Turvallisuus syntyy luottamuksesta – asumispalveluyksikkö Kipinässä jokainen tulee ymmärretyksi
Kuopioon avattu kehitysvammaisten vaativan tuen asumispalveluyksikkö Kipinä haastaa perinteisen käsityksen turvallisuudesta. Yksikönjohtaja Justiina Järvikylän mukaan turvallisuus ei ole vain vahinkojen välttämistä – se on ennakointia, ammattitaitoa ja luottamusta, joka mahdollistaa asukkaille hyvän elämän.
Humanan asumispalveluyksikkö Kipinää johtaa Justiina Järvikylä, jolle kehitysvammatyö on tuttua jo lapsuudesta. Hänen äitinsä piti perhekotia, jossa asui kehitysvammaisia. Alun perin sairaanhoitajaksi ja tradenomiksi opiskellut Järvikylä ei suunnitellut jatkavansa äitinsä jalanjäljissä kehitysvammatyöhön, mutta vuosien varrella hän on palannut sen pariin aina uudelleen.
– Aina kun en ole ollut kehitysvammatyössä, on ollut sellainen kaiho ja kaipuu takaisin juurilleni.
Kuopion Niiralassa sijaitseva yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista erityisen tuen asumispalvelua 19 keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammaiselle sekä autismin kirjon henkilölle. Vuoden 2025 lopussa avatun yksikön tavoitteena on tarjota asukkaille koti, jossa he voivat elää mahdollisimman pitkään, parhaimmillaan loppuelämänsä.
– Kun arki on turvallista ja ennakoitavaa, pystymme vastaamaan muuttuviin tuen ja hoidon tarpeisiin yksikön sisällä. Tavoitteena on, että pystyisimme muokkaamaan ohjausta ja valvontaa tilanteen mukaan aina niin, ettei asukkaan tarvitsisi muuttaa pois, vaikka toimintakyky muuttuisi, Järvikylä kertoo.
Ennakointi luo turvallisuutta
Kipinän toiminnassa turvallisuus on kaiken perusta. Järvikylä korostaa, ettei kyse ole pelkästään fyysisten vahinkojen välttämisestä, vaan myös psyykkisestä turvallisuuden tunteesta.
– Meillä turvallisuus tarkoittaa sitä, että pystymme ennakoimaan tilanteita. Se tuo turvaa asiakkaille, mutta myös henkilökunnalle.
Käytännössä turvallisuus syntyy monesta tekijästä. Erilaisia tilanteita varten on luotu toimintamalleja, jotka auttavat ennakoinnissa ja lisäävät turvallisuutta. Kun henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja koulutettua, asukkaat voivat luottaa siihen, että heitä ymmärretään ja tuetaan oikein, mikä osaltaan lisää turvallisuuden tunnetta.
– Näin luomme luottamuksellisia hoitosuhteita, asukkaat tulevat kuulluksi ja henkilökunta on sitoutunutta ja osaavaa, mikä kaikki heijastuu turvalliseen elinympäristöön, Järvikylä kuvailee.
Tilat suunniteltu asiakkaiden tarpeisiin
Kipinä sijaitsee rauhallisella ja vehreällä omakotitaloalueella lyhyen kävelymatkan päässä päivittäisistä palveluista ja ulkoilumaastoista. Tilat on suunniteltu alusta asti vaativan tuen asiakasryhmälle. Kaksitasoinen hirsirakennus jakautuu neljään ryhmäkotiin, joissa kussakin asuu 4–5 asukasta. Jokaisella asukkaalla on oma noin 21 neliön huone kylpyhuoneineen, ja ryhmäkodeissa on yhteiset keittiö- ja oleskelutilat. Lisäksi koko yksikön yhteisessä käytössä on aistihuone ja saunatilat.
Pienempiin tiloihin jaettu ryhmäkotiasuminen tuo kodinomaisuutta sekä tukee asukkaiden arkista toimintakykyä. Tilojen eriyttäminen lisää turvallisuutta niin asukkaille kuin työntekijöille. Myös asiakassijoittelun näkökulmasta voidaan luoda viihtyisyyttä valitsemalla sopivat naapurit asumaan samassa ryhmäkodissa.
– Meidänkin asiakasryhmällämme esiintyy usein aistiyliherkkyyttä ja sosiaaliset tilanteet saattavat kuormittaa heitä. Kun jokaisella asukkaalla on oma kotinsa ja tilansa, se tukee heidän hyvinvointiaan ja arkeaan muutenkin, Järvikylä kertoo.
Turvallisuus näkyy myös yksityiskohdissa väreistä materiaalivalintoihin ja kalusteisiin. Rakennus on kokonaisuudessaan esteetön. Osaan asukashuoneista on esimerkiksi asennettu rosteriset wc-kalusteet ja integroidut suihkut.
– Se poistaa mahdollisesti rajoitustoimenpiteiden tarvetta, mikä on taas kytköksissä itsemääräämisoikeuteen. Kun esimerkiksi wc-ovia ei tarvitse lukita, asiakas pystyy käymään vessassa vapaasti ilman riskiä satuttaa itseään.
Kommunikaatio on ymmärretyksi tulemista
Yksi toiminnan painopiste on kommunikaatio, joka kytkeytyy Järvikylän mukaan suoraan itsemääräämisoikeuteen. Kun asiakas tulee ymmärretyksi, hänellä on paljon paremmat edellytykset tehdä omaa elämää koskevia valintoja.
– Kun asukkaalla on turvallinen olo, hän uskaltaa tehdä myös vääriä valintoja ja ottaa turvallisia riskejä. Itsemääräämisoikeus toteutuu myös silloin, kun asiakas pystyy tekemään valintoja ihan puhtaasti omaan haluun ja mielitekoihin liittyen.
Sujuva kommunikaatio lisää myös työntekijöiden turvallisuuden tunnetta. Yksikköön nimetään kommunikaatiovastaava, joka huolehtii menetelmien kehittämisestä ja laadusta. Työntekijät koulutetaan käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, kuten kuvia, tukiviittomia ja pikapiirustusta. Kommunikaation räätälöinti vaatii jokaisen asukkaan tuntemista. Joskus ohjeet pitää pilkkoa hyvinkin pieniin osiin.
– Ei välttämättä riitä sanoa, että pue vaatteet, vaan tarvitsee ihan yksinkertaisesti sanoa, laita yksi sukka jalkaan.
Henkilöstön hyvinvointi on asukkaiden hyvinvointia
Järvikylälle henkilöstön hyvinvointi on esihenkilötyön ykkösasia. Hän näkee, että se on suoraan yhteydessä asukkaiden elämänlaatuun.
– Kun työntekijämme voivat hyvin, heillä on jaksamista, kykyä ja hyvinvointia tuottaa laadukasta palvelua myös asiakkaille.
Vaativan tuen yksikössä työnohjaus on vahvasti mukana toiminnassa. Lisäksi panostetaan henkilöstöpalavereihin ja avoimeen keskustelukulttuuriin.
– Keskustelemme avoimesti kaikista asioista, ettei mikään jää kalvamaan mieltä, vaan asiat saadaan heti käsiteltyä.
Kipinään rakennetaan moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sairaanhoitajia, sosionomeja ja lähihoitajataustaisia ohjaajia. Vahva perehdytys on Järvikylän mukaan avainasemassa.
– Olen huomannut, että jos työntekijät ovat saaneet hyvän, kattavan perehdytyksen, se vaikuttaa myös työhyvinvointiin.
Vaativan tuen palvelulle on selkeä tarve
Ajankohtaista keskustelua käydään vammaispalvelulain uudistuksesta, johon on tulossa elämänvaiheita koskeva säännös. Sen tarkoituksena on selventää, milloin avun ja tuen tarve liittyy ikään ja milloin vammaispalvelulain piiriin kuuluvaan tukeen. Järvikylä näkee, että Kipinän asumispalvelut pystyvät vastaamaan eri elämänvaiheiden haasteisiin. Kun yksikkö on suunniteltu mukautumaan asukkaiden muuttuviin tarpeisiin elämänvaiheiden myötä, heidän ei tarvitse muuttaa paikasta toiseen.
– Voimme taata turvallisen elämän ja arjen elämänvaiheesta riippumatta. Arjen askareet, harrastukset ja toimet jaotellaan ja tuodaan mukaan mielenkiinnon ja elämänvaiheen mukaan, Järvikylä kertoo.
Järvikylä uskoo, että vaativan tuen yksikölle on kysyntää tulevaisuudessa. Erityisesti perheillä, joissa on täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva nuori, on tarvetta Kipinän kaltaiselle yksikölle. Hän toivoo, että asiakassijoittelussa nähtäisiin pitkäjänteisesti eteenpäin.
– Huomioitaisiin jo siinä vaiheessa, että mikä on asiakkaalle kaikista soveltuvin paikka, missä hänen on hyvä asua. Se edesauttaa tulevaisuutta ennakoinnin ja pitkäaikaisen sitoutumisen myötä asukkaan parhaaksi.
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi