Lastensuojeluyksikön oma opetusryhmä luo turvallisen ympäristön oppia

Ilmajoen kunnan opetuspäällikkö Heidi-Marja Hannuksela painottaa, että jokaisella lapsella Suomessa on oikeus perusopetukseen. Kun koulunkäynnissä on haasteita, täytyy ympäristöä ja opetusta muokata sellaiseksi, että oppiminen onnistuu. Erilaisten tietojen ja taitojen lisäksi perusopetuksessa opitaan ihmisenä ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joten peruskoulu on merkittävä asia niin lapsen kuin yhteiskunnankin kannalta.

Lastensuojeluyksikön lapsille suunnattu oma opetusryhmä turvaa tuon oikeuden toteutumista sijoitettujen lasten kohdalla. Suurella osalla sijaishuollon yksikköön tulevista lapsista on jo taustallaan erilaisia epäonnistuneita yrityksiä järjestää heidän opetustaan.

– Lähtökohtaisesti meidän tehtävämme on ajatella meille sijoitettujen lasten tulevaisuutta: millaisia mahdollisuuksia me annamme heille tulevaisuuteen, palvelujohtajana Humanan lastensuojelupalveluissa työskentelevä Elias Mänttäri selittää.

Pieni, tuttu ryhmä auttaa keskittymään olennaiseen

Humanan sijaishuollon yksikkö Pihakoivun tiloissa toimii Ilmajoen kunnan opetusryhmä, jossa yksikössä asuvat erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat käydä koulua.

– Monella sijoitetulla lapsella on psyykkisen puolen haasteita, jolloin isoon vieraaseen ryhmään tai tilaan meneminen voi olla äärettömän kuormittavaa. Tutumpi, pienempi ympäristö antaa mahdollisuuden keskittyä oikeasti siihen koulunkäyntiin, eikä kaikkeen siinä ympärillä, Mänttäri toteaa.

Päivän yksilöllinen jaksotus ja kunkin tarvitsemat tukitoimet on mahdollista räätälöidä hyvinkin joustavasti yksikön omassa pienessä ryhmässä.

– Jos osataan käyttää oikeanlaisia apuvälineitä tai keinoja järjestää opetus, haasteet saattavat joskus poistua tosi tehokkaasti ja nopeasti, Mänttäri sanoo.

Kun koulussa kohdataan vaikeuksia, on ensin syytä pohtia, mikä on esteenä oppimiselle:

– Ajattelen mielelläni niin, että kyseessä ei ole niinkään haaste, ongelma tai pulma, vaan ennemminkin joku taito, joka vielä puuttuu. Näkökulmaa muuttamalla voidaan tavoitella hyvää ja löytää ratkaisuja oppilaan tukemiseen, Hannuksela sanoo.

Silloin päästään pienin askelin harjoittelemaan asioita, jotka vievät tilannetta oikeaan suuntaan.

Yhteistyö sijaishuollon yksikön ja koulun välillä on aktiivista.

– Voimme keskustella, mitä meidän kannattaa yksikkötyöskentelyssä ottaa huomioon koulunkäyntiin liittyen ja miten voisimme tukea sitä vielä paremmin. Onko lapsella esimerkiksi hankaluuksia sellaisissa taidoissa, joita pitäisi harjoitella koulupäivien ulkopuolellakin, Mänttäri kertoo esimerkkejä siitä, miten kaikki hyötyvät tiiviistä keskusteluyhteydestä.

Vaikka Pihakoivun opetustila sijaitsee samassa rakennuksessa yksikön kanssa, kouluun kuljetaan kuitenkin ulkokautta.

– Lapset lähtevät kouluun ja tulevat sieltä. Koulu ei ole osa heidän arkiympäristöään eli kotia, Mänttäri selventää.

Turvallisuuden kokemus edellyttää sitä, että lapsi saa olla lapsi

Sijoitetuilla lapsilla taustalla on lisäksi usein jonkinlainen trauma. Haasteet ovat usein moninaisia ja ongelmat ovat voineet kasautua pidemmän aikaa. Siksi oppimisen esteiden poistamisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää luoda sekä arkeen että koulunkäyntiin turvallisuutta ja rakenteita. Joillakin lapsilla koulunkäynti on voinut olla sujuvaa, mutta trauman vuoksi lapsi tarvitsee enemmän tukea asettuakseen uuteen ympäristöön ja päästäkseen uuteen alkuun.

Koulussa turva muodostuu struktuurin kautta tuttujen aikuisten ohjauksessa. Kuten missä tahansa ryhmässä, lapsen kanssa sovitaan, mihin koulunkäynnissä pyritään ja millaista käytöstä siellä odotetaan.

– Yhdessä käydään läpi, että mitkä ovat meidän säännöt. Toistuvan struktuurin myötä rakentuu turva ja luottamus siihen, että tämä aikuinen ottaa minut vastaan huomennakin, Hannuksela kuvailee.

Hannuksela on työssään huomannut, että kaikki lapset eivät ole tottuneet tekemään asioita, jotka eivät tunnu kivoilta tai helpoilta.

– Lapsen elämään tulee kuulua myös ponnistelua. Tulee läksyjä ja arkielämään liittyviä töitä. Humanankin asiakkaiden parissa on varmasti tilanteita, joissa vanhemman ja lapsen välinen rooli on muuttunut toisenlaiseksi ja siellä ei ole saatu asetettua niitä rajoja tai lapsi on kantanut sellaista vastuuta, joka hänelle ei kuuluisi, Hannuksela toteaa.

Kaikki tarvitsevat positiivista palautetta

Kun lapsella on traumatausta, tarvitaan empaattista kohtaamista, jotta luottamus ja kyky oppia vahvistuvat.

– Lähdetään kuin lankakerää avaamaan pikkuhiljaa. Mennään myötäkarvaan silittäen ja koetetaan löytää lapsesta hänen ominaisuudet ja vahvuudet. Kun on turva, on mahdollisuus kokea onnea ja iloa. Leikillisyys palautuu takaisin, kun ei tarvitse enää olla varautunut, Heidi-Marja Hannuksela kuvailee.

Hannuksela muistuttaa, että kaikki lapset tarvitsevat positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia, vaikka heillä olisikin vaikeuksia oppimisessa.

– Osalla lapsista voi olla sellainen kokemus, että positiivisuuden kierre on katkennut tai vaikka tukea olisi ollut koulussa saatavilla, niin muut olosuhteet ovat muuttuneet niin vaikeiksi, että lapsi ei ole ehkä kuullut enää sitä viestiä, Hannuksela kertoo.

Ongelmat ovat usein jo päässeet kasautumaan

Koulussa tuetaan myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Osa lapsista tarvitsee niissä entistä enemmän tukea. Hannuksela kokee, että haasteet vanhemmuudessa ja koulua käymättömyys ovat lisääntyneet:

– Korona oli yksi merkittävä kohta ja sitten myös digitalisaation muutos tai murros, johon meidän kenenkään aivot eivät ole valmiita. Koen, että on hyvä, että älylaitteiden käyttöä suitsitaan siten, että ne eivät kuulu koulupäiviin muutoin kuin jos laitteita käytetään opetustilanteessa.

Hannukselan mielestä ihanteellista olisi, jos lapset ja perheet saisivat tukea jo varhaisessa vaiheessa, jolloin pulmat voivat olla helpommin ratkaistavissa.

– Joidenkin lasten kohdalla tutkimuspolkuihin ja asioiden selvittelyyn päästään vasta sijaishuollon kautta, eikä lapsi ei ole saanut tarvitsemaansa tukea kotiarjessaan.

Tämän vuoksi sijoitetuilla lapsilla ongelmalliset tilanteet ovat usein ehtineet jo kertautua.

– Mitä kovemmin tai raadollisemmin lapsi itseään ilmaisee, oli ne niitä kirosanoja tai kovaa kuorta, niin sitä enemmän siellä on tarvetta tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Ja sille, että me tunnistamme, että mikä asia siellä on jäänyt löytämättä, Hannuksela toteaa.

Lue lisää lastensuojelun laitospalveluista
Lue myös, miten Humanassa tuetaan koulupolulla pysymistä
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi

Oma opetusryhmä on lastensuojeluyksikön ja kunnan yhteistyön tulos

• Humanan 28:ssa sijaishuollon yksikössä lasten on mahdollista käydä koulua omassa opetusryhmässä, mikäli he eivät voi osallistua yleiseen opetukseen. Oman opetusryhmän avulla turvataan se, että lapset saavat suoritettua peruskoulun.
• Sijoitettujen lasten opetusryhmän toiminnasta vastaa aina kyseinen kunta. Ilmajoella sijaitsevan lastensuojeluyksikkö Pihakoivun opetuksen järjestää siis Ilmajoen kunta. Humana tarjoaa opetukselle tilan, mutta opettajat ja muu henkilöstö sekä opetusvälineet tulevat kunnasta.
• Ilmajoella lastensuojeluyksikön ja kunnan välinen yhteistyö on tiivistä. Opetustoimen toiveet otettiin huomioon opetustilojen suunnittelussa ja rakentamisessa, jotta tilat palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla lasten koulunkäyntiä.