Karhun Krannissa opetellaan unelmoimaan – uusi mielenterveysyksikkö tähtää Humanan lippulaivaksi

Rauhallisella asuinalueella, päiväkodin naapurissa kohoaa moderni punainen hirsitalo. Seinäjoella sijaitseva Karhun Kranni avasi ovensa syyskuussa 2025, kun kaksi Humanan vanhaa yksikköä – Ylistarossa sijainnut Komian Kranni ja Isossakyrössä sijainnut Kyrönmaakoti – yhdistyivät saman katon alle. Uusi asumisyksikkö tarjoaa sekä ympärivuorokautista että yhteisöllistä asumispalvelua 30 työikäiselle mielenterveyskuntoutujalle.

Suurin syy kahden yksikön yhdistämiseen olivat tilat, jotka eivät enää vastanneet tämän päivän vaatimuksia.

– Nykypäivänä asiakkaat haluavat ja vaativat ympäristöltään enemmän. Toimivat tilat tekevät meistä houkuttelevampia ja ne helpottavat myös asiakkaan avustamista omassa asunnossa, kertoo Humanan mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelujohtaja Lauri Kuisma.

– Huoneen ja asunnon välillä on aika iso ja merkityksellinen ero. Se on nyt oikeasti kuin oma koti, kun tila on muutakin kuin pelkkä sängyn paikka, jatkaa Karhun Krannissa ohjaajana työskentelevä lähihoitaja Tuula Luikku.

Yksityisyys on iso asia

Karhun Krannin uudet tilat mahdollistavat asukkaille yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden uudella tavalla. Jokaisella asukkaalla on hyvin äänieristetty oma asunto, jossa on wc ja suihku.

Uudet tilat mahdollistavat myös viikko-ohjelman toteuttamisen yksilöllisemmin. Esimerkiksi yhteisten pesu- ja siivouspäivien sijaan asukkaat voivat itse valita, milloin menevät suihkuun tai siivoavat omassa asunnossaan. Arjen päätökset, jotka monelle kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, ovat mielenterveyskuntoutujille merkittäviä askelia kohti oman elämän hallintaa.

Asiakkaat saavat vaikuttaa ja heitä kuullaan monissa arkeen liittyvissä asioissa, kuten siinä, mitä ruokaa tarjotaan, minkälaista toimintaa järjestetään tai koska käydään kaupassa.

Kaksi tiimiä, yksi tahtotila

Luikun mukaan kahden yksikön yhdistyminen on sujunut todella hyvin. Yksiköt olivat tehneet aiemmin yhteistyötä sekä jakaneet työntekijöitä, ja perusajatukset siitä, miten ja miksi työtä tehdään, ovat olleet samat.

– Meillä on ollut vahva tahtotila. Siitä lähtökohdasta on ollut helppo onnistua, Luikku sanoo.

Myös asukkaat sopeutuivat uuteen ympäristöön nopeasti – jopa nopeammin kuin henkilökunta.

– Aluksi osa oli innokkaita, osaa pelotti ja muutosvastarintaakin oli. Mutta kun tänne päästiin, asukkaat sopeutuivat oikeastaan nopeammin uuteen ympäristöön kuin me työntekijät, Luikku muistelee.

Unelmointi on taito, joka pitää opetella

Karhun Krannin toimintaa ohjaa toipumisorientaatio. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asukkaat saavat vaikuttaa omaan arkeensa ja kuntoutumiseensa mahdollisimman paljon. Ennen kuin voi asettaa tavoitteita, pitää löytää jotain, mitä tavoitella. Karhun Krannissa opetellaan myös unelmoimaan ja suuntaamaan katseen tulevaisuuteen.

“Mistä unelmoit?” on todella intiimi kysymys, johon moni vastaa herkästi pintapuolisesti. Karhun Krannissa korostetaan, että unelmointi on ihmiselle tärkeä taito, johon tulee panostaa: jos asiakkaalla ei ole mitään unelmia, miksi hän työskentelisi oikeastaan minkään eteen?

Moni Karhun Krannin asukkaista on sairastanut pitkään ja elänyt laitosmaisessa ympäristössä, jossa päivät toistuvat samanlaisina. Heiltä ei ole välttämättä vuosikymmeniin kysytty, mitä he itse haluaisivat. Siksi unelmia ei lähdetäkään kaivamaan suorilla kysymyksillä, vaan ohjaajat käyttävät erilaisia menetelmiä, kuten unelmakarttoja ja pelejä, mutta ennen kaikkea he kuuntelevat.

– Unelmien selvittäminen ei tarkoita sitä, että kysytään, mistä unelmoit. Se on pitkällistä työtä. Omahoitajatyöskentely on siinä avainasemassa, mutta me, koko työyhteisö, kuuntelemme asukkaita ja ammennamme unelmia keskusteluista, puheista ja tekemisistä arjen keskeltä, Luikku kuvailee.

Käytännön tasolla onnistumiset ovat usein pieniä ulkopuolisen silmin, mutta suuria asukkaille itselleen. Esimerkiksi itsenäisesti onnistunut kauppareissu voi olla jollekin iso onnistuminen.

Onnistuminen voi olla myös oireiden vähenemistä, arjen taitojen harjaantumista tai lopulta muuttoa kevyemmin tuettuihin palveluihin.

Kokeilukulttuurilla kohti tavoitetta

Karhun Krannille on asetettu kunnianhimoinen tavoite: toimia Humanan mielenterveystyön lippulaivana. Yksikössä se tarkoittaa kokeilukulttuuria, jossa kokeillaan erilaisia asioita ja katsotaan, mitkä niistä jäävät pysyväksi osaksi toimintaa.

– Uskon, että kokeilujen kautta löydämme nykyaikaisen tavan toimia ja tukea meidän asiakkaitamme, Kuisma sanoo.

Yksi kokeiluista ovat asiakaskäyttöön tarkoitetut tabletit. Moni asukas on pudonnut kelkasta nykytekniikan kehittyessä, ja tabletti tarjoaa mahdollisuuden tutustua vähitellen, miten asioita nykyään hoidetaan. Toinen esimerkki on työntekijän ideoima päivittäisarvioinnin työkalu tablettiin.

Uudet tilat ja välineet antavat enemmän mahdollisuuksia myös ryhmämuotoiselle toiminnalle ja yksilölliselle omaohjaaja-toiminnalle. Myös piha-alue pelikenttineen ja grillausalueineen on suunniteltu toiminnalliseksi ja mahdollistaa isommankin joukon yhteistä ohjelmaa.

Valmiita sitoutumaan pitkään

Karhun Krannin tiimi on tottunut työskentelemään monimutkaisten haasteiden kanssa, ja heillä on kykyä ja halua löytää ratkaisuja. Moni asukas edustaa useita asiakasryhmiä: henkilöllä voi olla kehitysvamma, mielenterveyden haasteita, päihdeongelma ja lisäksi hän voi olla ikääntynyt.

– Nämä asiakkaat tarvitsevat vielä enemmän yksilöllistä tukea kuin moni muu, Kuisma kertoo.

Monilla asukkailla on taustallaan useampi yksikkö ja nykyisessäkin kodissa he ovat asuneet jo vuosia. Pitkät asiakassuhteet kertovat, että on lopulta löytynyt paikka, jossa pärjätään. Tiimin asenne on se, ettei pelätä miettiä vaihtoehtoja ja kokeilla eri tapoja toimia. Asiat ratkaistaan tavalla tai toisella.

Luikku korostaa, että kun uusi asukas muuttaa asumisyksikköön, lähdetään ensisijaisesti tutustumaan ihmiseen, ei tapaukseen.

– Me emme pelkää haasteita ja olemme valmiita sitoutumaan pitkäänkin kuntoutumiseen. Ei ole tarkoitus, että kaikki on viikossa kunnossa, hän sanoo.

Kuisma toivoo, että Karhun Kranni olisi sosiaalityöntekijöiden ensimmäinen valinta, kun he miettivät, mihin asiakas sijoitetaan. Se on paikka, johon ammattilaiset haluavat töihin ja johon asukkaat itse pyytävät päästä.

Luikun tavoite täydentää kokonaisuuden.

– Että tietynlainen kodinomaisuus ja turvallinen ympäristö säilyisi niin, että niillä asiakkailla olisi mahdollisuus unelmointiin.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi