Miten RAI-tuloksiin voidaan vaikuttaa lastensuojeluyksiköissä?
RAI-arviointi auttaa tekemään lapsen tilanteesta ja työn vaikutuksista näkyvämpää lastensuojelussa. Mutta miten RAI-arvioinnin tuloksiin voi vaikuttaa?
Humanan laatuasiantuntija Riikka Kalliomäki ja Sähäkkä Oulaisten lastensuojeluyksikön vastaava ohjaaja Sonja Malmberg avaavat, miten RAI-arviointia käytetään Humanan lastensuojelupalveluissa ja millä tavalla lastensuojeluyksikkö voi hyödyntää arvioinnin tuloksia toimintansa kehittämiseen.
1. Miten RAI-arviointia käytetään Humanan lastensuojelupalveluissa?
RAI (Resident Assessment Instrument) on asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin työkalu, jonka avulla saadaan kokonaisvaltaista ja sovittujen rakenteiden mukaista tietoa siitä, mihin suuntaan lapsen toimintakyky ja tilanne kehittyvät ajan myötä. Lastensuojelupalveluissa RAI-arviointia käytetään lasten mielenterveyden ja toimintakyvyn arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Se tuo yhteisen rakenteen jatkuvalle arviointityölle: kun kaikille käytetään samaa kysymysrunkoa ja mittareita, tieto on helpommin ymmärrettävää ja vertailtavaa. Arviointi tehdään yhdessä lapsen kanssa yleensä kolmen kuukauden välein. Näin lapsi saa mahdollisuuden pohtia omaa tilannettaan ja osallistua tavoitteiden asettamiseen. Seuranta auttaa näkemään, onko työskentelyllä ollut vaikutusta ja tarvitseeko suuntaa muuttaa.
– Tavoite on, että tieto palvelee lapsen parasta ja tekee työstä läpinäkyvämpää lapsille, henkilöstölle ja viranomaisille, Malmberg tiivistää.
2. Miten Humanassa kehitetään toimintaa RAI-arviointien perusteella?
Humana otti RAI-arvioinnin käyttöön lastensuojelupalveluissa vuonna 2024, minkä jälkeen kehittämisen painopiste on ollut tiedon hyödyntämisessä yksikkötasolla. Humanassa viedään juuri yksiköihin ohjeistusta siihen, miten RAI-arvioinneista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää aiempaa paremmin asiakastyössä ja toiminnan johtamisessa.
– Kehittämisen kautta pyritään varmistamaan, että arviointitieto tukee hoidon suunnittelua, palvelujen oikea-aikaista kohdentamista sekä toiminnan laadun seurantaa, Kalliomäki sanoo.
Myös mittareiden ja laatuindikaattoreiden hyödyntämistä viedään Humanassa eteenpäin käytännön tasolla. Kevään aikana eri alueiden yksikönjohtajia on koulutettu RAI-laatumoduulin käyttöön.
Koulutusten tavoitteena on vahvistaa RAI-tiedon hyödyntämistä yksiköissä, lisätä osaamista laatumoduulin käytössä ja luoda yhtenäinen malli laadun seurantaan ja kehittämiseen RAI-tiedon pohjalta. Samalla RAI-tietoa pyritään tekemään entistä näkyvämmäksi myös omavalvonnan seurannan kautta.
3. Miten lastensuojeluyksikkö voi vaikuttaa RAI-tuloksiin?
RAI-arvioinnin kysymysrunko on kaikille sama, mutta yksiköt voivat vaikuttaa siihen, miten työkalua käytetään, millaisia tavoitteita asetetaan ja miten arvioinnin tuloksia käsitellään ja hyödynnetään.
Jokainen Humanan lastensuojeluyksikkö valitsee kaksi mittaria tai laatuindikaattoria, joiden tuloksia yksikkö pyrkii parantamaan tekemällä muokkauksia arkeensa. Muokkaus voi tarkoittaa esimerkiksi uuden työskentelymetodin käyttöönottoa tai toimivaksi osoittautuneen metodin käyttön laajentamista.
Yksiköitä ohjataan tarkastelemaan RAI-laatumoduulin mittareita ja pohtimaan niiden pohjalta oman yksikkönsä kehittämiskohteita. Koulutuksissa tiimejä on kannustettu perehtymään RAI-tuloksiin ja laatumoduuliin sekä tunnistamaan, missä asioissa juuri heidän yksikössään olisi eniten kehitettävää. Tämän pohdinnan perusteella yksiköt valitsevat itselleen sopivat laatuindikaattorit, joita lähdetään seuraamaan ja kehittämään.
Yksiköissä on asetettu myös varsin konkreettisia tavoitteita RAI-tiedon pohjalta. Esimerkiksi yhdessä yksikössä on haluttu lisätä toiminnallisuutta ja saada enemmän nuoria mukaan vapaa-ajan toimintaan. Tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi mielekästä tekemistä ja että nuoria myös rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita. Tätä on edistetty esimerkiksi omaohjaustyön kuukausisuunnittelun kautta sekä tuomalla vapaa-ajan mahdollisuuksia aktiivisemmin esiin nuorten yhteisöpalavereissa.
RAI-tulokset eivät synny irrallaan arjen työstä. Päinvastoin työ, mitä lastensuojeluyksikössä tehdään päivittäin, vaikuttaa suoraan siihen, miten mittarit kehittyvät seuraavissa arvioinneissa. Kun tavoitteet asetetaan arvioinnin pohjalta ja työskentely suunnitellaan niiden mukaan, muutokset voivat näkyä myös mittareissa.
– Ei kerätä numeroita numeroiden takia. Tarkoitus on, että tieto auttaa parantamaan lapsen arkea, Malmberg sanoo.
4. Miten RAI-arviointi auttaa seuraamaan koko yksikön kehitystä?
RAI-arviointi tuottaa tietoa myös yksikkötasolla. Kun arviointeja tehdään säännöllisesti ja yhdenmukaisesti, voidaan tarkastella esimerkiksi yksikön kehityssuuntia ja havaita pidemmän aikavälin trendejä. Arviointien kautta alkaa muodostua kokonaiskuva siitä, mihin suuntaan lasten toimintakyky ja arjen tilanteet yksikössä kehittyvät.
Tämä tieto voi auttaa tunnistamaan, missä asioissa yksikössä onnistutaan hyvin ja missä taas tarvitaan lisää kehittämistä. Kun arviointien tuloksia tarkastellaan yhdessä, ne voivat antaa konkreettisia viitteitä siitä, mihin asioihin työssä kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.
Yksikkö voi vaikuttaa erityisesti siihen, miten tätä tietoa käytetään. Jos arviointien tuloksia käsitellään yhdessä ja niistä keskustellaan aktiivisesti, ne voivat tukea toiminnan kehittämistä ja auttaa suuntaamaan työtä entistä tarkoituksenmukaisemmin.
– Tavoite on, ettei tieto jää järjestelmään, vaan sitä käytetään toiminnan kehittämiseen, Malmberg sanoo.
RAI-tiedon avulla voidaan tehdä näkyväksi asioita, jotka ovat yksikössä vahvuuksia, mutta myös niitä alueita, joissa on kehittämisen tarvetta. Näin yksiköt voivat kohdentaa kehittämistyötä tietoon perustuen ja seurata samalla, millaisia vaikutuksia tehdyillä muutoksilla on.
Jos RAI-mittaukset osoittavat esimerkiksi jonkin oireilun lisääntyneen yksikössä, se toimii tärkeänä signaalina tarkastella toimintatapoja. Tällöin ohjaustyötä voidaan tarpeen mukaan tiivistää, hyödyntää erilaisia menetelmätyöskentelyn muotoja sekä käydä työryhmässä yhdessä läpi, miten toimintaa voisi kehittää tilanteen tukemiseksi. Samalla pyritään pohtimaan myös oireilun mahdollisia juurisyitä ja sitä, onko arjessa asioita, joihin voidaan vaikuttaa.
5. Miten RAI-tieto valjastetaan yksikön johtamisen ja laadunvarmistuksen tueksi?
RAI on yksikönjohtajalle työkalu laadunvarmistukseen ja resurssien kohdentamiseen. Arvioinneista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla osana yksikön johtamista ja kehittämistä. Se voi tukea esimerkiksi omavalvontasuunnitelman valmistelua, vaikuttavuustyötä ja esihenkilötyötä sekä auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta tai uusia toimintatapoja. Kun tieto otetaan aktiivisesti käyttöön, se auttaa kehittämään yksikön toimintaa pitkäjänteisesti ja tekee työn vaikutuksia näkyvämmiksi.
Laadukas arviointi on edellytys sille, että RAI-tieto on vertailtavaa ja luotettavaa. Siksi arvioinnin tekemiseen on rakennettu useita tukirakenteita. Humanan yksiköissä toimii RAI-avainosaajia, jotka tukevat henkilöstöä arviointien tekemisessä. Lisäksi esihenkilöt seuraavat arviointien kokonaisuutta ja tarkastelevat yksikön kehityssuuntaa.
RAI-tulokset voivat tuoda näkyväksi myös henkilöstön osaamistarpeisiin liittyviä ilmiöitä. Jos arvioinneista nousee esiin esimerkiksi neuropsykiatrista tai psyykkistä oireilua, voidaan yksikössä pohtia, tarvitseeko henkilöstö aiheeseen lisää koulutusta tai uusia työmenetelmiä. Näin RAI-tieto tukee sekä toiminnan kehittämistä että henkilöstön osaamisen vahvistamista.
RAI-tiedon hyödyntäminen tekee työstä myös läpinäkyvämpää. Kun tuloksia tarkastellaan säännöllisesti, voidaan tilaaja-asiakkaille osoittaa, että lasten hyvinvointia ja toiminnan laatua seurataan systemaattisesti.
RAI auttaa myös todentamaan palvelun laatua. Arvioinnit näyttävät konkreettisesti, miten lasten hyvinvointi ja yksikön arki toteutuvat ja miten tilanne kehittyy ajan myötä.
– Kun tieto otetaan aktiivisesti käyttöön, se auttaa tekemään työn vaikutukset näkyviksi ja kehittämään toimintaa lasten parhaaksi, Malmberg tiivistää.
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi