Niittypolun perhekuntoutus tukee perheitä kriisin keskellä – "Tavoitteena on, että lapsella on hyvä ja turvallista olla"

– Perhekuntoutuksen tavoitteena on aina lasten vakaiden kasvuolosuhteiden turvaaminen. Tarkoitus olisi, että perhekuntoutuksen myötä lapsen tilanne kotona kohentuisi, kertoo Niittypolun perhekuntoutuksen yksikönpäällikkö Emma Weckström.

Niittypolun perhekuntoutusyksikkö on tarjonnut vuodesta 2017 alkaen avopalveluiden perhekuntoutusta. Vuoden 2025 alussa palvelua uudistettiin niin, että yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista laitosmuotoista perhekuntoutusta.

Niittypolku on tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja jotka tarvitsevat tiivistä tukea kriisitilanteessa tai muuten haastavassa elämäntilanteessa. Perhekuntoutuksessa perheet muuttavat yksikköön koko kuntoutusjakson ajaksi. Jokaisella perheellä on käytössään oma asunto, jossa he voivat elää omannäköistä perhe-elämää.

– Kun perheet tulevat meille, heille on jo tyypillisesti tarjottu paljon kotiin vietävää tukea. Perhekuntoutus on lastensuojelun avohuollon viimeinen tukimuoto ennen kuin pohditaan lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle, Weckström täsmentää.

Perhekuntoutusjakso kestää tyypillisesti 2–6 kuukautta ja sen aikana huoltajat vastaavat lapsen kasvatuksesta ja hoidosta, mutta he saavat yksikön työryhmältä päivittäin tukea esimerkiksi perheohjauksen, perheterapian, vanhemmuuskeskusteluiden sekä lasten omaohjaajatyöskentelyn kautta.

– Työskentelymme on arvioivaa sekä kuntouttavaa ja se suunnitellaan aina yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pyrimme aina saamaan käsityksen siitä, mikä perheen toiminnassa, vuorovaikutuksessa tai arjen rakenteissa vaatii muutosta, jotta lapsen tilanne voi kohentua, Weckström kertoo.

Uudistuksilla tehokkaampaa tukea

Niittypolun yksikön uudistuksen myötä perhekuntoutusyksikössä on työntekijä paikalla ympärivuorokautisesti. Uudistuksen aikana tiimiläiset saivat myös omat vastuualueensa ja he ovat syventäneet entisestään esimerkiksi mielenterveys- , päihde- ja väkivalta osaamistaan. Yksi iso uudistus on myös RAI-arvioinnin käyttöönotto. Kaiken kaikkiaan työskentely on siis entistä intensiivisempää, Weckström painottaa.

– Kaikki työskentelytapaamiset ovat ennalta sovittuja, jotta perhe tietää milloin tapaamme ja millä tavoitteella. Jos perhe tarvitsee apua työskentelyaikojen ulkopuolella, päivystävä työntekijä on nopeasti saatavilla, Weckström selittää.

Työntekijöiden näkökulmasta muutos ympärivuorokautiseen toimintaan tarkoitti siirtymistä kolmivuorotyöhön. Niittypolussa työskentelee moniammatillinen työryhmä, jolla on kattava kokemus lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävästä työstä. Jokaisella Niittypolun työntekijä on lisäksi lääkeluvat sekä koko yksikön lääkehoitosuunnitelma, sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti.

– Työryhmässämme on sekä sosiaalialan että terveysalan ammattilaisia sekä perhepsykoterapeutti. Tiimillämme on erityisosaamista neuropsykiatrisista haasteista, käytöshäiriöistä sekä väkivalta- ja päihdetyöstä, Weckström kuvailee.

Vaikuttavuus näkyy perheiden arjessa ja yhteiskunnassa

Perhekuntoutuksen vaikuttavuus tulee esiin monella tasolla, esimerkiksi yksilölle ja perheelle se näkyy parempana vointina ja toimivampana arkena.

– Se, että lapsen tarpeisiin osataan vastata ja arki on turvallista ja lasta kannustavaa, on todella iso asia, Weckström painottaa.

Perhekuntoutuksessa tuetaan myös lasten ja aikuisten paluuta kouluun tai työelämään sekä autetaan hakeutumaan tarvittavien hoitokontaktien piiriin. Näin ehkäistään syrjäytymistä, millä on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan tasolla.

– Jos perhekuntoutuksen avulla voidaan välttää lapsen huostaanotto, on se merkittävää sekä inhimillisestä että yhteiskunnallisesta näkökulmasta. On kuitenkin myös tilanteita, joissa huostaanotto on lasten näkökulmasta oikea jatko perhekuntoutukselle, Weckström muistuttaa.

Onnistumiset tekevät työstä merkityksellistä

Perhekuntoutuksessa koetut onnistumisen hetket antavat merkitystä työlle. Erityisesti Weckström nostaa esiin tilanteet, joissa on voitu välttää lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle.

– Kaikki sellaiset hetket, kun perheessä tapahtuu todellinen muutos ja perhe on avoin työskentelylle, ovat arvokkaita. Kun vanhempi pysähtyy pohtimaan omaa vanhemmuuttaan ja toimintatapojaan, sekä alkaa nähdä lapsen uudessa valossa, ovat ihania hetkiä, Weckström toteaa.

Perhekuntoutuksessa nähdään myös lasten kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi lapsi, joka on aiemmin kieltäytynyt menemästä kouluun, alkaakin käydä koulua.

– Moni perhe tulee meille tilanteessa, jossa perheen sisäinen vuorovaikutus on riitaisaa tai perhe ei juurikaan vietä aikaa yhdessä. Lapselle on todella korjaava kokemus, kun perheen vuorovaikutus muuttuu, perhe alkaa viettämään enemmän aikaa yhdessä ja lapsi saa kokemuksen siitä, että hänet nähdään ja hänen seurastansa nautitaan, Weckström summaa.

Tutustu Niittypolun ja Tukipuun perhekuntoutusyksiköihin

Lue lisää yksikössä tapahtuvasta perhekuntoutuksesta

Tutustu Humanan avopalveluihin

Lue myös: Oma kiinnostus motivoi koulunkäyntiin – myös tukea tarvitaan

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi