Kaikilla tunteilla on oma tehtävänsä – myös kiukku ja viha kuuluvat elämään

”Kaikilla tunteilla, niin hyviltä kuin huonoilta tuntuvilta, on tosi tärkeä tehtävä ja tarkoitus. Tunteiden tullessa olisi hyvä pysähtyä niiden äärelle, ja pohtia mitä tämä kertoo minulle ja mikä tarve siellä on taustalla”, Tommila kehottaa.

Usein ongelmien tai ongelmallisen käytöksen taustalla onkin tunteita, joita ei ole päästy käsittelemään.

”Monesti on niin, että ihmiset eivät tiedosta tunteitaan ja tarpeitaan, ja siksi heidän toimintansa on hullua”, Tommila kertoo.

Ensimmäinen askel tunnetaitojen harjoittelussa on oppia tunnistamaan tunteita ja puhumaan niistä. Sota-aikojen perintönä suomalainen jäyhyys näkyy meissä edelleen, vaikka avoimempaan suuntaan on tultu.

”Kulkee paljon perhekulttuureissa, sukukulttuureissa ja yhteisöissä, että tunteista ei ole opittu puhumaan tai niitä ei uskalleta näyttää. Etenkin vähän vaikeampia tunteista on vaikea näyttää. Sanotaan, että pitää olla kiltisti, pitää pärjätä ja suoriutua ja etenkään pojat eivät saa itkeä”, Tommila toteaa.

Anna lapsen tuntea turvallisesti

Tunnetaidoissa on olennaista, että oppii tunnistamisen lisäksi säätelemään tunteitaan.

”Tunnistaa, ilmaisee ja tietää, että miten sitä tunnetta pystyy purkamaan tai säätelemään, jotta sen kautta voimaantuu”, Sari Tommila kuvailee tunnetaitoja.

Tommila kertoo kanssasäätelyn olevan se keino, jonka avulla tunnetaidot kehittyvät. Lapsen vanhemmilla on siinä kaikkein isoin rooli, mutta myöhemmin myös päiväkodilla, koululla ja harrastusyhteisöillä on oma vaikutuksensa.

”Kun lapsi alkaa polkea jalkaa ja itkupotkuraivari tulee, on tärkeää, että pysyy itse rauhallisena ja antaa lapsen tunteelle luvan. Kuitenkin vedetään samalla niitä rajoja. Vanhempi on se, joka ohjaa sitä tilannetta”, Tommila neuvoo.

Aikuisen on hyvä sanoittaa tilannetta ja tehdä hetki turvalliseksi. Lapsi kokee, ettei siinä tapahdu mitään pahaa. Tommila kertoo esimerkin tilanteesta, jossa lapsi inttää, ettei halua lähteä kouluun.

”Vanhempi voi todeta, että ”Okei, sinua suututtaa nyt tosi paljon, huomaan sen”, ja antaa lapselle sen hetken hengittelyyn. Sen jälkeen voi todeta, että kouluun on kuitenkin mentävä.”

Tommilan kokemuksen mukaan perheitä voi auttaa paljon jo sillä, että vanhempien tiedot tunnetaidoista ja niiden kehityksestä lisääntyvät.

”Tutkimuksen mukaan aivojen etuotsalohko kehittyy 25-30-vuotiaaksi saakka, jolloin säätelykeskus on vasta valmis. Auttaa vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta, kun vanhemmat ymmärtävät, että ei lapsi voi ottaa sitä järkeä käteen, koska se järki ei ole vielä kehittynyt valmiiksi.”

Harjoittele silloin, kun tilanne ei ole päällä

Keinoja tunteiden säätelyyn ja purkamiseen on paljon. Sari Tommila painottaa, että on todella yksilöllistä, mikä tapa sopii kenellekin. Ihmiset ovat erilaisia. Toisille sopii maalaaminen, toisille kirjoittaminen, toisille halonhakkuu tai metsään meno.

”Näitä keinoja voi pohtia ja harjoitella nimenomaan silloin, kun ei ole tilanne päällä. Jos esimerkiksi asiakasperheessä on ongelmana toistuva kiukuttelu, aletaan asiaa pohtia silloin, kun tilanne rauhallinen. Keskustellen käydään läpi, että mitähän sitten voisi tehdä, kun kiukuttaa”, Tommila antaa esimerkin.

Jos tunteen purkaminen fyysiseen toimintaan ei onnistu, voi hengitysharjoituksesta löytyä apu.

”Meille kaikille ihmisille varmaan tulee sellaisia ärsytyksen tunteita, pakene tai taistele -reaktio ja kroppa menee jännittyneeksi. Heti siinä sekunnissa kannattaa pysähtyä ja hengittää syvään. Ajatukset asuvat päässä, mutta tieteellisesti on pystytty tutkimaan, että tunteet asuvat kehossa. Rauhallisesti hengittäminen rauhoittaa autonomista hermostoa, ja kun kroppa rauhoittuu, pystyy palauttamaan säätelyn sinne etuotsalohkoon ja ajattelu toimii taas.”

Erityisen tärkeää onnistunut tunnesäätely on sosiaalialan työntekijöillä. Työssä kohtaa monenlaisia tunteita aiheuttavia tilanteita.

”Jos menee vaikka johonkin huolestuttavaan perheeseen tai jos on joku oman elämän murhe, niin saa itsensä säädeltyä siihen, että kohtaa avoimesti toisen ihmisen. Kun on itse säädelty, pystyy kohtamaan toisen ihmisen paljon aidommin ja kunnioittavammin.”

Länsimaisessa nopeassa elämänrytmissä on myös tärkeää osata hallita kiireen tuntua.

”Jos menee tilanteeseen itse kiireen tunteessa olevana, niin silloin tosi helposti lähtee hätiköiden ohjaamaan ja neuvomaan, että hei tehdään tällainen juttu. Kun taas on itse rauhassa, niin kuulee sitä toista paljon paremmin ja aistii, että mikä hänelle olisi se sopiva työskentelytapa.”

Sari Tommila työskentelee perheohjaajana Pirkanmaan avopalveluissa. Tunnetaito-ohjausta voidaan käyttää yhtenä työskentelymuotona esimerkiksi osana perhetyötä.