1. Humana Suomessa
  2. Hyvinvaikuttajat.fi
  3. Artikkelit
  4. “Jälkihuollon tukihenkilö oli tuki ja turva”

“Jälkihuollon tukihenkilö oli tuki ja turva”

Kun lastensuojelun sijoitus päättyy 18-vuotiaana, alkaa nuoren elämän yksi haastavimmista vaiheista. Jälkihuolto auttaa nuoria harjoittelemaan itsenäistä elämää turvallisen aikuisen rinnalla jopa 23 ikävuoteen asti.

Tyttö ja työntekijä täyttävät pyykinpesukonetta

Essi oli 15-vuotias, kun hänet sijoitettiin ammatilliseen perhekotiin, jossa hän oli noin 2,5 vuotta, kunnes siirtyi puoli vuotta ennen täysi-ikäistymistään loppusijoituksen ajaksi Humanan lastensuojeluyksikköön.

– Yksikössä pääsin aikalailla heti itsenäistymisasuntoon, missä sain harjoitella itsenäisen elämän taitoja, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä, raha-asioita, ruoanlaittoa ja ylipäätään vastuunottoa omista asioistani, Essi kertoo.

Pari kuukautta ennen kuin Essi täytti 18 vuotta pidettiin palaveri, johon osallistui oman sosiaalityöntekijän lisäksi Humanan ammatillinen tukihenkilö sekä jälkihuollon sosiaaliohjaaja. Yhteistyössä alettiin suunnitella tulevaa ja oman asunnon hankintaa.

Itsenäisen elämän aloittaminen on sijoitetun lapsen elämässä nivelvaihe ja iso muutos, jota on tärkeä tukea. Sijaishuollon piirissä vähintään puoli vuotta olleilla nuorilla on täysi-ikäistyessään oikeus jälkihuollon palveluihin ja nykyisin jälkihuolto-oikeus jatkuu 23 vuoden ikään asti. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista, mutta suositeltavaa.

– Ihanteellisin tilanne on se, että nuori tapaa jälkihuollon ohjaajan jo ennen täysi-ikäistymistä siellä sijaishuoltoyksikössä. Luottamuksellinen suhde turvalliseen aikuiseen ehtii syntyä heti alusta asti, kertoo Humanan avopalveluiden palvelujohtaja Sanna Ala-Kojola.

Humanan jälkihuolto on pääasiassa kotiin vietävää tukea, mutta esimerkiksi Jyväskylässä on myös tukiasuntoja itsenäistymiskodit Aavassa ja Aurissa. Tuki toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa, ja tavoitteet määrittyvät yhteistyössä.

Kun yksin asuminen tuntuu vaikealta

Essin kohdalla siirtymä sujui suunnitellusti. Hän sai tavata jälkihuollon tukihenkilöä jo yksikössä ollessaan, mikä oli hyvä asia jatkon kannalta.

– Mielialani oli hyvin vaihteleva ja yksin asuminen pitkien sijoitusten jälkeen oli haastavaa. Tukihenkilö oli tuki ja turva, Essi muistaa.

Tukihenkilö auttoi asunnon etsinnässä, etuuksien haussa ja laskujen maksussa. Yhdessä tehtiin hankintoja uuteen asuntoon, ja tukihenkilö oli apuna terveydenhuollon käynneillä sekä auttoi kouluasioissa. Essi opiskeli omilleen muuton aikaan sosiaalialaa.

– Sijoitetuilla nuorilla on usein aika heikko oma tukiverkosto ja he ovat aika yksinäisiä. Taustalla voi olla katkenneita suhteita läheisiin, itsehallinnan puutteita ja tunnesäätelyn haasteita, taloudellisten asioiden haavoittuvuutta tai koulutuksen keskeytymistä. Syrjäytymisen ehkäisy on se, mitä tässä tehdään, Ala-Kojola sanoo.

Tukihenkilö kävi Essin luona 1–2 kertaa viikossa, ja he hoitivat yhdessä asioita eteenpäin. Tilannetta tarkasteltiin säännöllisesti yhteisissä tapaamisissa sosiaaliohjaajan ja tukihenkilön kanssa. Tukea myös lisättiin, jos tilanne niin vaati.

– En tiedä miten olisin selvinnyt ilman sitä! Tuki oli todella tärkeä tässä muutoskohdassa, Essi kertoo.

Turvallinen aikuinen pysyy rinnalla, tapahtui mitä tahansa

Venla taas sijoitettiin 16-vuotiaana sijaisperheestä lastensuojeluyksikköön, jossa hän oli kaksi vuotta. Vähän ennen täysi-ikäistymistä hän tutustui jälkihuollon ohjaajaan. Yhdessä yksikön omaohjaajien ja jälkihuollon ohjaajien kanssa Venla lähti suunnittelemaan tulevaa.

Täytettyään 18 vuotta Venla muutti hetkellisesti asuntolaan ja opiskeli tutkintoon valmentavassa koulutuksessa. Hän sai paikan Humanan tukiasunnosta kotikaupunkinsa keskustassa, jossa sai harjoitella itsenäistä elämää. Jälkihuollon ohjaaja kävi alkuun tiiviisti auttamassa päivittäisissä asioissa.

– Elämäni on ollut hyvin hektistä ja minun on ollut hankala sitoutua ihmisiin ja asioihin. Olen muuttanut paljon elämäni aikana ja tehnyt paljon impulsiivisia ratkaisuja, jotka eivät aina ole päättyneet positiivisesti, Venla sanoo.

Niinpä Venla muutti sen pidempää harkitsematta Humanan tukiasunnosta toiselle paikkakunnalle, mistä hän sai Humanalta uuden tukihenkilön. Lopulta hän kuitenkin palasi kotipaikkakunnalle ja sai pitää tutun jälkihuollon ohjaajan.

– Ei ole tullut hylkäämiskokemusta, vaikka olenkin tehnyt vääriä valintoja. Ohjaaja on antanut neuvoja ja auttanut tekemään oikeita ratkaisuja. Olen saanut korjaavia kokemuksia siitä, että ohjaaja pysyy rinnalla, tapahtui mitä tahansa.

– Nuoret usein kertovat, että jälkihuollon ohjaaja on ainoa turvallinen aikuinen heidän elämässään. Ei ole ketään muuta, kenelle soittaa ja kertoa. Se on samalla kurjaa, mutta ihanaa, että on edes se yksi aikuinen elämässä, Ala-Kojola sanoo.

Olen saanut korjaavia kokemuksia siitä, että ohjaaja pysyy rinnalla, tapahtui mitä tahansa.

Venla

Tyttö sitoo kengännauhoja

Pitkä tuki kantaa kohti omaa elämää

Kun Essi ja Venla saivat jälkihuollon tukea, sitä oli vielä mahdollista saada 25-vuotiaaksi asti. Tuen kesto arvioidaan jatkuvasti – joskus kuukauden, joskus kolmen kuukauden välein. Jos nuori edistyy tavoitteissaan hyvin, tuki voidaan lopettaa aikaisemminkin. Toisaalta, jos haasteita on paljon, tuki voi jatkua pitkään.

Jälkihuollon aikana Venla sai lapsia ja hän sai Humanalta tukea myös perhekuntoutuksen ja perhetyön kautta. Hän on tyytyväinen Humanalta saamaansa tukeen. Jälkihuollon ohjaaja ja perhetyön ohjaajat olivat turvallisia aikuisia ja läsnä hankalissa tilanteissa.

– Oli haikea lopettaa jälkihuolto, koska ohjaaja oli monessa eri elämäntilanteessani mukana ja meille tuli hyvä luottamuksellinen suhde. Myös perhetyön päättyminen tulee olemaan haikeaa, sillä ihmisiin kiintyy ja tuki on tärkeää, Venla sanoo.

Essin elämä on nyt tasapainossa ja hän elää nuoren naisen elämää omassa kodissa ihanan koirakaverin kanssa. Essi on jatkanut sosiaalialan opintojaan ja kokee, että hänen omat kokemuksensa ja niistä selviäminen ovat vahvuus tulevassa työssä. Hän pitää itseään onnekkaana, kun sai jälkihuollon tuen 25-vuotiaaksi asti.

– Vierellä oli tuttu ihminen, joka tunsi minut ja kenelle pystyin puhumaan asioistani. Sama ohjaaja pysyi minulla seitsemän vuotta ja pidämme edelleenkin yhteyttä vielä jälkihuollon päätyttyäkin.

Jälkihuollon tavoitteena on aina se, että nuori pärjää omillaan ja rakentaa oman tukiverkostonsa. Ala-Kojola kertoo, että jälkihuollon ohjaajien ja nuorten suhteet ovat usein todella merkityksellisiä ja moni nuori pitää yhteyttä ohjaajaansa vielä jälkihuolto-oikeuden päätyttyäkin.

– He kertovat kuulumisiaan, pyytävät kahville ja kylään, jopa lastensa kastejuhliin ja valmistujaisjuhliin, Ala-Kojola kertoo.

Jälkihuolto on investointi tulevaisuuteen

Ala-Kojola muistuttaa, ettei pitkäkestoista jälkihuoltoa pitäisi ajatella menoeränä, vaan investointina tulevaisuuteen, koska jälkihuolto toimii kustannustehokkaana syrjäytymisen ehkäisynä.

– Se on säästöä niistä euroista, mitä syntyy tulevaisuudessa, jos jälkihuoltoa ei ole, Ala-Kojola korostaa.

Ala-Kojolan mielestä syrjäytymisen ehkäisy ja pysyvä tuki syrjäytymisen estämiseen on paras vakuutus, minkä nuorelle voi antaa hänen tulevaisuuttaan varten.

– Taloudellinen hyöty on merkittävä, kun nuorista tulee yhteiskuntaan veronmaksajia ja toimijoita, ja saadaan syrjäytyminen ehkäistyä, sillä siitä syntyvät kuluerät ovatkin sitten isoja.

Essin ja Venlan nimet on muutettu.

Tutustu Humanan jälkihuoltoon
Tutustu Humanan kotiin vietäviin avopalveluihin
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi