Miksi lapsi karkaa lastensuojeluyksiköstä ja mitä hatkassa tapahtuu?

Mitä tarkoittaa hatkaaminen lastensuojelussa?

Hatkaaminen on puhekielen ilmaus ja ammattitermi, jolla viitataan lapsen luvattomaan poistumiseen tai poissaoloon sijaishuoltoyksiköstä. Hatkaaminen voi tapahtua esimerkiksi jättämällä palaamatta yksikköön sovitusti esimerkiksi kaupassa tai kotona käynnin jälkeen tai karkaamalla yksiköstä tai yksikön ulkopuolella työntekijän seurasta.

Miksi lapsi lähtee hatkaan lastensuojeluyksiköstä?

Hatkaamiseen johtavat syyt voidaan jakaa vetäviin ja työntäviin tekijöihin.

Vetäviä tekijöitä, jotka houkuttelevat lasta pois yksiköstä, voivat olla esimerkiksi:

• kaverit ja seurustelusuhteet
• päihteet
• huoli perheen tai sisarusten tilanteesta

Työntäviä tekijöitä, jotka taas ajavat lasta pois yksiköstä, voivat olla esimerkiksi:

• ristiriidat yksikön henkilökunnan tai toisten lapsen kanssa
• psyykkinen pahoinvointi ja ahdistus, joka saa lapsen hakemaan helpotusta muualta

Humanan asiantuntijan kokemuksen mukaan yleisiin syihin poistua luvatta lastensuojeluyksiköstä lukeutuvat muun muassa päihteiden käyttö, psyykkinen pahoinvointi sekä kaveripiirin vaikutukset.

Mitä hatkan aikana yleensä tapahtuu ja kuinka pitkiä ne ovat?

Hatkan kesto voi vaihdella suuresti – osalla se jää yritykseksi tai kestää vain minuutteja, mutta pisimmillään hatka voi kestää kuukausia. Yleisin kesto on kuitenkin muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Hatkaan lähtemisen riski on yleensä suurin siinä vaiheessa, kun lapsi ei ole vielä kiinnittynyt sijaishuoltoyksikköön.

Hatkaan lähtemisen syy vaikuttaa usein siihen, mitä lapsi tekee hatkassa ollessaan. On myös hatkoja, joiden aikana ei tapahdu mitään erityisen vaarallista. Lapsi saattaa esimerkiksi mennä kotiin tai seurustelukumppanin luokse.

Riskitilanteet hatkassa ovat kuitenkin yleisiä, esimerkiksi

• päihteiden käyttö
• rikosten tekeminen tai rikoksen uhriksi joutuminen
• psyykkisen voinnin romahtaminen, erityisesti, jos lääkitys katkeaa
• itsetuhoisuus
• yleinen turvattomuus

Hatkassa ollessaan lapsi voi joutua tekemään rikoksia hankkiakseen rahaa. Erityisesti tytöillä on riski joutua seksuaalirikosten uhreiksi, sillä he saattavat majoittua aikuisten miesten luona ja joutua korvaamaan yöpaikan ja päihteet.

Miksi hatkaaminen on haitallista ja mitä riskejä siihen liittyy?

Hatkaaminen on lapselle haitallista, koska siihen liittyvät riskit ovat vakavia ja voivat aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia elämään.

Hatkassa ollessaan lapsi voi:

• syyllistyä rikollisuuteen, jonka vakavuusasteet vaihtelevat lievistä näpistyksistä vakaviin rikoksiin
• joutua henkeä uhkaaviin tilanteisiin, autokolariin tai muihin onnettomuuksiin
• joutua pahoinpitelyn, vapauden riiston tai seksuaalirikoksen uhriksi
• saada päihteiden yliannostuksen, erityisesti jos lapsi käyttää entuudestaan tuntemattomia päihteitä

Pahimmillaan hatkan aikana on riski, että lapsi menettää henkensä. Sen vuoksi lastensuojelun työntekijät suhtautuvat hatkaamiseen vakavasti, koska he ovat nähneet myös äärimmäisiä seurauksia. Lapsi ei välttämättä kykene itse hahmottamaan kaikkia hatkaamisen riskejä samalla tavoin kuin ammattilaiset, jotka ovat työskennelleet alalla vuosia.

