1. Humana Suomessa
  2. Hyvinvaikuttajat.fi
  3. Artikkelit
  4. Käännä erilaisuus voimavaraksi – näin huomioit kollegan neurokirjolla

Käännä erilaisuus voimavaraksi – näin huomioit kollegan neurokirjolla

Nämä kolme vinkkiä auttavat huomioimaan kollegan, jolla on työarkeen vaikuttava neurokirjon diagnoosi.

Miehet ja naiset seisovat juttelemassa

Neurokirjon ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja tarpeita työelämässä. Humanan avopalveluissa perheohjaajana työskentelevää Suvi Väisästä ja Metsäapilan lastensuojeluyksikön vastuuohjaaja Anni Hastia yhdistää se, että he molemmat ovat saaneet aikuisiällä ADHD-diagnoosin. He kertovat omakohtaisten kokemusten kautta, mitä työarjessa kannattaa huomioida, kun työkaverilla on neuropsykiatrinen häiriö.

1. Kysy neurokirjon piirteistä, älä oleta

Jos työkaverilla on neurokirjon diagnoosi ja hän kertoo siitä avoimesti, hän on todennäköisesti halukas keskustelemaan aiheesta ja lisäämään muiden ymmärrystä. Väisäsellä on ADHD:n tarkkaamaton esiintymismuoto, joka näyttäytyy pääasiassa tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeuksina.

– Itse olen kaikille työpareille kertonut ennen työskentelyn alkua diagnoosista, koska se näkyy minusta. Sen jälkeen voi avoimesti keskustella asiasta, kertoo Väisänen.

Hastin ADHD näkyy myös yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena. Työkavereille kertomalla on helpompi saada ymmärrystä niille neuropsykiatrisille piirteille, jotka vaikuttavat työhön. Hast korostaa, ettei ADHD-ihminen ole tahallaan huolimaton tai unohtele asioita.

– Jos ei ole antanut selitystä, voi pahimmassa tapauksessa näyttää siltä, että on välinpitämätön omaa työtä kohtaan, vaikka olisi oikeasti kyse piirteiden kirjosta, hän kertoo.

Diagnoosista on siis parempi kysyä kuin olettaa asioita, sekä suhtautua neurokirjolla olevaan kollegaan tasavertaisesti ja samalla kunnioituksella kuin kaikkiin työkavereihin. Hast muistuttaa, että jokaisen on itse otettava vastuu siitä, miten toimii, jotta yhteistyö on mahdollisimman sujuvaa.

– Jokaisella on itsellään tietenkin myös vastuu yrittää tehdä asioita hyvin eikä mennä diagnoosin taakse piiloon. Silloin kollegojen on helpompi suhtautua tasavertaisesti, Hast lisää.

2. Varmista rauhallinen työympäristö ja selkeästi jäsennelty työ

Työssä jaksamisen näkökulmasta on hyvä huomioida rauhallinen työympäristö ja ärsykkeiden vähentäminen. Se tekee hyvää paitsi neurokirjon henkilöille, myös ihan kaikille muillekin. Hast on rauhoittanut työympäristöä keskittämällä kirjallisia töitä toimistopäiviin ja kertonut tästä myös työkavereille ja yksikön lapsille. Väisäsen työssä avopalvelujen perheohjaajana keskittymiseen auttaa työn suoma mahdollisuus kalenteroida työt itselle sopivalla tavalla.

– Niin pystyy vaikuttamaan omaan työhyvinvointiin, kun voi aikatauluttaa asiakastapaamiset haluamallaan tavalla ja niiden välissä olevat siirtymät mahdollistavat taukoja, Väisänen kertoo.

Jos kollegalla on keskittymisvaikeuksia, myös työn jäsentely on tärkeää. Kun työyhteisö noudattaa selkeää työnjakoa, myös ADHD-ihmisen on helpompaa keskittyä toimimaan järjestelmällisesti.

– Jos työssä ei seurata mitään ohjelmaa tai työnjakoa, vaan asiat lilluu ja niitä tehdään sitten, kun tehdään, niin se on minulle vaikeaa, vaikka yrittäisin olla kuinka järjestelmällinen, Hast kertoo.

Sosiaalialan työmenetelmät ja materiaalit auttavat myös työntekijää itseään. Esimerkiksi asiakastyössä usein hyödynnettävät keskustelukortit toimivat Väisäsellä myös oman keskittymisen tukena.

– Kun korttia voi pitää kädessä, ei ajatusta tarvitse fokusoida pelkkään keskusteluun.

3. Käännä erilaisuus koko työyhteisön voimavaraksi

Kun erilaisuutta ymmärretään ja hyväksytään, se on helpompi myös kääntää työyhteisön voimavaraksi. Esimerkiksi ADHD:n tuoma impulsiivisuus näkyy Hastin mukaan parhaimmillaan huumorina, leikkimielisyytenä ja innostuksena työyhteisössä.

– Jos meidän yksikössä ehdotan, että vien lapset vaikka kiipeilemään, työkaverit ovat yleensä mukana toteuttamassa ideaa ja ajattelevat, että on hyvä asia keksiä juttuja, Hast kertoo.

ADHD:sta puhutaan usein positiivisella vireellä supervoimana, mutta Hast muistuttaa, ettei se ole kuitenkaan mikään vitsi tai trendidiagnoosi. ADHD aiheuttaa yksilölle merkittäviä haasteita arjessa ja rajoittaa toimintakykyä huomattavasti.

– Ylikuormitustila on tosi omanlaisensa fiilis. Luulin sitä vuosikausia ahdistukseksi, mutta diagnoosin jälkeen tajusin, se olikin ylivilkkautta kehossa, Hast summaa.

Sosiaalialalla työyhteisön vahvuus on siinä, että kollegat ovat alan ammattilaisia, joilla on osaamista ja ymmärrystä. Monet ovat itsekin kouluttautuneet neuropsykiatrisiksi valmentajiksi.

– Kun työssä ollaan paljon neuropsykiatristen aiheiden äärellä, niin se ei nouse mitenkään poikkeavaksi, mitä se voisi ehkä olla jollain toisella alalla, missä ei aiheesta tiedetä yhtä paljon, Väisänen sanoo.

Myös asiakaskunnassa on paljon samoja diagnooseja, jolloin neurokirjolla olevan kollegan omakohtaiset kokemukset kannattaa kääntää hyödyksi.

– Omaa kokemusta pysyy hyödyntämään asiakastyössä, sillä koen olevani tätä kautta lähempänä asiakasta, Väisänen kertoo.

Mitä neuropsykiatrinen valmennus on?
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi