Nuorisokodin arjessa rakennetaan luottamusta – rikoksilla oireilevien nuorten tukeminen vaatii ymmärrystä ja yhteistyötä

– Lasta pitää tukea eikä kontrolloida. Aivan keskeistä on yhdessä ohjata nuoria tekemään parempia valintoja, Nuorisokoti Sataman yksikönjohtaja Suvi Ryöppy kuvailee työskentelyä rikoksilla oireilevien nuorten kanssa.

Helsingin Munkkisaaressa sijaitsevan Nuorisokoti Sataman asumisyksiköissä Nosturissa ja Kajuutassa moniammatillinen työryhmä kohtaa työssään erityisesti päihteitä käyttäviä, erilaisilla käytöshäiriöillä tai rikoksilla oireilevia sekä rikoksista tuomittuja 13–17-vuotiaita nuoria. Yksiköissä työskennellään pitkäjänteisesti ja ratkaisukeskeisesti, jotta nuorta voidaan ohjata ja auttaa oikeaan suuntaan.

Rikollinen käyttäytyminen heijastelee laajempia haasteita

Nuorisokoti Sataman vastaava ohjaaja Tea Polvi kertoo, että rikoksilla oireilevat nuoret hakevat usein omaa paikkaansa sekä muiden hyväksyntää.

– Helppo raha houkuttelee herkästi nuoria, Polvi kiteyttää.

Taustalla vaikuttavat esimerkiksi haastavat perheolosuhteet, taloudelliset vaikeudet tai hankaluudet koulussa. Yhteiskunnallisella tasolla nuorten rikoskäyttäytyminen heijastaa laajempia haasteita: syrjäytymistä, tuen puutetta ja ylisukupolvisia ongelmia.

Nuorten tekemät rikokset voivat olla vakavia, kuten huumausaineiden myyntiä tai omaisuus- ja väkivaltarikoksia.

– Rikoksilla oireilevilla nuorilla aktiivisin vaihe kestää yleensä noin 21 ikävuoteen asti. Silloin rikosten tekeminen vähenee radikaalisti, ellei nuori ole jo tehnyt valintaa jatkaa rikosten tekemistä esimerkiksi rahan hankkimisen keinona, Ryöppy selventää.

Kaveripiirin paine voi viedä rikosten pariin

Moni rikolliselle tielle joutunut nuori kuuluu esimerkiksi katujengiin tai muuten tiiviiseen kaveriporukkaan, josta on vaikea irrottautua. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ja kaveriporukka on nuorelle kuin toinen perhe tai sen korvike, Ryöppy toteaa.

– Etenkin tilanteissa, joissa nuori on etääntynyt vanhemmistaan, kaveripiiri tarjoaa kipeästi kaivattua hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, Ryöppy jatkaa.

Rikoksilla oireilun taustalla on ulkoisen paineen lisäksi tyypillisesti muitakin syitä. Nuorella voi olla esimerkiksi hoitamattomia neuropsykiatrisia haasteita, kuten ADHD tai autismin kirjon piirteitä. Monen nuoren kohdalla nämä haasteet havaitaan vasta sijoituksen aikana, jolloin niihin on mahdollista saada apua.

– Tietenkin myös yhteiskunnan kovat vaatimukset ja sosiaalisen median luoma paine lisäävät nuorten kuormitusta entisestään, Polvi huomauttaa.

Luottamusta, ei tuomitsemista

Rikoksilla oireilevat nuoret ja heidän käytöksensä tuomitaan helposti. Oikeasti tuomitsemattomuus olisi äärimmäisen tärkeää, koska lapset ja nuoret lukevat aikuisia hyvin taitavasti.

– Tuomitsemisen sijaan keskitymme nuoren tukemiseen ja ohjaamiseen. Autamme rakentamaan luottamusta ja löytämään uuden suunnan elämälle, kertoo Ryöppy.

Nuorisokodin ohjaajat pyrkivät olemaan työssään lempeän jämäkkiä, ilman turhaa kontrollointia. Teini-ikäisten kanssa työskennellessä perinteinen auktoriteettiin perustuva kasvatus ei toimi: nuoreen ei saa rakennettua luottamussuhdetta pakottamalla ja määräilemällä. Sen sijaan nuorta tulee ohjata ymmärtämään itse tekojensa seuraukset.

– Kun pääset keskustelemaan nuoren kanssa ja saat hänet oivaltamaan asioita itse, syntyy halu tehdä oikein. Jos nuorta vain käskee ja komentaa, todennäköisesti hänessä nousee tahto toimia aivan päinvastoin, Polvi selittää.

Yhteiskunnan tuki ja moniammatillinen yhteistyö ratkaisevassa roolissa

Rikoksilla oireilevat nuoret tarvitsisivat yhteiskunnalta enemmän tukea. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden säästöt vaikeuttavat nuorten tukemista, koska esimerkiksi sijoituspäätösten tekeminen voi hidastua. Sen takia moni nuori jää ilman tarvitsemaansa apua.

– Moni pelkää rikoksia tekeviä nuoria, mikä lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Kun nuori toimii yhteisiä normeja ja sääntöjä vastaan, hänet valitettavan herkästi syrjäytetään yhteiskunnasta juuri sellaisella hetkellä, kun apua tarvittaisiin kaikkein eniten, Ryöppy pohtii.

Nuoret ansaitsevat tukea koulunkäyntiin ja tulevaisuuden urasuunnitelmien tekemiseen. Erityisen tärkeää olisi saada nuorten ympärillä toimiva verkosto eli perhe, koulu ja terveydenhuolto tekemään saumatonta yhteistyötä.

– Auttaminen ei saa sirpaloitua. Nuori tarvitsee pysyvän verkoston ympärilleen, jossa on riittävästi ammattitaitoa, Polvi summaa.

Viranomaistahojen rinnalla merkittävässä roolissa ovat kolmannen sektorin toimijat ja yhdistykset, kuten Non-Fighting Generation ja Aseman Lapset, joiden kanssa myös Satama tekee yhteistyötä. Polvi ja Ryöppy peräänkuuluttavat kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnan roolia, sillä nuorten auttaminen on kaikkien etu.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa nuorten haasteisiin voi puuttua, sen paremmin vakavampien ongelmien syntymistä voi ehkäistä. Se on paitsi inhimillisesti oikein, myös yhteiskunnan edun mukaista, Ryöppy summaa.

Tutustu Nuorisokoti Satamaan.

Lue myös: Jengiläisiä yhdistää jaettu kokemus näköalattomuudesta ja tunne siitä, ettei kuulu joukkoon

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi