Ura mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä – ihmisläheistä työtä kuntouttavalla otteella

1. Minkälaisia mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksiköitä Humalla on?

Humanan mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksiköt tarjoavat joko ympärivuorokautista palveluasumista tai tuettua yhteisöllistä asumista, jossa ohjaajat ovat paikalla päivällä ja illalla. Kuntoutusyksiköiden koko vaihtelee kuudesta asiakaspaikasta jopa kolmeenkymmeneen. Osa yksiköistä on erikoistunut pelkästään mielenterveyskuntoutukseen, kun taas osassa on mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Lähtökohtaisesti kaikki mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksiköt ovat päihteettömiä, mutta mahdolliset retkahdukset nähdään osana kuntoutumisprosessia. Humana tarjoaa asumispalveluiden lisäksi mielenterveyskuntoutujille tuettua asumista kotiin ja päivätoimintaa.

2. Mitä asiakasryhmiä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa on?

Yksiköiden asiakkaat ovat täysi-ikäisiä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, joiden tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Osa yksiköistä on tarkoitettu erityisesti nuorille aikuisille, jotka ovat erilaisten haasteiden vuoksi syrjäytyneet koulu- tai työelämästä. Kuntoutujien haasteita voivat aiheuttaa muun muassa neuropsykiatriset häiriöt, erilaiset psykiatriset sairaudet, itsetuhoisuus, päihderiippuvuus sekä kaksoisdiagnoosit.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutustoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan omaan motivaatioon. Kuntoutuminen lähtee liikkeelle kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista. Kuntoutujille tehostettu palveluasuminen tai yhteisöllinen asuminen mahdollistaa tavoitteellisen kuntoutumisen kohti itsenäisempää elämää.

3. Millaista on työskentely mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä?

Työskentely mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa on ihmisläheistä, monipuolista ja vaihtelevaa – kahta samanlaista työpäivää ei yleensä ole. Kun kuntoutujien oireilu on moninaista, ohjaajien tärkeä tehtävä on tuoda arkeen vakautta, turvallisuutta ja struktuuria. Työskentelyote on kuntouttava: siihen sisältyy paljon keskustelua, oireiden tunnistamisen tukea sekä myös toivon ylläpitämistä. Tärkeä osa työtä on kuntoutujan itsenäistymistaitojen vahvistaminen ruoanlaitosta syömiseen, siivoamiseen ja arjen perusasioiden hoitamiseen. Mielekäs arki koostuu myös yhteisöllisyydestä, jota tuetaan muun muassa viettämällä aikaa yhdessä niin yksikössä kuin sen ulkopuolella yhteisillä retkillä.

Ohjaus on usein sanallista neuvontaa ja keskustelua, jonka avulla asukas voi tehdä asioita itse, kuntoutua ja päästä elämässä eteenpäin. Lääkehoito on tärkeä kulmakivi, koska toimiva lääkitys mahdollistaa kuntoutumisen. Työhön kuuluu myös hallinnollista työtä, kuten päivittäisten asiakaskirjausten tekemistä, toimintakyvyn arvioimista, hoitoneuvotteluihin osallistumista sekä yhteydenpitoa eri tahoihin, kuten sosiaalityöntekijöihin, läheisiin ja edunvalvojiin.

Vakituisilla ohjaajilla on yleensä 2–5 omaohjattavaa, joiden asioista ohjaaja pääasiallisesti huolehtii toisen omaohjaajan kanssa. Omaohjaajana työntekijä pääsee syventymään paremmin kyseisen asiakkaan tilanteeseen.

4. Millainen on tavallinen työpäivä mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä?

Mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksiköissä jokaisen kuntoutujan yksilölliset ja koko yksikön yhteisölliset viikko-ohjelmat ohjaavat arjen kulkua, mutta tilanteet voivat muuttua nopeasti. Töitä tehdään yksiköstä riippuen kahdessa tai kolmessa vuorossa. Aamuvuorossa työntekijät ohjaavat asukkaita esimerkiksi aamutoimissa, kun taas iltavuorossa iltatoimissa ja yöhön valmistautumisessa. Päivään kuuluu arjen asioissa kuten ruokailussa, siivouksessa ja erilaisissa asioinneissa tukemista ja ohjausta, asiakkaiden aikataulujen ja kalenterien hallintaa, sairaanhoitoa ja lääkehoitoa, kuntoutusta, ryhmätoimintaa, yhteydenpitoa eri tahoihin, sekä ajakohtaisten kirjausten tekemistä. Yövuorossa ohjaajan tehtävänä on huolehtia myöhäisiltapalasta ja iltalääkkeistä, olla kuntoutujien turvana sekä tarvittaessa tarjota keskustelutukea ja lääkehoitoa yön aikana.

