Kun sanoja ei ole, kerro se musiikilla – näin musiikkitoiminta auttaa
Mitä musiikkitoiminta on, kenelle se on tarkoitettu ja mitä hyötyä siitä on? Vastaamme yleisimpiin musiikkitoimintaan liittyviin kysymyksiin.
Musiikki on ikivanha tapa viestiä ja kommunikoida, vaihtaa ajatuksia ja ilmaista tunteita. Sitä voidaan hyödyntää myös osana perhe- ja tukihenkilötyöskentelyä. Musiikin avulla asiakas, jolle omien tunteiden sanoittaminen voi olla vaikeaa, voi ilmaista itseään ja käsitellä hankalia asioita tunnetasolla. Musiikkipainotteinen ohjaustoiminta käynnistyi Espoon avopalveluissa vuonna 2021. Ensimmäisen toimintavuoden aikana musiikkitoiminnassa tehtiin reilusti yli 100 musiikkikappaletta yhdessä asiakkaiden kanssa.
Mitä musiikkitoiminta on?
Musiikkitoiminnassa hyödynnetään soittimia, kuten akustista kitaraa tai koskettimia, sekä digitaalisesti tietokoneella tuotettavaa musiikkia. Myös laulaminen ja räppääminen on valikoimassa. Musiikkitoiminta mahdollistaa erilaisten haasteiden käsittelyn musiikin kuuntelun, soittamisen tai luovan tekemisen kautta. Musiikkitoiminta on vastaava työskentelymuoto kuin esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta.
Musiikkitoiminnassa on tärkeää, että sitä tehdään asiakkaan oman halun ja kiinnostuksen mukaan. Siinä saatetaan esimerkiksi jalostaa asiakkaan omia runoja tai tekstejä kappaleiksi. Asiakas saa valita, millainen kappale musiikkitoiminnassa syntyy – ohjaajan tehtävänä on toimia asiakkaan omien ajatusten ja ideoiden mahdollistajana.
Mitä hyötyä musiikkitoiminnasta on?
Musiikkitoiminnassa arkiset haasteet tai epämieluisan ympäristön keskittymisvaikeudet usein unohtuvat, kun saa rauhassa syventyä musiikin tekemiseen. Musiikkitoiminta onkin hyvä väline keskittymisen harjoitteluun, koska se vie hyvällä tavalla mukanaan.
Monille asiakkaille, joille omien tunteiden sanoittaminen on vaikeaa, musiikkitoiminta voi auttaa helpottamaan ahdistuneisuutta. Musiikkitoiminnan avulla voidaan herätellä aisteja, kehittää tunneilmaisua ja avata tunne-elämän lukkoja. Musiikkitoiminta on myös hyvä keino vahvistaa itsetuntoa, sillä siinä asiakas voi ylittää itsensä ja huomata, että osaa ja pystyy johonkin, mihin ei aiemmin osannut kuvitella kykenevänsä. Musiikin teon ohessa ohjaajan kanssa keskustellaan usein muistakin asiaan liittyvistä, ajankohtaisista asioista.
Kenelle musiikkitoiminta on tarkoitettu?
Musiikkitoiminta on tarkoitettu käytännössä kaikille Espoon avopalvelun asiakkaille, ja sitä voidaan tarjota asiakkaan kiinnostuksen mukaan osana perhe- ja tukihenkilötyötä. Pääasiassa musiikkitoiminnan asiakkaina on lapsia ja nuoria, joilla on esimerkiksi vaikeuksia koulunkäynnissä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, neuropsykiatrisia haasteita kuten ADHD tai autismikirjon häiriöitä.
Musiikkitoiminnan tavoitteena ei ole valmentaa muusikkoja, vaan herätellä asiakkaan omia aisteja hänen omalla taitotasollaan ja musiikillisella ymmärryksellään. Musiikkitoimintaan osallistuakseen ei siis tarvitse olla musiikkitaustaa, vaan oma kiinnostus ja innostus musiikkia kohtaan sekä esimerkiksi itsenäisesti ja koulun musiikkitunnilla opittu riittää. Musiikkitoiminta tapahtuu rauhallisessa studiossa ohjaajan kanssa.
Miten musiikkitoimintaa järjestetään?
Musiikkitoimintaa järjestetään moduulityöskentelymallilla. Jos perheohjaajalla on asiakas, joka on kiinnostunut musiikista, musiikkitoimintaa voidaan kokeilla. Jos kokeilukerta toimii, asiakkaalle on mahdollista toteuttaa viiden työskentelykerran musiikinohjauspaketti osana hänen saamaansa perheohjausta tai tukihenkilötyötä. Varsinaista musiikkitoimintaa on yleensä kerran viikossa 1,5–2 tuntia kerrallaan. Viiden työskentelykerran aikana työstetään valmiiksi nuoren oma musiikkikappale.
Asiantuntijana artikkelissa perheohjaaja Mikko Nissinen Humanan Espoon avopalveluista. Humanan Espoon avopalveluissa musiikkitoimintaa järjestää Nissisen lisäksi perheohjaaja Janne Ruokonen. Molemmat perheohjaajat ovat taustaltaan muusikkoja ja musiikin tuottajia. He opastavat myös muita Espoon avopalveluiden perheohjaajia musiikkitoiminnassa.