Miten hatkaamista voidaan ennaltaehkäistä ja riskit arvioida?

Hatkaan lähdön ennaltaehkäisyn avainasioita ovat:

1. Kohtaaminen ja luottamussuhteen luominen, joiden avulla pystytään vähentämään työntäviä tekijöitä, kuten ahdistusta ja konflikteja.
2. Yhteyteen pääseminen on hatkariskin tunnistamisessa tärkeää. Tällöin lapsi pystyy etukäteen kertomaan tunteistaan ja aikeistaan ilman, että hän ehtii toteuttaa niitä.
3. Yhteydenpidon mahdollistaminen verkoston kanssa on tärkeää, jotta lapsi pääsee näkemään kavereita ja voi pitää heihin yhteyttä. Tämä edellyttää arviointia, onko kaveripiiri haitallinen.

Riskin arvioimisessa korostuu lapsen tunteminen, yksikön työntekijöiden kyky havaita muutoksia lapsen käytöksessä ja hatka-aikeita sekä avoin keskustelu lapsen kanssa.

Mitä lastensuojeluyksikön työntekijät voivat tehdä, jos he huomaavat lapsen suunnittelevan hatkaan lähtemistä?

Kun työntekijä havaitsee merkkejä mahdollisesta hatkaamisesta, ensimmäinen askel on keskustelu lapsen kanssa. Lapsi asuu usein pitkään samassa yksikössä, joten työntekijät oppivat tuntemaan hänet hyvin ja huomaamaan, mikäli käytös muuttuu. Luottamussuhde on avainasemassa, sillä sen avulla työntekijä voi pysäyttää lapsen tilanteen äärelle ja kysyä suoraan aikeista, käydä läpi huolensa ja syyn siihen sekä auttaa lasta pohtimaan tilanteen seurauksia.

Tilanteen vakavuudesta riippuen voidaan tarpeen mukaan käyttää myös rajoitustoimenpiteitä, joista keskustellaan aina lapsen kanssa ja selitetään niiden perusteet. Liikkumisvapauden rajoittaminen voidaan ottaa käyttöön, jos siihen on olemassa lainvoimaiset perusteet, kuten esimerkiksi psyykkisen voinnin romahdus tai itsetuhoisuus. Pelkkä hatkan suunnittelu ei nykyisellä lainsäädännöllä ole riittävä peruste rajata liikkumista.

Miten toimitaan, kun lapsi on lähtenyt hatkaan?

Jos lapsi ei ole palannut sijaishuoltoyksikköön sovitusti tai on karannut yksiköstä, käynnistyy hänen etsintänsä seuraavasti:

• Välitön tavoittelu: Yksikön työntekijät alkavat tavoitella lasta puhelimitse ja viestein.
• Lähietsintä: Jos lasta ei tavoiteta, häntä etsitään yksikön henkilökunnan voimin lähialueelta, erityisesti sellaisista paikoista, joissa hänen tiedetään liikkuvan.
• Ilmoitukset: Lapsen vanhemmille ilmoitetaan välittömästi. Jos lasta ei onnistuta tavoittamaan tai löytämään lähietsinnällä, yksikkö ilmoittaa luvattomasta poistumisesta sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijälle tai sosiaalipäivystykseen, joka ilmoittaa seuraavana arkipäivänä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä kirjaa hatkaan lähtemisen tiedoksi.
• Viranomaistoimet: Jos aikaa kuluu eikä lasta löydetä eikä hän omatoimisesti palaa sijaishuoltoyksikköön, yksikkö on yhteydessä sosiaalityöntekijään, jonka kanssa tehdään suunnitelma etenemisestä ja etsinnästä. Yksikkö jatkaa lapsen tavoittelua ja etsintää. Sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen vakavuuden ja tekee tarvittaessa poliisille selvityspyynnön lapsen olinpaikasta tai virka-apupyynnön.
• Olinpaikan ilmoittaminen sosiaalitoimelle: Poliisi ilmoittaa lapsen olinpaikan sosiaalitoimelle, jos lapsi tavataan passiivisessa etsinnässä muiden poliisin työtehtävien yhteydessä.
• Virka-apupyyntö: Jos yksikön työntekijät onnistuvat löytämään lapsen, mutta lapsi ei vapaaehtoisesti palaa takaisin yksikköön, poliisia voidaan pyytää virka-apuna esimerkiksi murtamaan vastarintaa.

Nykyisellään virka-apuprosessi on monimutkainen ja hidas. Yksikkö ilmoittaa hatkaamisesta sosiaalityöntekijälle, joka tekee virka-apupyynnön. Pyyntö menee poliisin tilannekeskukseen, jossa tehdään päätös virka-avun myöntämisestä. Joskus prosessin läpivieminen kestää niin kauan, että lapsi on ehtinyt karata uudelleen työntekijöiden tavoittamattomiin.

Jos lapsen katsotaan olevan hengenvaarassa, esimerkiksi vakavasti päihtynyt, itsetuhoinen tai muuten akuutissa vaarassa, yksikkö soittaa suoraan hätäkeskukseen. Tällöin kyseessä ei ole virka-aputehtävä vaan poliisitehtävä, joka menee hätäkeskuksen kautta suoraan poliisille.

Mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, kun lapsi on hatkassa?

Lastensuojeluyksikön työntekijöillä on velvollisuus etsiä lasta aktiivisesti, tehdä yhteistyötä viranomaisten ja lapsen verkoston eli perheen, ystävien ja muun lähipiirin kanssa sekä jatkaa etsintää myös pidemmän matkan päässä, mikäli olinpaikka on tiedossa.

Työntekijöillä on kuitenkin myös oikeus työturvallisuuteen. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan aina etsinnässä. Työntekijät eivät esimerkiksi saa mennä sisälle yksityisasuntoon ilman poliisiviranomaisia eikä yksin paikkoihin, joissa tiedetään käytettävän päihteitä tai on muuten vaarallista.

Nykylainsäädännön mukaan yksikön työntekijöillä ei ole oikeutta ottaa kiinni hatkassa olevaa lasta eikä tarkastaa häntä ennen kuin hän on sisällä yksikön autossa, mikä on suuri turvallisuusriski.

Mitä tapahtuu, kun hatkassa oleva lapsi löytyy?

Kun hatkassa oleva lapsi löytyy, hänet pyritään saamaan takaisin yksikköön. Tämä voi tapahtua eri tavoin:

• Lapsi palaa itse: Lapsi voi palata omasta halustaan yksikköön, hänen vanhempansa tai muu lähipiiristä voi tuoda lapsen yksikköön tai hän pyytää yksikön työntekijää hakemaan.
• Puhuttamalla: Työntekijät pyrkivät keskustelemaan lapsen kanssa ja saada hänet vapaaehtoisesti mukaan. Tilanteessa pyritään välttämään vastakkainasettelua.
• Poliisin avulla: Poliisi voi virka-avun kautta auttaa lapsen noutamisessa yksityisasunnosta. Useimmiten lapsi lähtee rauhallisesti mukaan, kun poliisi on paikalla.

Mitä tapahtuu, kun lapsi palaa hatkasta?

Kun lapsi palaa lastensuojeluyksikköön hatkasta, on tasapainoteltava huolenpidon ja välttämättömien rajoitustoimenpiteiden välillä. Hatkan jälkeinen kohtaaminen on erityisen tärkeä seuraavien hatkojen ennaltaehkäisyssä. Jos lapsi kokee, että häntä kohdellaan hyvin, ymmärretään ja autetaan palatessaan, hän saattaa seuraavalla kerralla palata nopeammin tai jättää lähtemättä kokonaan.

• Välitön huolenpito: Työntekijä tarkastaa lapsen voinnin, onko hän syönyt tai nukkunut ja tarvitseeko hän lääkärin apua sekä huolehtii perustarpeista eli lapsi pääsee suihkuun, vaihtamaan vaatteet ja syömään ruokaa.
• Turvallisuustoimenpiteet: Työntekijä tarkastaa lapsen taskut ja laukut päihteiden ja teräaseiden varalta, sekä tarvittaessa puhalluttaa lapsen ja tekee huumeseulat.
• Mahdolliset rajoitustoimenpiteet. Yksikkö voi tarvittaessa asettaa lapselle liikkumisvapauden rajoittamisen. Myös yhteydenpidon rajoittaminen voi olla tarpeen, jos hatkan mahdollistaneet kaverisuhteet ovat haitallisia.
• Ilmoitukset: Lapsen vanhemmille ilmoitetaan välittömästi, kun lapsi on palannut yksikköön. Paluusta tehdään ilmoitus myös sosiaalitoimeen ja tarvittaessa poliisille.
• Lapsen kohtaaminen ja tilanteen käsittely: Hatkan syistä ja tapahtumista keskustellaan lapsen kanssa sekä pyritään löytämään keinoja, joiden avulla tulevia hatkoja voisi ennaltaehkäistä.

Miten hatkaamiseen liittyviä käytäntöjä voisi kehittää?

Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluryhmän loppuraportissa Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan. vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttäviä sekä rikoksia tekeviä alaikäisiä lapsia koskevan lastensuojelulainsäädännön uudistamisesta on esitetty useita parannusehdotuksia hatkaamistilanteisiin:

• Virka-apupyynnön yksinkertaistaminen: Työntekijä voisi tehdä virka-apupyynnön suoraan yksiköstä ilman välikäsiä. Tämä nopeuttaisi prosessia ja varmistaisi, että tiedot ovat ajantasaisia.
• Riskiarviolomakkeen käyttöönotto valtakunnallisesti: Objektiivinen riskiarvio auttaisi viranomaisia hahmottamaan tilanteen vakavuuden. Helsingin kaupunki käyttää jo riskiarviolomaketta, mutta sen käyttö olisi hyvä laajentaa valtakunnalliseksi.
• Kiinniottamisen oikeuksien laajentaminen: Työntekijällä olisi oikeus lapsen kiinni ottamiseen yksikön ulkopuolella sekä oikeus pitää lasta kiinni hatkaamistilanteessa samalla kiinnipitomenetelmällä kuin yksikön tiloissa, esimerkiksi MAPA-menetelmällä.
• Muita esitettyjä parannuksia: Muita parannuksia hatkaamiseen liittyen olisivat muun muassa laajemmat puhelimen paikannusmahdollisuudet, oikeus tarkastaa lapsi jo ennen sisälle autoon menoa sekä viranomaisverkostotiimi, joka keskittyisi lasten etsintään ja omaan yksikköön palauttamiseen.

Miksi yleisen asenteen hatkaan lähteviä lapsia kohtaan olisi tärkeää muuttua?

Myös sijoitettu lapsi tulee nähdä ensisijaisesti lapsena, ei vain ongelmatekijänä. Kuten lastensuojelulakikin edellyttää, kaikkien toimijoiden tulee sitoutua lapsen suojelemiseen. On tärkeää ymmärtää, että lapsen oireilu on usein seurausta hänen lapsuutensa kokemuksista tai muista tekijöistä.

Asiantuntijana artikkelissa toimi Riikka Nieminen, nuorisopsykiatriaan erikoistuneen intensiivisen tuen yksikkö Puro 3:n yksikönjohtaja. Hänellä on kymmenen vuoden kokemus lastensuojelun sijaishuollosta ja työskentelystä psykiatrisissa erityistason ja intensiivisen tuen yksiköistä.

Lue lisää lastensuojelun laitospalveluista

Lue myös: Eritasoiset lastensuojelun laitospalvelut mahdollistavat hoidon ja tuen, joka vastaa lapsen yksilöllisiä tarpeita

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi