskentelyssä mukana tuomassa intoa, vauhtia ja rohkeutta mennä ja tehdä, mutta antaa kuitenkin lapsen olla toiminnan tähti.
Eläimen kanssa toimiminen ja eläimen hoitaminen voi tarjota arvokkaita onnistumisen kokemuksia. Sen myötä lapsi tai nuori oppii myös ottamaan vastuuta. Ensin asioita tehdään ohjatusti, ja vähitellen lapsi tai nuori ottaa isompaa roolia eläimen hoidossa.
Tanja Alanko lisää, että eläinavusteisuuden eduista puhuttaessa ei pidä unohtaa myöskään eläimen läsnäolon hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
”Kyllä minä ajattelen, että sen ensisijaisen perusteen lisäksi on toinenkin peruste eläinavusteisuudelle. On olemassa paljon tutkittua tietoa eläimen läsnäolosta ylipäätään, että se tuottaa mielihyvää, lisää oksitosiinin tuotantoa. Ajattelen, että ei kai sitä liikaa ole kellään lapsella ja nuorella. Jos se koira toimii ja se tuo sitä mielihyvää, niin se on aika kova juttu sitten kuitenkin”, Alanko pohtii.
Lue lisää Humanan avopalveluista Espoossa