Sijoitus osaksi perheen tarinaa – näin lastensuojeluyksikön perhetyö toimii

Sijoitus on aina elämäntilannekriisi ja taitekohta sekä lapselle että koko perheelle. Se herättää erityisellä tavalla vanhemmat punnitsemaan omaa vanhemmuuttaan sekä lapsen pohtimaan muuttunutta arkea. Vanhemmuus tai huoltajuus ei kuitenkaan poistu sijoituksen myötä. Sijoituksen tarve saattaa johtua lapsen vaativasta oireilusta, ei vanhemman taitojen puutteesta. Työskentelyn onnistuminen riippuu merkittävästi siitä, miten ammattilainen suhtautuu vanhempiin ja perheeseen. On oleellista olla samalla puolella, ei vastakkain.

– Perhetyön mallimme nimi 'sijoitus osaksi perheen tarinaa' on se, mitä lähtökohtaisesti tavoittelemme. Yritämme nähdä asian niin, että ristiriitaisessa ja haastavassakin tilanteessa me menemme kohti häpeän häivyttämistä ja uudenlaisen arjen hyväksymistä, Nuutinkolon yksikönjohtaja Hanna Tyyskä selittää.

Keskeistä perhetyössä on avoin ja läpinäkyvä vuoropuhelu. Jopa erimielisyys nähdään mahdollisuutena rakentaa uutta ymmärrystä.

– Kaikista hajottavinta perhetyön näkökulmasta on kaksikielisyys, missä viranomaisille puhutaan yhtä ja perheille ja lapselle toista. Meidän pitäisi aina pystyä sanoittamaan ääneen myös ne huolet, ristiriidat ja erilaiset katsantokannat.

Vanhemman asiantuntijuuden arvostaminen

Perhetyömallissa työskentely tapahtuu omaohjaajien toimesta perheen ja lapsen suuntaan. Toiminnan ytimessä on kunnioittava, keskusteleva ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus koko perheen kanssa. Omaohjaajat ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on useita tutkitusti toimivia menetelmiä käytössään kuten dialektinen käyttäytymisterapia (DKT), kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) sekä neuropsykiatrinen valmennus. Lisäksi Nuutinkolon Lautta-yksikön vastaavan ohjaajan perhekuntoutustyön tausta tuo erityisosaamista ja lisäarvoa perheiden kanssa tehtävään työhön.

Perhetyön malli on rakennettavissa hyvin yksilöllisesti. Edes etäisyys ei ole este – kauempaa tulevilla perheillä on mahdollisuus yöpyä Nuutinkolon lähellä sijaitsevassa asunnossa. Omaohjaajat käyvät myös lapsen kotona ja pääsevät sitä kautta paremmin työstämään perhesysteemiin ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Omaohjaajat soittavat viikoittain vanhempien kanssa kuulumispuheluita ja varmistavat sen avulla, että lapsi pysyy vanhemman mielessä ja työskentelyn keskiössä. Myös vanhempi pidetään lapsen mielessä sekä lasta kannustetaan ja tuetaan yhteydenpitoon.

– Perhetyön malli edustaa meidän arvo- ja asennemaailmaamme, jossa vanhemmat kohdataan kunnioituksella. Järjestämme niin paljon aikaa kuin vanhemmat kokevat sitä tarvitsevansa ja ovat valmiita vastaanottamaan, Tyyskä tiivistää.

Vanhemmille annetaan tilaa kertoa omista tarpeistaan vanhempina. Vanhempi asetetaan asainatuntijan rooliin ja heidän erityistä ymmärrystään omasta lapsestaan arvostetaan.

– Vanhempi saa kertoa, mikä on lapsen kanssa toiminut, ja me otamme vinkkejä vastaan, Tyyskä painottaa.

Tämä vastavuoroisuus rakentaa luottamusta. Vanhempi saa kokemuksen siitä, että hänenkin osaamisellaan ja ajatuksillaan omasta lapsesta on merkitystä.

Onnistunut sijaishuollon aikainen perhetyö edellyttää systeemistä ymmärrystä, johon kuuluu koko verkoston kesken käytävä rakentava, eteenpäin katsova ja myönteinen dialogi.

– Sosiaalityöntekijät ovat keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme vastatessaan lasten asioista kokonaisvaltaisesti ja olemmekin saaneet heiltä paljon positiivista palautetta perheiden erityisestä huomioimisesta sijoituksen aikana, Tyyskä kertoo.

Vanhempi mukana arjen työssä

Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja yksikön ohjaajat panostavat vanhemman kohtaamiseen. Sama koskee myös lapsen toimintakyvyn RAI-arviointia, jossa hyödynnetään vanhemman näkemystä.

– Ohjaaja voi soittaa ja käydä lomaketta läpi, lähettää sen jopa vanhemmalle itselleen täytettäväksi ja sitten palata asiaan. Tarvittaessa ohjaajat auttavat kysymysten ja käsiteltävän asian ymmärtämisessä.

Kerran viikossa järjestettävä kuntoutustyöryhmä on laajennettu koskemaan myös vanhempia.

– Vanhemmat ovat joko paikan päällä tai sitten palaveri järjestetään etäyhteydellä. Me reflektoimmekin lapsen asioiden lisäksi vanhemmuutta, Tyyskä kertoo.

Ryhmässä käsitellään sitä, miten vanhempi näyttäytyy ammattilaisille, miten yhteistyö on kehittynyt ja mitä voimavaroja ja osaamista vanhemmassa nähdään. Tyyskän mukaan kuntoutustyöryhmästä on pelkkiä positiivisia kokemuksia.

Tärkeä osa perhetyötä on psykoedukaatio eli tiedon jakaminen mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Tämä auttaa vanhempia ymmärtämään lapsensa tilannetta sekä sitä, mitä tietyissä hetkissä tapahtuu lapsessa tai lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa. Kun lapsen diagnostiikka tarkentuu tai tehdään erilaisia hakemuksia, ammattilaiset auttavat vanhempia ymmärtämään, mitä termit ja päätökset käytännössä tarkoittavat.

Perhepäivät kolme kertaa vuodessa

Nuutinkolossa järjestetään perhepäiviä kolme kertaa vuodessa, ja osallistujia tulee runsaasti. Perhepäivissä on aina toiminnallinen osuus, jonka tarkoitus on tarjota lapsille ja vanhemmille kohtaamisen väline.

– Joidenkin lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on sellaista, että se kaipaa tukea meidän suunnalta. Me puhallamme vähän positiivista liekkiä siihen heidän väliseen toimintaan.

Perhepäivät tarjoavat mahdollisuuden saada ja tarjota vertaistukea toisten sijoitettujen lasten vanhemmilta sekä tilaa keskustella yhdessä.

Itsenäistyminen perheen kanssa

Osana perhetyömallia Nuutinkolossa on neliportainen itsenäistymisohjelma, johon myös vanhemmat osallistuvat. Itsenäistymisen portaat alkavat noin vuotta ennen kuin lapsi täysi-ikäistyy.

– Suunnittelemme vanhempien kanssa yhdessä, miten mennään kohti turvallista aikuisuutta ja itsenäistymistä. Haluamme kuulla, mitä vanhempi ajattelee oman lapsensa kaipaavan itsenäistymisen kynnyksellä sekä sen jälkeen, Tyyskä kertoo

Perhetyön mallin taustalla on usko siihen, että sijoitus ei ole perheen tarinan loppu, vaan osa sitä. Kun vanhemmat otetaan mukaan kumppaneina, koko perheen hyvinvointi paranee.

Tutustu erityistason lastensuojeluyksikkö Nuutinkoloon
Lue Nuutin ja Tiian asiakastarina: "Tajusin, että ohjaajat ja vanhemmat eivät ole vihollisia – me pelataan yhteen pussiin"
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi