Kohtaamisen taito ja nuorten ääni – Humanan Heimosto vahvistaa osallisuutta lastensuojelussa

Limingan Lakeustalolla kohtaa Humanan Pohjois-Suomen lastensuojeluyksiköiden nuoria, Nanna, Agnes, Anni ja Roni. Osa heistä on jo tuttuja keskenään, osa taas ei. Kaikkia kuitenkin yhdistää Heimosto, Humanan lastensuojeluyksiköiden verkosto ja toimintamalli, joka tähtää lasten osallisuuteen sekä mahdollisuuteen tuoda oma ääni kuuluviin.

– Heimostossa meillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joita yksiköissä tapahtuu ja joita meidän ja muidenkin nuorten elämässä on meneillään, summaa Nanna.

Muutamia vuosia sitten Pohjois-Suomessa käynnistynyt Heimosto-toiminta tarjoaa Humanan lastensuojeluyksiköissä asuville nuorille tilaisuuden kokoontua säännöllisesti, jakaa kokemuksia sekä suunnitella yhteistä tekemistä yksiköiden asukkaille. Aikaisemmin Heimosto on järjestänyt muun muassa Maustetyttöjen keikan ja pian järjestetään seikkailukilpailu – Selviytyjät Humana.

Mukana Heimoston tapaamisissa on aina myös ohjaajia, mutta pääroolissa ovat nuoret.

– He pääsevät verkostoitumaan oman ikäisten ja vastaavassa tilanteessa olevien lasten kanssa ja saavat vertaistukea, tiivistää vastaava ohjaaja Airiina Tenhovuori lastensuojeluyksikkö Sähäkän Oulaisten yksiköstä.

Heimoston tapaamisissa lapset saavat myös jakaa kokemuksia omista sosiaalityöntekijöistä sekä yksikön arjesta ja ohjaajista. Usein tapaamisten yhteydessä käydään myös syömässä yksikön arjesta poiketen ravintolassa.

– Rehellisesti sanottuna parasta Heimosto-tapaamisissa on ruoka! Ja se, että näkee muidenkin yksiköiden nuoria ja saa tietää, minkälaista muissa yksiköissä on, Nanna kiteyttää.

Kohtaamista ei opita koulun penkillä

Kohtaamisen taito on tärkeä osa sosiaalipalveluita. Lastensuojeluyksiköiden arjessa aikuisen ja lapsen kohtaaminen tarkoittaa aitoa läsnäoloa ja vuorovaikutusta, ymmärtämistä, empatiaa ja lapsen tarinan kuuntelemista. Hyvä kohtaaminen näkyy esimerkiksi kiinnostuksena ja arvostuksena.

– Ohjaaja on oikeasti kiinnostunut minusta, kun hän tukee ja auttaa vaikeassa asiassa sekä näyttää, että häntä kiinnostaa, Anni kertoo.

– Hyvä ohjaaja on kärsivällinen nuoren kanssa. Jos esimerkiksi nuori puhuu hänelle eikä ohjaaja pysty tai halua kuunnella, niin tulee olo, ettei hän arvosta eikä häntä kiinnosta, Agnes jatkaa.

Nanna nostaa esiin sen, miten oman yksikön johtaja tuli juttelemaan hänelle huomatessaan, ettei tieto eräästä asiasta ollut kulkenut johtajalle asti.

– Se tuntui hyvältä ja tuli sellainen luottavainen fiilis, että pystyy ainakin hänelle mennä puhumaan heti kaikki asiat, Nanna kertoo.

Kohtaaminen on lastensuojelun ammattilaisille taito, jota ei saa koulun penkiltä. Ohjaajan työ vaatii paitsi vuorovaikutustaitoja, myös esimerkiksi heittäytymistä, omana itsenä olemista ja kykyä tunnistaa toisen ihmisen tunnetiloja. Niittysara 1:n vastaava ohjaaja Mari Kamula kertoo, että lapset ovat tarkkoja havainnoimaan aikuisia ja heidän käytöstään.

– He kyllä aistivat, jos ei ole jotenkin läsnä tai jos ei ole aito, Kamula lisää.

Kamulan mukaan Niittysarassa jo työntekijöitä rekrytoidessa katsotaan, miten ihminen tulee työhaastatteluun ja on siinä läsnä.

– Ja jos lapset kävisivät siinä haastattelussa katsomassa ja kysymässä, niin me näkisimme heti sen kohtaamisen. Vaikka olisi 15 vuotta lastensuojelun työkokemusta, niin juuri se kohtaaminen voi olla hukassa, Kamula kertoo.

Oireiden taakse näkeminen vaatii tunneälyä

Vuorovaikutuksessa ja kanssakäymisessä on hyvä havainnoida lapsen käytöstä ja nähdä oireiden taakse. Usein lapsen käytös johtuu jostain epämiellyttävästä kokemuksesta, mikä lapsella on taustalla.

– Ajattelen, että kohtaaminen vaatii tunneälyä, joka auttaa tunnistamaan, mistä oire voi johtua. Vaikkapa aggressiivisuus on usein viesti pahasta olosta, kertoo Tenhovuori.

Tenhovuori korostaa, ettei ole itsestäänselvyys, että juttu luistaa heti kaikkien kanssa. Luottamuksellinen suhde rakentuu vähitellen, minkä jälkeen voi olla mahdollista päästä keskustelemaan syvällisemmin.

Kohtaaminen ja vuorovaikutus auttavat myös ennaltaehkäisemään vaarallisia ja väkivaltaisia tilanteita. Kun aikuinen ei provosoidu, pysyy rauhallisena, perustelee ja pitää sovitut rajat, myös nuori usein rauhoittuu ja tilanne laukeaa. Myös tunteiden hallinnan säätämisen keinoja harjoitellaan etukäteen. Yhteenottoja ennakoidaan jo kasvatussuunnitelmassa tekemällä MAPA-menetelmän mukainen turvasuunnitelma jokaiselle yksikön lapselle.

– Käymme jo etukäteen läpi, miten nuori toivoo, että hänen kanssaan toimitaan, kun alkaa ärsyttää. Haluaako hän silloin olla aikuisen kanssa vai omissa oloissa. Auttaako nyrkkeilysäkin hakkaaminen tai kävelyllä käyminen, Kamula kertoo.

Ilo ja arvostus arjen kohtaamisissa

Humanan arvot, kohtaaminen ja ilo, näkyvät yksiköiden arjessa monin tavoin. Ronin mukaan parasta omassa ohjaajassa on huumorintaju, ja se saa kannatusta myös muilta nuorilta.

– On tärkeää, että yksikön aikuiset pystyvät ottamaan leikillään asioita ja itsekin pystyy sanomaan vitsillä asioita, Anni kommentoi.

Nuoret ovat yhtä mieltä siitä, ettei oikeasti pahoista asioista sovi vitsailla, mutta muutoin se rentouttaa ja keventää tilanteita.

– Pitäisi olla lighthearted. Siinä ei ole taustalla mitään pahaa ajatusta, Anni summaa.

Siitä huolimatta, että lastensuojeluyksikössä käsitellään monia raskaita aiheita, arjesta pyritään löytämään pienet ilon aiheet, vahvistamaan toiveikkuutta ja luomaan positiivista ilmapiiriä.

Kamula on työssään huomannut, että ohjaajan tiukkuus ja jämäkkyys ei vähennä sitä, että lapset pitävät ohjaajasta.

– Se oikeastaan tuo sitä luottamusta. Toisessa hetkessä ollaan huumorintajuisia ja höpötellään, mutta ei kuitenkaan anneta periksi asioissa, Kamula lisää.

Erityistä iloa ohjaajille tuottaa se, kun näkee lapsen pääsevän omassa tilanteessaan eteenpäin ja voivan paremmin.

– Se on paras palkinto tässä työssä, Kamula sanoo.

Yhteisöllisyys ja vertaistuki kantavat eteenpäin

Heimosto-toiminta antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan arkeensa ja tulevaisuuteensa. He oppivat tärkeitä taitoja, joista on hyötyä myöhemmin elämässä.

Kamula näkee, että toiminnassa mukana oleminen kehittää nuorten vaikuttamistaitoja:

– Heimosto kannustaa myös yhteiskunnassa toimimiseen, vaikuttamiseen ja osallisuuteen. Se näyttää nuorille, että he pystyvät ja pääsevät vaikuttamaan, lisää Kamula.

Nanna uskoo, että Heimosto on kehittänyt monen osallistujan sosiaalisia taitoja ja tuonut lisää rohkeutta.

– Olen oppinut, että uskallan avata suuni ja puhua asioista. Ei tarvitse olla aina vain hiljaa, vaan voi oikeasti kertoa, jos asiat ovat huonosti ja haluaa muuttaa jotain, Nanna summaa.

Lue lisää Heimostosta: Heimosto edistää nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä yli yksikkörajojen
Lue Sanna Tallgrenin blogi: Hyvillä kohtaamiskokemuksilla on valtava merkitys sijoituksen onnistumisessa
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi