Miten traumainformoitu työote näkyy Humanan palveluissa?
Traumainformoitu työote on keskeinen lähestymistapa erityisesti Humanan lastensuojelupalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoututuksessa. Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin siitä, mitä traumainformoitu työote tarkoittaa ja miten se näkyy käytännön asiakastyössä.
Mitä trauma tarkoittaa?
Puhe traumasta herättää helposti mielikuvan vakavista kaltoinkohtelun kokemuksista. Todellisuudessa trauma on paljon monimuotoisempi asia, eikä se aina näy päällepäin. Trauma voi syntyä pitkäkestoisesta turvattomuudesta, ulkopuolisuuden kokemuksesta, koulukiusaamisesta, vanhemmuuden puutteesta tai kodin ulkopuolelle sijoituksesta. Se voi olla myös kiintymyssuhdetrauma varhaisimmilta ikävuosilta, jolloin tapahtuneesta ei edes ole muistoa – vain keho kantaa kokemusta.
Ihmiset myös reagoivat kokemuksiin eri tavoin. Sama tapahtuma voi jättää toiseen syvän jäljen ja toinen kulkee sen läpi ilman pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämä ei tarkoita, että toisen kokemus on vähäisempi, vaan että jokainen ihminen on yksilö.
Mistä traumainformoidussa työotteessa on kyse?
Traumainformoitu työote on laaja, kokonaisvaltainen tapa olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Siinä ymmärretään ja tiedostetaan asiakkaiden mahdolliset taustatraumat ja nähdään, että haastava käyttäytyminen on usein opittu selviytymiskeino – ei merkki siitä, että ihmisessä on jotain vialla.
Traumainformoidun työotteen keskeisin periaate on se, ettei ihmisestä etsitä vikaa, vaan mietitään yhdessä, mitä hänelle on tapahtunut. Tämä näkökulman muutos vaikuttaa siihen, miten ammattilainen tulkitsee asiakkaan käytöstä sekä miten asiakas reagoi haastaviin tilanteisiin ja rakentaa luottamusta. Työote korostaa fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemuksen rakentamista sekä ihmisen voimavaroihin ja toivoon keskittymistä.
Mitä traumainformoitu työote ei ole?
Traumainformoitu työote ei tarkoita haitallisen käytöksen hyväksymistä. Vaikka asiakkaan taustaa ymmärretään, häntä ohjataan silti toimimaan terveemmin ja löytämään uusia tapoja kohdata vaikeat tilanteet.
Traumoista puhuminen ei myöskään tarkoita sitä, että ammattilaisen pitäisi pelätä rikkovansa asiakkaan ja olla sen vuoksi etäällä ja varovainen. Traumainformoitu työote on nimenomaan rohkeutta olla aidosti suhteessa haavoittuvien ihmisten kanssa. Jos asiakas haluaa puhua vaikeista kokemuksistaan, häntä kuunnellaan.
Traumoista puhumista on pidetty pitkään tabuna ja niiden käsittelyä vain psykoterapeutin tehtävänä, mutta tämä käsitys on muuttunut. Koulutettu ammattilainen voi kuunnella, olla läsnä ja ottaa asiakkaan kokemuksen todesta ilman, että sen tarvitsee olla terapiaa.
Miksi traumainformoitua työotetta tarvitaan?
Traumainformoitua työotetta tarvitaan, koska lähes jokaisella asiakkaalla on taustallaan jonkinlaisia traumakokemuksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti nykyhetkeen, toimintaan ja reagointitapoihin. Traumainformoitu lähestymistapa auttaa välttämään asiakkaiden syyllistämistä, löytämään oikeat ja yksilölliset keinot auttaa sekä estämään traumojen toistamisen hoitosuhteessa.
Miten traumainformoitu työote näkyy lastensuojelussa ja päihdekuntoutuksessa?
Humanassa traumainformoitua työotetta hyödynnetään erityisesti kahdella palvelualueella, mutta tavat soveltaa sitä eroavat toisistaan asiakaskunnan tarpeiden mukaan.
Lastensuojelussa lähes kaikilla asiakkailla on jonkinlainen traumatausta – olipa kyse perheoloista, vaille jäämisestä tai koulukiusaamisesta. Jo pelkkä sijoitus ja kodin ulkopuolelle muuttaminen on lapselle tietynlainen trauma, vaikka ratkaisu olisi lapsen parhaaksi. Traumainformoitu lähestymistapa ohjaa kaikkia lastensuojeluyksikön kohtaamisia: päivittäistä läsnäoloa, ennakoivaa arkea ja tavoitteiden asettamista realistiselle tasolle. Traumoja käsitellään lapsentahtisesti vasta sitten, kun lapsi itse haluaa ja on siihen valmis.
Mielenterveys- ja päihdeongelmissa päihteet toimivat usein selviytymiskeinona ja ratkaisuna syvempään kipuun. Huumeidenkäyttäjän maailmassa eläminen on jo itsessään traumatisoivaa, kun hengenvaarallinen ympäristö ja väkivallan uhka tekevät hädästä ja pelosta normaalin osan arkea. Traumainformoitu ote näkyy mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa vahvasti psykoedukaationa: asiakkaille puhutaan suoraan traumasta, sen vaikutuksista ja vakauttamiskeinoista, jolloin he oppivat itse sanoittamaan oireitaan ja oivaltamaan, mistä ne kumpuavat.
Miten traumainformoitu työote näkyy käytännön arjessa?
Traumainformoitu työote ei ole yksittäinen väliintulo, vaan tapa olla läsnä joka päivä. Asioiden puheeksi ottaminen vaatii oikean hetken. Esimerkiksi lapsen kanssa kiireinen aamu ei ole paras hetki käsitellä koulupoissaoloja, vaikka asia olisi tärkeä.
Tavoitteet asetetaan niin, että ne vastaavat asiakkaan todellista toimintakykyä. Lastensuojelussa tämä tarkoittaa usein sitä, että työntekijät toimivat nuoren puolestapuhujina. Jos lapsen tärkein tavoite on löytää syy elää ja kokea arki mielekkääksi, ei ole oikea-aikaista asettaa päätavoitteeksi peruskoulun suorittamista. Ensin rakennetaan pohja, jonka päälle muita asioita on mahdollista rakentaa.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa painopiste on puolestaan oman vastuun palauttamisessa ja voimaannuttamisessa. Asiakasta ohjataan löytämään uusia, terveempiä keinoja hoitaa itseään ja hallita elämäänsä. Tavoitteena on tulla omien voimavarojen haltijaksi ja ihmiseksi, joka tunnistaa omat tarpeensa ja osaa hakea tukea silloin, kun sitä tarvitsee.
Miten traumainformoitu työote vaikuttaa asiakkaisiin?
Turvallisuuden tunteen ja pitkäjänteisen luottamuksen rakentumisen myötä asiakkaiden tunnesäätely paranee.
Lastensuojelussa lapset ja nuoret alkavat ottaa paremmin vastaan ohjausta ja kykenevät keskustelemaan vaikeistakin asioista pelkkien tunnemyrskyjen sijaan. Palaute ei useinkaan tule työntekijöille suoraan eikä nuori sanoo ääneen kokevansa olonsa turvalliseksi, mutta se näkyy rivien välistä. Sijoituksen jälkeen nuori saattaa yksikössä vieraillessaan kertoa vihdoin ymmärtävänsä, mitä ohjaajat yrittivät sanoa.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa asiakkaat oppivat tunnistamaan omat hätätilansa ja hakemaan proaktiivisesti apua tai tukea sen sijaan, että he ajautuvat kriisiin. Asiakkaat ottavat enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja pystyvät hallitsemaan omaa elämäänsä.
Miten traumainformoitu työote vaikuttaa työntekijöihin?
Traumainformoitu ote auttaa työntekijöitä näkemään asiakkaan haastavan käytöksen taakse, jolloin haastaviin tilanteisiin on helpompi reagoida rauhallisesti ja asettaa asiakkaille oikein mitoitettuja tavoitteita. Tiimi muistuttaa toisinaan toisiaan siitä, mistä on lähdetty liikkeelle. Vaikka edistyminen ei aina näy päällepäin, se voi silti olla merkittävää. Esimerkiksi nuoren kiukuttelu ja tunnepurkaukset lastensuojeluyksikössä eivät ehkä ensisilmäyksellä vaikuta edistymiseltä, mutta se voi tarkoittaa juuri sitä, että hän on viimein riittävän turvassa näyttääkseen todellisia tunteitaan.
Traumainformoitu työote voi olla työntekijälle myös kuormittava, vaatii omien tunteiden jatkuvaa säätelyä ja altistaa sijaistraumatisoitumiselle. Tämän vuoksi avoin työyhteisö, työnohjaus ja omat keinot purkaa kuormitusta ovat välttämättömiä. Ammattilaisen on tärkeää ymmärtää omat haavoittuvuutensa ja tunnistaa, milloin jokin asiakkaan kokemus koskettaa omaa historiaa.
Miten traumainformoitu osaaminen rakentuu Humanassa?
Traumainformoitu työote opitaan pitkälti käytännön työssä. Se on tapa olla suhteessa asiakkaisiin, ja uudet työntekijät kasvavat siihen sisään osana työyhteisöä. Lastensuojelussa tiimi muistuttelee toisiaan arjen keskellä työotteen periaatteista. Yhteisömuotoisessa päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa traumainformoitu ajattelu ulottuu myös asiakkaisiin asti, koska yhteisö oppii yhdessä ja on itsessään osa hoitoa. Kun asumisyhteisössä koko ympäristö toimii saman ajatusmaailman mukaan, prosessi on intensiivisempi kuin kerran viikossa käytävä terapiakäynti. Muutos tapahtuu joka päivä, arjen kaikissa tilanteissa.
Työntekijöiltä vaaditaan myös kykyä itsereflektointiin, ymmärrystä omista haavoistaan ja taitoa säädellä omia tunnereaktioitaan – ei vain asiakkaan parhaaksi, vaan myös oman jaksamisen tueksi.
Mitä muita menetelmiä Humanassa käytetään?
Traumainformoitu työote kulkee rinnakkain muiden menetelmien kanssa toisiaan täydentäen. Lastensuojelussa keskeisiä menetelmiä ovat dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) sekä MAPA-menetelmä, jota käytetään haastavien tilanteiden ennakointiin ja hallintaan. Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa käytetään transaktioanalyysia, toivokeskeistä orientaatiota, neuropsykiatrista valmennusta sekä laajemmin terapeuttisen yhteisön mallia.
Asiantuntijoina artikkelissa: Kuvernöörintien, Oskelakodin ja Alppikyläyhteisön yksikönjohtaja Aleksi Heinonen, Kuvernöörintien yhteisövalmentaja Sanna Salmi sekä lastensuojeluyksikkö Jokikallio 2:n vastaava ohjaaja Karoliina Malkamäki.
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi