Kummi tuo turvaa uuden esihenkilön arkeen

Humanassa haluttiin luoda yhtenäinen perehdytysmalli, joka tukee niin esihenkilöitä kuin koko organisaatiota. Osaksi sitä syntyi kummiohjelma, jossa uusi esihenkilö saa tukea kokeneemmalta kollegalta.

– Kun esihenkilöt pääsevät nopeammin kiinni omiin tehtäviinsä, he voivat paremmin tukea tiimiään, mikä näkyy lopulta myös asiakastyössä, kertoo Marjo Rytkönen, Humanan henkilöstön kehittämispäällikkö.

Esihenkilöiden perehdytysmalli on kehitetty yhteistyönä työpajoissa, joihin osallistui noin 50 henkilöä organisaation eri tasoilta. Näin varmistettiin, että malli vastaa todellisiin tarpeisiin.

– Teimme kyselyitä ja haastatteluita ennen kuin lähdimme mallia kehittämään. Keräsimme parhaat työkalut, joita organisaatiossa jo oli käytössä, Rytkönen lisää.

Esihenkilöiden perehdytys kestää koko ensimmäisen vuoden ja se sisältää erilaisia elementtejä ja koulutuksia, jotka tukevat uutta esihenkilöä. Perehdytettävän esihenkilö vastaa perehdytyksestä, mutta siihen osallistuu myös muita Humanan asiantuntijoita eri rooleista. Esihenkilö valitsee myös uudelle esihenkilölle kummiksi kokeneemman kollegan, joka toimii vertaistukena ja keskustelukumppanina.

– Kummi on rinnallakulkija, joka tekee mahdollisimman samanlaista työtä kuin se uusi esihenkilö, jotta heillä on sama perspektiivi aiheeseen, Rytkönen kertoo.

Tapaamiset luovat turvallisen tilan keskustelulle

Annina Hirvonen on työskennellyt Humanan Pohjois-Karjalan avopalveluissa noin 1,5 vuotta ja keväästä 2025 alkaen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon avopalveluiden tiiminjohtajana. Hän on sosionomi, jolla on takanaan pitkä työura varhaiskasvatuksessa ja esihenkilötehtävissä.

– Kun aloitin tiiminjohtajana, sain heti Jannan kummikseni. Lisäksi osallistuin esihenkilöperehdytyspäiville Helsingissä, kävin läpi perehdytyslomakkeet HR-järjestelmässämme ja tapasin eri asiantuntijoita, Hirvonen kertoo.

Hirvosen kummi Janna Aksela toimii tiiminjohtajana Turussa ja on ollut tehtävässään 3,5 vuotta. Aksela siirtyi Humanalle koulumaailmasta koulukuraattorin roolista kuusi vuotta sitten. Hän aloitti aikoinaan tuntityöntekijänä, siirtyi perheohjaajaksi ja eteni myöhemmin tiiminjohtajaksi.

Kummi ja “kummitettava” tapaavat etäyhteydellä noin kolmen viikon välein. Ensimmäisessä tapaamisessa Hirvonen ja Aksela asettivat kummitoiminnalle tavoitteeksi, että kummi toimii tausta- ja vertaistukena sekä näkökulmien avaajana.

– Silloin, kun tapasimme ensimmäistä kertaa, tietysti jännitin. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä ja sitten vielä tämmöinen kummikin! Mutta Janna oli juuri sellainen kuin kummin kuuluukin olla, eli ymmärtäväinen ja tuli heti välitön fiilis, että tässä on hyvä olla ja voi keskustella mistä asioista vain, Hirvonen muistelee.

Tapaamisten sisältö muotoutuu aina tilanteen mukaan. Joskus Hirvosella on valmiiksi mielessä aiheita, joita haluaa käsitellä, mutta usein keskustelu lähtee liikkeelle ajankohtaisista aiheista. Hirvoselle on ollut tärkeää, että kummi ymmärtää hänen työtään ja tehtäväänsä.

– Kun puhut ihmisen kanssa, joka ymmärtää, mistä kerrot, tulee vuorovaikutuksesta välitöntä, Hirvonen kertoo.

– On ihan lohdullista huomata, että painitaan nimenomaan niiden samojen asioiden kanssa. Aksela lisää.

Yhteinen oppiminen rikastuttaa molempia

Vaikka kummi on nimetty tukemaan uutta esihenkilöä, hyöty on molemminpuolinen ja suhde tasavertainen. Akselalle kummina toimiminen on tuonut uusia näkökulmia myös omaan työhön.

– Joudun miettimään omia toimintatapojamme ja sitä, miksi teemme asioita tietyllä tavalla. Saan itsekin uusia ideoita ja opin paljon, Aksela kertoo.

Kumpikin suosittelee kummitoimintaa kaikille kollegoilleen. Hirvoselle se on ollut iso tuki esihenkilötyön alkumetreillä. Virallisen agendan lisäksi kummitapaamiset ovat myös hengähdyshetkiä arjen keskellä.

– On ollut tosi kiva tutustua uuteen ihmiseen, vaihtaa kuulumisia ja oppia. Anninalla on kuitenkin paljon pidempi esihenkilökokemus kuin minulla, joten voin itsekin ammentaa siitä, Aksela jatkaa.

Hirvonen arvostaa kummiltaan saamaansa vertaistukea, apua, vinkkejä ja näkökulmia.

– Olen saanut paljon tukea ja oppinut toimintamalleja, jotka voisivat helpottaa asioita täällä meillä. Olemme jakaneet kokemuksia ja toimintatapoja puolin ja toisin. Se on ollut todella antoisaa.

Eri hyvinvointialueilla työskentely tuo keskusteluun rikkautta. On ollut arvokasta kuulla, miten toisaalla toimitaan. Se avaa paremmin myös oman organisaation toimintaa. Hirvonen ja Aksela uskovat, että jatkossakin on helpompi ottaa yhteyttä tuttuun ihmiseen myös virallisen kummiuden päättymisen jälkeen.

– On paljon matalampi kynnys kysyä tutulta ihmiseltä kuin täysin vieraalta.

Hyvä perehdytys vaikuttaa koko organisaatioon

Rytkösen mukaan perehdytysmalli ja siihen kuuluva kummitoiminta vahvistavat Humanan toimintakulttuuria monella tasolla. Niillä luodaan tasalaatuista perehdytystä ja vahvistetaan yhteistä kulttuuria.

– Hyvin perehdytetyt esihenkilöt tietävät paremmin, mitä heiltä odotetaan, ja voivat tukea omia tiimejään paremmin, Rytkönen kertoo.

Rytkönen muistuttaa, että hyvinvaikuttavaa työkulttuuria luodaan yhdessä.

– Vaikka se on tasalaatuista, se ei ole tasapäistämistä. Jokainen saa totta kai toimia oman persoonansa kautta.

Rytkösen mukaan esihenkilöiden perehdytysmalli tukee Humanan laajempia tavoitteita. Perehdytysmallin kautta edistetään ja vaalitaan modernia johtamista, joka tarkoittaa vastuullista ja valtuuttavaa johtamista, eettistä toimintaa asiakastyössä sekä vastuunottoa omasta ja tiimin työstä.

Hirvonen ja Aksela ovat huomanneet, että kummitoiminta kertoo myös Humanan arvoista työnantajana.

– On kiva, että Humanalla järjestetään tällaista ja kehitetään uusia toimintatapoja. Se kertoo, että halutaan panostaa perehdyttämiseen ja työhyvinvointiin, Aksela toteaa.

– Kehitysmyönteisyys näkyy siinä, että otetaan uusia juttuja käyttöön ja lähdetään kokeilemaan. Perehdytys on sellainen asia, johon kannattaa panostaa ja kehittää koko ajan, Hirvonen lisää.

Jatkossa Humanassa aiotaan laajentaa perehdytysmallin käyttöä ja kehittää sitä edelleen. Suunnitteilla on myös esihenkilöiden valmennusohjelma, joka on luonteva jatkumo perehdytykselle.

– Siellä päästään vielä syväsukeltamaan esimerkiksi vastuullisuusasioihin, viestintäjohtamiseen, psykologisen turvallisuuden luomiseen, monimuotoisuuden johtamiseen ja talousnäkökulmaan, Rytkönen kertoo.

Tutustu Humanan uramahdollisuuksiin Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan.
Lue Katja Viiden blogi: Hyvä johtaja kohtaa, kiittää ja kunnioittaa
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi