Digipelaaminen kehittää tärkeitä taitoja elämää varten

Kun Humanan Metsäapilan lastensuojeluyksikön lapset pelaavat tietokone- tai videopelejä omissa huoneissaan, kuuluu välillä kiljaisuja ja karjaisuja, joskus kiroiluakin. Yksi heistä on 17-vuotias Niko, joka tietokoneensa ääressä kuulokkeet korvilla juttelee sujuvalla englannilla pelikavereidensa kanssa. Kun kello lähestyy iltayhdeksää, on aika lopettaa päivän pelit ja painua nukkumaan.

– Mulla on aina ollut niin, että nukun aika paljon. Vaikka silloin, kun mä pelasin ihan sikana, niin silti mä nukuin aika paljon, kertoo Niko.

Video- ja tietokonepelit ovat olleet Nikolle tärkeä harrastus jo lähes kymmenen vuotta. Hän aloitti pelaamisen 6-vuotiaana Mario Kart -ajopelillä, ja vuosien varrella harrastus on syventynyt ja taidot karttuneet. Lasten pelit ovat vaihtuneet vaativampiin, verkossa pelattaviin strategisiin joukkuepeleihin, joissa pelataan verkossa joukkueina muiden pelaajien kanssa.

– Ja sitten sinä olet ollut aikaisemmin tosi hyvä pelaamaan Fortnitea, muistuttaa Metsäapilan vastuuohjaaja Anni Hast.

– Joo, olin yhdessä vaiheessa top 500:ssa, kertoo Niko vaatimattomasti.

Pelissä, jota miljoonat ihmiset ympäri maailmaa pelaavat, se on huikea saavutus, josta voi olla ylpeä.

Englannin kielen taito ja tiimityöskentely kehittyvät pelatessa

Pelaamisen kautta Niko on oppinut taitoja, joista on hyötyä laajemminkin elämässä.

– Olen oppinut sosiaalisuutta, englantia ja kommunikointia, Niko luettelee.

Niko on oppinut pelaamisen kautta puhumaan englantia erittäin hyvin. Anni Hast on huomannut saman ilmiön useilla yksikön nuorilla.

– Meillä on lapsia, joilla on koulussa muuten haasteita, mutta he puhuvat tosi hyvää englantia. Se tulee näistä peleistä, Hast kertoo.

Peliharrastus kehittää myös teknistä osaamista, ja joukkuepelit taas opettavat tärkeitä yhteistyötaitoja.

– Tiimin pitää toimia yhteen, jos meinaa pärjätä. Jos kaikki vain sooloilevat eikä ole yhteistyötä, on vaikea voittaa, Hast kuvailee.

Verkossa pelaaminen tarjoaa helpomman tavan tutustua

Niko pelaa mieluummin kavereiden kanssa kuin yksin, ja pelaamisen sosiaalinen ulottuvuus onkin hänelle tärkeä. Harrastuksen kautta on löytynyt uusia kavereita myös ulkomailta, aina Itävallasta asti. Pelien ulkopuolella kavereiden kanssa pidetään yhteyttä Snapchatissa.

Hast on huomannut, että pelaaminen voi tarjota erityisen merkityksellisen sosiaalisen ympäristön nuorille, joille kasvokkain tutustuminen on haastavampaa. Lisäksi pelatessa on jo valmiiksi yhteinen kiinnostuksen kohde, josta jutella, mikä tekee tutustumisesta helpompaa.

– Monelle, varsinkin vähän ujommalle tai sosiaalisesti estyneemmälle, pelaaminen voi olla tosi tärkeä sosiaalinen ympäristö. Joillekin jopa ainoa, missä on rento ja hyvä olla sosiaalisesti, Hast kertoo.

Niko on kokenut saman. Hänen on helpompi tutustua ihmisiin verkossa pelien kautta kuin kasvokkain.

– Pelatessa ei ole niin paljon paineita, kun toinen ei näe sua, Niko pohtii.

Koska moni Metsäapilan nuorista pelaa, yksikössä on järjestetty myös kerran LAN-tapahtuma, jossa yksikön lapset kokoontuivat pelaamaan samaan tilaan.

– Se oli kivaa. Veimme konsolit, koneet, näytöt, näppäimistöt, hiiret ja muut tarvikkeet tyhjään huoneeseen ja pelasimme yhdessä, Niko muistelee.

Pelimaailmasta oppeja tunteiden hallintaan

Pelaaminen herättää monenlaisia tunteita ilosta, jännityksestä ja onnistumisen kokemuksista raivoon ja turhautumiseen. Peli antaa mahdollisuuden tuntea tunteita ja myös toisaalta tarjoaa tilaisuuden keskustella niistä. Niko kertoo, että välillä pelatessa hän hermostuu, mutta on oppinut hallitsemaan tunteitaan.

– Jos menee hermo, saatan lyödä nyrkkiä pöytään, mutta en heitä konetta seinään – se on liian kallis! Olen myös oppinut, etten syytä muita, jos itse mokaan, Niko kertoo.

Peleissä tapahtuu myös kiusaamista, kuten toisen pelitaitojen haukkumista. Nikon mukaan se on päivittäistä. Hän on itsekin syyllistynyt samaan ja oppinut, ettei se kannata.

– Sain viiden päivän bännit. Jos tyyppi reporttaa tai modet näkevät, niin siitä saa varoituksen, Niko selventää.

Niko muistuttaa, että on tärkeä ymmärtää, ettei oikeassa elämässä voi tehdä samoja asioita kuin pelimaailmassa, jossa liki kaikki on mahdollista.

– Älä ryöstä ketään tai hyppää jostain katolta. Se on peli, ei todellisuutta.

Kiinnostus pelaamiseen luo yhteyden nuoreen

Koska nykyajan teknologiaa vastaan on turha taistella, Hastin mielestä on parempi käyttää sitä hyödyksi. Metsäapilassa on tapana, että ohjaaja voi mennä lapsen huoneeseen, kun hän pelaa, seurata pelaamista ja kysellä pelin tapahtumista. Usein lapset jopa odottavat, että joku aikuisista tulee pelaamaan. Hastin mielestä niin kotona kuin lastensuojeluyksiköissäkin lapsi liian usein unohdetaan pelaamaan omaan huoneeseensa.

– Ajattelemme, että liika pelaaminen on ongelma ja pelaaminen on kamalaa. Liika pelaaminen onkin asia johon aikuisen pitää puuttua, mutta me voisimme mennä enemmän lasten ja nuorten maailmaan, tutustua heidän mielenkiinnon kohteisiinsa, emmekä ainoastaan yrittää estää pelaamista tapahtumasta, Hast kertoo.

Myös Niko on huomannut, että kun aikuiset oppivat lisää pelaamisesta harrastuksena, heidän asenteensa voivat muuttua pelaamista kohtaan.

– Äidin mielipide pelaamisesta on muuttunut. Aiemmin hänen mielestä pelaamisesta ei ollut mitään hyötyä, mutta enää hän ei ole sitä mieltä, Niko kertoo.

Pelaaminen vaatii aikuisen asettamia rajoja

Kun Niko oli yläasteella, hän saattoi pelata useita tunteja päivässä. Pelimaailmaan on helppo uppoutua, ja erityisesti teini-iässä pelaaminen voi viedä paljon aikaa. Hast on huomannut, että monilla lapsilla tapahtuu iän myötä kypsymistä, kun itsesäätelytaidot kehittyvät. Nykyään myös Niko osaa itse säädellä pelaamistaan paremmin sekä pitää huolta myös muista arjen asioista, tauoista ja riittävästä unesta.

– Peli jää koneelle pyörimään, mutta annan aikaa itselleni tehdä muutakin, Niko kertoo.

Yleensä lapset pelaavat mielellään niin paljon kuin vain mahdollista. Koska he eivät usein pysty itse rajoittamaan omaa pelaamistaan tai ruutuaikaansa, tarvitaan aikuisen ohjausta. Metsäapilassa ohjaajat keskustelevat lasten kanssa pelaamisesta ja he tekevät erilaisia sopimuksia pelaamisen rajoittamiseksi. Hast uskoo, että lasten on jollain tapaa helpompi ottaa vastaan ohjausta pelaamiseen liittyen, kun siihen ei ole suhtauduttu kauhistellen ja kielteisesti.

– Tuntuu, että pelaamista on helpompaa rajata, kun ohjaaja on kiinnostunut ja pelaaminen on edes jollain lailla yhteinen juttu eikä sitä ole alunperin otettu esiin minään kiistakapulana, Hast lisää.

Kun lapsi on jo sen ikäinen, että hän ymmärtää, Hast kannustaa puhumaan avoimesti peliriippuvuudesta ja pelaamisen rajoittamisen ongelmista.

– Ihan yhtä lailla kuin me keskustelemme päihteitä käyttävän nuoren kanssa suoraan siitä, että päihteet koukuttavat ja mitä seurauksia siitä on, niin ihan yhtä lailla tästä. Jos pelaaminen on addiktio, niin puhumme suoraan siitä addiktiosta, Hast kertoo.

Tavoitteellinen harrastus vaatii harjoittelua

Nikon seuraava tavoite pelaamisessa on oppia pelaamaan strategisia joukkuepelejä entistä paremmin. Tämä tarkoittaa yleensä satojen ja satojen tuntien pelaamista, oman pelaamisen kuvaamista ja tehdyistä virheistä oppimista. Niko haluaisi myös päästä kokeilemaan kilpapelaamista esports-turnaukseen.

– Haluaisin testata, millaista se on, mutta jos mä häviän, niin sitten lopetan.

Niko antaa muille pelaamisesta kiinnostuneille neuvoksi, että kannattaa pitää huolta perusasioista.

– Pelaa paljon, treenaa taitoja ja pidä kiinni aikatauluista, että kerkeät syödä ja nukkua. Nuku paljon ja pelaa. Kun nukut tarpeeksi, myös reaktioaika on hyvä, hän tiivistää.

Hastin mielestä pelaaminen on harrastus siinä missä muutkin, kunhan se pysyy tasapainossa muun elämän kanssa.

– Kohtuus kaikessa on tärkeää. Varsinkin lapsen kohdalla on hyvä, ettei maailma lähde kaventumaan pelaamisen ympärille, vaan siihen mahtuu myös muita harrastuksia ja ihmisiä, Hast summaa.

Nuoren nimi on muutettu.

Tutustu Humanan lastensuojelun laitospalveluihin
Lue lisää pelaamisesta: Viisi tapaa tukea lapsen tervettä digipelaamista – vinkit vanhemmille ja muille aikuisille
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi