Hem
Yhteystiedot

"Jos olisin samassa tilanteessa, mitä minä itse tekisin?" Lapat-työskentelyn lähteillä Espoossa

Julkaistu: 2022-04-08

Espoon avopalveluissa tehdään lapsiperheiden asumisen tuen palvelua. Palvelu kulkee Humanassa lempinimellä lapat.

Humanan ensimmäinen lapsiperheiden asumisen tuen (lapat) palvelun asiakas tuli palveluun syksyllä 2019. Lapat-palvelussa perheohjaajat antavat neuvoa ja tukea elämänhallinnan ja talouden hallinnan kanssa kamppaileville asiakkaille. Heidän kanssaan työskentelevät perheohjaajat, lapat-toimintamuodon rautaiset ammattilaiset, Janne Ruokonen ja Netta Träskelin avaavat meille nyt lapat-työskentelyn kovinta ydintä. 

Hyvää huomenta Janne ja Netta! Olette tehneet työtä lapsiperheiden asumisen tuen parissa ja olette auttaneet lapsiperheitä taloudellisissa asioissa. Avaisitteko hieman, millaisesta toiminnasta on kyse? 

Janne: Kyseessä on monimuotoinen perhetyön työskentelymuoto, jota tehdään lapsiperheiden vanhempien kanssa. Palvelun kirjo on todella laaja. Siinä autetaan esimerkiksi asioimaan eri viranomaisten kanssa. Pääpointti on se, että koetetaan saada perheiden vanhemmat heräämään taloutensa hoidon tärkeyteen ajoissa. Palvelulla valmennetaan itsenäiseen elämään.

Kuinka tarpeelliseksi näette lapat-palvelun nyt ja tulevaisuudessa osana perhetyötä? 

Janne: Olen nähnyt sen alusta asti todella tärkeänä. Jos mietitään vanhempia ja ylipäätään lapsiperheitä, lapsilla pitää olla turvallinen koti, ja vanhemmilla täytyy olla aikaa ja rauhaa keskittyä lastensa kasvattamiseen. Ja jos lapat-työtä voi auttaa edes hieman niiden puitteiden mahdollistamisessa ja perheiden arjen parantamisessa, niin mikäs sen parempaa?

Netta: Parhaiten lapat-työtä kuvaa se, että yhtäältä sen kautta ennaltaehkäisemme perheiden joutumista huonoon tilanteeseen lastensuojelullisesta näkökulmasta katsottuna. Sitten taas toisaalta on niitä tapauksia, että lapat -työskentelyn aikana havaitaan esim. lastensuojelun ja muun tukiverkoston tarve. Olisi muuten olemassa paljon perheitä, joilta ei havaittaisi tiettyjä tuen tarpeita ilman että aloitimme kanssaan lapat-työskentelyn. Perusperhetyössä ei monestikaan ole resursseja panostaa tällaisiin merkittäviin taustatekijöihin. Siksikin lapat on tärkeä työmuoto. 

Janne: Varmaan puolilla lapat- asiakkuuksista on löytynyt lopulta muun tuen tarve. Ei pelkästään vanhempien talous. Tässä on niin paljon muutakin. Katsotaan viikkobudjettia, milloin käydään kaupassa, kuinka saadaan rahat riittämään, etsitään lapsille harrastus ja suunnitellaan, kuinka ne saadaan rahoitettua, ja voiko joku taho vielä avustaa maksuissa. Turvallisen arkirytmin luominen on tärkeää.  

Minkä kriteeristön kautta perheet päätyvät lapat -työn asiakkaiksi? 

Netta: Lapsiperhe, jolla häätöuhkan riski on olemassa ja mahdollinen.  

Mitkä asiat lapat-työssä ovat merkityksellisimpiä?

Netta: Lapat-asiakkuuksissa ilmenee usein moniongelmaisuutta, joten hyvin laajan ongelmakirjon kanssa tässä on työskennellyt. Laskuihin liittyvät asiat, ja velkahallinta pääasiassa. Jossain kohtaa kielimuurikin voi olla ylitettävänä haasteena. Välillä mielenterveyshaasteet ovat myös ongelmallisia, jotka vaikuttavat työskentelyyn. 

Janne: Ihmisille sen selväksi tekemisessä, että jos asiakkaalla on määrä X verran rahaa käytössä, ja jos elää Kelan tuilla, niin enempää ei saa, ja sillä on tultava toimeen. Myös luottotiedoista kynsin hampain kiinni pitäminen tilanteessa, jossa kaikkien laskujen jälkeen perheelle ei jää enää elämiseen tarvittavaa rahaa käteen. Silloin parempi ymmärtää, että luottotietojen menetys on se pienempi paha siinä tilanteessa. Taustalta voi löytyä esim. vanhempien moniongelmaisuutta ja monenkirjavaa riippuvuustaustaa. 

Millaisia vinkkejä antaisitte kollegoille, jotka tekevät työtä lapsiperheiden asumisen tuen parissa?

Netta: Esimerkiksi Kelan asioidenhoitoa arastelevien ja omaa osaamistaan niiden hoitamisen suhteen kyseenalaistavia työntekijöitä rohkaisisin, että ei tarvitse tietää kaikkea asiaan liittyviä vaihtoehtoja tai ratkaisuja. Eikä koskaan voi olla täysin valmistautunut hoitamaan näitä asioita. Tämän työn luonne on hyvin paljon asiakkaan kanssa yhdessä selvittelevää tekemistä ja asiakkaan auttamista, jossa oppii itsekin samalla.  

Janne: Joskus jos tulee autettavaksi asiakas, jonka ongelmavyyhti on niin massiivinen, että se tyyliin räjähtää päälle, niin ei pidä ahdistua tai panikoida. Yhden asian kerrallaan selvittäminen on aivan hyvä ja riittävä tahti ja lähtökohta. Asioiden pilkkominen on tärkeää, mutta myös maalaisjärjen käyttäminen ja käytännönläheistä. Samalla on työntekijänä tärkeää asetella itselleen kysymys: Jos minä olisin itse tässä samassa tilanteessa kuin asiakkaani, mitä minä tekisin? 

Espoon tiimeissä lapsiperheiden asumisen tukemista koskevaa työtä tekevät perheohjaajat kokoontuvat kuukausittain käymään läpi palveluun liittyviä ajankohtaisia asioita ja kysymyksiä. Mistä tällaiset ohjaustapaamiset saivat alkunsa?

Janne: Lapsiperheiden asumisen tukeminen on meillä verrattain uusi palvelu, jota Humanassa tehdään toistaiseksi pelkästään Espoossa. Itse olen koulutukseltani lähihoitaja, ja minulle heräsi kysymyksiä, kuinka selvittää lapsiperheiden monisyisiä taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Koulutustaustani myötä sain osakseni lapat-asiakastyötehtäviä jo heti Humanan palvelukseen astuttuani alkuvuodesta 2020. Esihenkilömme Maaritin suotuisella avustuksella toimintamuotoa alettiin Humanassa tuottaa hieman jo tuota aiemmin.  

Lapat-tapaamiset syntyi ikään kuin lapsiperheiden kanssa työskentelevien perheohjaajien työpaikan sisäisen vertaistukiryhmän tarpeesta, että voimme vaihtaa kuulumisia ja antaa toisillemme välineitä ja keinoja perheiden haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi. Aivan lapat-työn alussa teimme ko. työtä yhdessä silloisen kollegani kanssa, esihenkilöidemme tutoroimana. Ajatus olisi saada ryhmästä enemmän työhön liittyvien fiilisten, ideoiden ja ajatusten jakoon perustuvan kaltainen ajatushautomo. Vaikka tämän tyyppisissä työryhmissä struktuuri ja johtoajatus onkin tärkeä, minä koen olevani tällainen ’vanhan liiton punkkari’, että työskentelisin mieluummin vapautuneemmassa ja spontaanimmassa ilmapiirissä. Sanoa asiat niin kuin ne ovat. 

Netta: Minullakin työskentely lapat-työn piirissä alkoi heti aloitettuani työt Humanalla, alkuvuodesta 2021. Viime aikoina olemme voineet viedäkin lapat-asioita vapaamuotoisemmin käsiteltävään suuntaan. Ne ovat usein niitä työtehtäviä, jotka ovat oman mielen päällä. On tärkeää, että niitä voi purkaa rakentavalla tavalla. 

Mitä lapat -työn toiminnanohjaus käytännössä on? 

Netta: Kyseessä on vapaaehtoinen porukka, joka kokoontuu säännöllisesti. Lähetämme kutsut kaikille yksikkömme ohjaajille. Kuka tahansa perheohjaaja voi osallistua mukaan jakamaan omia kokemuksiaan lapsiperheiden ohjaamisesta tai pelkästään kuuntelemaan. Eikä välttämättä tarvitse olla edes lapat-asiakkuuksia juuri tuolloin työn alla. Työyhteisössä on muutenkin liian vähän aikaa jakaa yhteisiä kokemuksia, joten tässä on siihen mahdollisuus. 

Millainen rooli teillä Janne ja Netta on tässä lapatin ohjausmuodon toiminnassa?

Janne: (naurua) Minä olen varmaan se joka häröilee menemään ja Netta se, joka pitää homman kasassa. Minä olen enemmän käytännön tekijä kuin kirjalliseen työhön keskittyjä. Itse aina karsastan sitä, että pitää olla pöytäkirja ja kokousta varten asialista valmiina, että voit keskustella työasioista. On ihanaa pöllähtää paikalle spontaanisti ja puhua suunsa puhtaaksi. Se on ikään kuin ammattimainen kahvipöytäkeskustelu. 

Netta: Totta puhuen meillä toimii todella hyvin yhteen Jannen kanssa työskentely. Yhdessä hän me tätä vedetään. Välillä haaste on, että aina suunnittelulle ei ole käytössä niin paljoa aikaa, että joutuu hieman lennosta luomaan ja säätämään, mutta yhdessä liimataan, yhdessä suunnitellaan. Jannella on pidemmän ajan kokemus lapat-työhön, ja minä olen innolla lähtenyt mukaan, ja sitten kun siihen kuuluu kaikenlaista järjestelyä ja organisointia, niin ne ovat olleet minulle luontevia tehtäviä hoitaa. 

Kuinka kannustaisitte muita tahoja lapat-toiminnan vakiinnuttamisessa osaksi palveluita? 

Netta: Ehdottomasti lapat-toimintaa kannattaa laajentaa, mutta kannattanee varmaan lähteä alueellisesta toiminnasta liikkeelle ja mahdollistaa pilottitoimintana jo valmiiksi Lapatia tekeviä työntekijöitä työskentelemään yli kuntarajojen ja saattamaan palvelua eri lähikuntien asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Sote-palveluissa nimenomaan painotetaan ennaltaehkäisevää työskentelyä, jotta voidaan kustannuksia saada alas, niin tämähän on juuri sellaista työtä, millaista meidän tulee tehdä! Tämä on tärkeää myös siitä näkökulmasta, että voimme ennaltaehkäistä perheiden luisumisen vahvojen, kalliiden sosiaalityön palveluiden varaan.

Janne: Minäkin olen pilottitoimintapromootion kannalla, ja näkisin tämän lanseerattavaksi koko Suomen mittakaavassa yleisenä perhettä tukevana työskentelymuotona. Minä ainakin olen valmis lähtemään puhumaan eri kuntiin lapat-työn huutavasta tarpeesta ja tärkeydestä.  

Kiitos paljon haastattelusta, Netta ja Janne! 

 

Jutun on kirjoittanut Humana avopalveluissa perheohjaajana työskentelevä Mikko Nissinen.

Lapsiperheiden taloudellisen tuen eteen tehtävää työtä Espoon avopalveluissa koordinoivat Janne Ruokonen (vas.) ja Netta Träskelin.