5. Millaisia taitoja ja ominaisuuksia työssä tarvitaan?

Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa tarvitaan ammatillisen pätevyyden lisäksi myös kykyä kohdata ja kuunnella, olla kiireettömästi läsnä sekä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Vaikka työ on pitkälti tiimityötä, työntekijän tulee osata tehdä myös itsenäisiä päätöksiä. Yövuorossa ohjaaja työskentelee yleensä yksin, mikä vaatii luottamusta omiin ratkaisuihin.

Myös huumorintaju ja oman mielen lujuus ovat rankkojen aiheiden äärellä tärkeitä ominaisuuksia. Työssä tarvitaan paitsi empaattisuutta ja rauhallisuutta, myös jämäkkyyttä sekä rohkeutta lähestyä asiakasta ja ottaa asiat puheeksi suoraan.

6. Millaisella koulutustaustalla voi työskennellä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa?

Mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikön moniammatillinen tiimi koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, kuten sairaanhoitajista, lähihoitajista, sosionomeista, yhteisöpedagogeista sekä näiden alojen opiskelijoista. Lääkehoidon osaaminen on mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa tärkeää, joten moniin tehtäviin vaaditaan terveysalan tutkinto ja lääkeluvat. Sairaanhoitajilla on kokonaisvastuu yksikön lääkehoidosta ja lähihoitajat osallistuvat päivittäiseen lääkehoitoon. Monilla Humanan työntekijöillä on myös lisäkoulutuksia, kuten neuropsykiatrisen valmentajan koulutus sekä erilaisia erikoistumiskoulutuksia mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyen. Humanassa tuetaan työntekijöiden ammatillista kehitystä laajalla koulutustarjonnalla.

7. Mikä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa työskentelyssä on parasta ja palkitsevinta?

Mielenterveys- ja päihdekuntoutustyön suola on varsin monipuolinen työnkuva, työpäivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö ja tiimi. Kuntoutujalla kuntoutuksen kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta vuosiin, joten työntekijät oppivat tuntemaan asukkaat yleensä hyvin. Työssä parasta on nähdä asiakkaiden onnistumisia, kehitystä ja tilanteen vakautumista. Työntekijälle on palkitsevaa, kun asiakas rohkaistuu puhumaan asioistaan sekä saa elämäänsä eväitä ja luottamusta omaan itseensä. Työntekijä on saattanut kulkea kuntoutujan rinnalla pitkäänkin, joten onnistumisista iloitaan yhdessä.

8. Millaista on olla hyvinvaikuttajana juuri Humanassa?

Humana tarjoaa turvallisen työympäristön, jossa jokainen voi tehdä töitä omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Moderni johtajuus tukee osaltaan työntekijöiden hyvinvointia. Humana tarjoaa hyviä lisäkoulutusmahdollisuuksia, kuten neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen ja RAI-koulutuksen, sekä työsuhde-edut, kuten ePassin. Työtä tehdään hyvässä tiimihengessä ja omaa osaamista voi kehittää yksilöllisesti.

Asiantuntijoina artikkelissa ovat ohjaaja Aino Vesterinen asumispalveluyksikkö Tuulenvireestä, palveluvastaava Tanja Takala Karttusenrannan yhteisöllisen asumisen yksiköstä sekä yöohjaaja Mertsi Hagert ja sairaanhoitaja Juha Määttä nuorten asumispalvelu Sähäkästä.

Tutustu Humanan palveluihin mielenterveyskuntoutujille ja päihdekuntoutujille.

Tutustu avoimiin työpaikkoihimme osoitteessa ura.humana.fi Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi