Voiko päihde- ja mielenterveysongelmia hoitaa yhtä aikaa?
Yhä useampi tarvitsee apua mielenterveyden haasteisiin, mutta samaan aikaan myös päihteiden käyttö aiheuttaa ongelmia. Perinteisesti on ajateltu, että päihdeongelma pitää hoitaa ennen kuin mielenterveyden haasteisiin voi tarttua, mutta onko se aina paras ratkaisu?
Humanan Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikönjohtaja Aleksi Heinosen mukaan on hyvin yleistä, että asiakkaalla on ongelmia sekä päihteiden että mielenterveyden kanssa. Usein huumeongelma kietoutuu niin tiukasti mielenterveyden häiriöihin, että on vaikea sanoa, kumpi oli ensin. Päihteet ovat tehokas itselääkinnän keino hoitaa mielenterveyttä nopeasti, mutta ne aiheuttavat entistä isompia ongelmia.
– Jos ei osaa hakea apua esimerkiksi masennukseen, vaihtoehtona saattaa olla käyttää päihteitä, jotta masennustilasta pääsee pois hetkeksi. Toisaalta se luo noidankehän, mikä vaan jatkuu ja jatkuu. Loppujen lopuksi päihteiden käyttö mielenterveyden lääkintään kaivaa syvemmän kuopan, Heinonen lisää.
Miksi päihdeongelma on perinteisesti pitänyt hoitaa ensin?
Päihdeongelman hoitoon tartutaan yleensä ensin sen takia, ettei alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena olevaa päihtynyttä ihmistä voi hoitaa tehokkaasti. Päihteettömyyttä edellyttävä lähestymistapa voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, koska usein hoitoon pääsee vasta useamman päihteettömän kuukauden kuluttua.
– Jos ihminen käyttää päihteitä lieventääkseen masennusta tai ahdistusta, pelkkä päihteiden käytön lopettaminen ei vielä ratkaise mitään. Päinvastoin, mielenterveyden oireet voivat pahentua, kun selviytymiskeino otetaan pois, Heinonen huomauttaa.
Missä tilanteissa päihde- ja mielenterveyden ongelman samanaikainen hoito toimii?
Käypä hoito -suositus Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan. ja monet tutkimukset puhuvat sen puolesta, että päihde- ja mielenterveysongelmat tulisi hoitaa samanaikaisesti. Päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa mielenterveyden ongelmia tai olla niiden seurausta, ja molempien taustalla voi olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Tästä syystä ongelmien hoidossa tarvitaan usein päihdehuollon ja psykiatrisen hoidon yhteistyötä.
– Kun ihminen pystyy olemaan selvin päin, alkavat mielenterveyden problematiikat nousta pintaan. Ja silloin on tärkeää, että molempia asioita voidaan työstää yhtä aikaa, Heinonen kertoo.
Huume- ja alkoholiongelmien Käypä hoito -suositukset linjaavat, että päihdeongelmaisen potilaan hoidossa tarvitaan usein yhteistyötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Huume- tai alkoholiongelmaisen potilaan psyykkiset oireet, kuten unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus ja persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti yhdessä päihdeongelman hoidon kanssa. Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden diagnosointi luotettavasti taas edellyttää yleensä neljän viikon raitista jaksoa, jotta ohimenevät oireet voidaan sulkea pois.¹²
Mitä käytännön haasteita samanaikaiseen hoitoon liittyy?
Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisen hoidon suurimpia haasteita ovat palvelujärjestelmän pirstaloituneisuus sekä päihde- ja psykiatrian poliklinikan yhteisten hoitopolkujen puute.
– On tuurin kauppaa, kenet asiakas saa työntekijäksi – onko se sosiaalityöntekijä, päihdepoliklinikan työntekijä vai psykiatrian poliklinikan työntekijä. Ihmisen hoitopolulle merkitsee todella paljon, kuinka ammattitaitoinen työntekijä on, Heinonen kertoo.
Hoitokontaktien vaihtuminen on niin asiakkaan kuin palveluntuottajankin näkökulmasta turhauttavaa, koska asiakas joutuu kertomaan samat asiat uudestaan eri ihmisille. Työntekijöiden vaihtuvuus vaikeuttaa tilannetta entisestään. Juuri kun luottamus on rakentunut ja hoito edennyt, voi työntekijä vaihtua ja prosessi alkaa alusta.
Mitä erityisosaamista henkilökunnalta vaaditaan?
Kaikki terapiasuhteet perustuvat kohtaamiseen. Työntekijän tärkein erityisosaaminen on olla ihminen – läsnäoleva ja kuunteleva aikuinen, joka luo ympärilleen turvaa.
– Toipuminen on mahdollista, kun asiakas alkaa uskaltaa olla heikko, herkkä ja haavoittuva, näyttää tunteitaan sekä tulla näkyväksi. Toisaalta tuo kaikki on sitä, mitä ei ehkä lapsesta saakka ole voinut tai saanut olla tai se on ollut siinä tilanteessa jopa hengenvaarallista, Heinonen lisää.
Toki työ vaatii myös osaamista ja tietopohjaa, kuten esimerkiksi traumaymmärrystä. On osattava nähdä ihminen kokonaisuutena pitkän ketjun tuloksena sekä ymmärtää, mikä vaikuttaa mihinkin.
Miten toimia, jos miettii avun hakemista?
Jos on niin pitkällä, että miettii avun hakemista, kannattaa siirtyä sanoista konkreettisiin tekoihin. Vaikka tilanne tuntuisi kuinka vaikealta ja häpeälliseltä, on tärkeää hakea apua ja puhua.
– Häpeä ratkeaa puhumalla. Sillä ei ole väliä, kenelle puhuu – kunhan puhuu. Siten saattaa loppujen lopuksi löytää itsensä hakemasta ja saamasta apua, Heinonen summaa.
Heinonen muistuttaa, etteivät päihde- ja mielenterveysongelmat ole toivottomia. Niitä voidaan hoitaa yhdessä, ja ihmiset toipuvat. Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel ja hakea apua – oli tilanne mikä tahansa.
Lue lisää Humanan palveluista päihdekuntoutujille ja mielenterveyskuntoutujille.
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi
Lähteet:
1 Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 5.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
2 Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 5.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi