Niemelänniityssä DKT kääntää vaikeasti oireilevien nuorten suunnan

Humanan Pohjois-Suomen lastensuojelupalveluissa on tehty merkittävä huomio: RAI-arviointien mukaan alueen yksiköissä sijoitettuna olevien lasten ja nuorten ahdistus on vähentynyt peräti 38 prosenttia, kun muualla Suomessa vastaava luku on 26 prosenttia. Yksi selittävä tekijä näiden poikkeuksellisen hyvien tulosten taustalla on alueen yksiköissä pitkäjänteisesti ja systemaattisesti käytetty dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT.

Pähkinänkuoressa DKT on tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua. Menetelmä on ollut jo vuosien ajan käytössä muun muassa Kempeleessä sijaitsevassa lastensuojeluyksikkö Niemelänniityssä. Joulukuussa 2025 toimintansa aloittanut Niemelänniitty 3 on Humanan ainoa nelipaikkainen vaativan laitoshoidon yksikkö, joka on suunnattu 10–17-vuotiaille vakavasti oireileville lapsille ja nuorille. Pienen tehoyksikön tavoitteena on nuorten kokonaisvaltainen kuntoutuminen huolimatta haastavista lähtökohdista.

DKT antaa työkaluja eri tarpeisiin

Niemelänniityn arki on vahvasti kuntouttavaa ja jäsenneltyä, joten dialektinen käyttäytymisterapia sopii sen toimintaan hyvin. Kun nuori tulee yksikköön, hänellä on usein monia päällekkäisiä haasteita päihteidenkäytöstä aggressiivisuuteen sekä käytös- ja mielenterveyshäiriöihin ja takanaan jo vuosia kestänyt laitoskierre. Nuoren vakava oireilu ja pahoinvointi, jotka näkyvät arjessa muun muassa ahdistuksena, viiltelynä, tavaroiden rikkomisena tai sääntöjen vastustamisena, vaatii tavallista vahvempaa osaamista. Koska yksikön henkilöstömitoitus on 2,5 aikuista yhtä lasta kohti, se tarkoittaa, että yksikön moniammatillinen tiimi pystyy antamaan lapsille aikaa ja tekemään laadukasta työtä.

– Meillä on töissä hyvin ammattitaitoista porukkaa eli meillä on valmiudet kohdata monenlaisia haasteita, olivat ne sitten psyykkistä oireilua, itselle tai muille vaarallista käyttäytymistä, runsasta päihteiden käyttöä, asosiaalista käytöstä tai rikoksilla oireilua, kertoo Niemelänniitty 3:n vastaava ohjaaja Katja Viide.

Kun ympäristö saadaan vakautettua muutosta tukevaksi ja turvalliseksi, nuori voi alkaa harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja DKT:n avulla. Satomaa kuvailee menetelmää sveitsiläiseksi linkkuveitseksi: aina löytyy jokin työkalu tai harjoitus, joka soveltuu nuoren kanssa työskentelyyn haasteiden tasosta riippumatta.

– Kun työntekijä oppii ja tottuu käyttämään DKT:tä, se oikeasti opettaa konkreettisesti nuorelle vaikkapa parempia käyttäytymismalleja ja tukee tunnesäätelyä. Siinä on paljon konkretiaa, se on helppo toteuttaa ja siitä on oikeasti hyötyä, summaa erityisohjaaja ja DKT-osaaja Roope Satomaa.

Muutos vaatii toistoja

Niemelänniitty 3:ssä DKT näkyy monella tapaa. Arjessa menetelmä voi liittyä vaikkapa puhtaudesta huolehtimiseen: kun nuorta muistutetaan käymään suihkussa ja perustellaan hygienian tärkeyttä, hän alkaa itsekin oivaltaa sen merkityksen. DKT:n avulla voidaan käydä läpi esimerkiksi yksittäisiä väkivaltatilanteita ketjuttamalla tapahtumat kohta kohdalta lehtiötaululle – missä kohtaa nuori menetti hermonsa ja mitä sitä ennen olisi pitänyt tehdä toisin. Vähitellen nuori oppii, että valitsemalla eri toimintatapoja hän pystyy jatkossa välttämään vastaavia tilanteita.

– Se vaatii toistoja ja aikuiselta johdonmukaisuutta, että nuorta ohjaa niihin toistoihin. Tarvitaan myös pitkää pinnaa ja vuorovaikutustaitoja, että pystyy myös keskustelemaan ja neuvottelemaan nuorten kanssa sekä perustelemaan asioita, Satomaa listaa.

Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja etenemistä porras kerrallaan. Haluttuun lopputulokseen pääseminen edellyttää myös ohjaajalta pelisilmää – missä kohtaa nuorelta vaaditaan ja missä kohtaa annetaan siimaa, jotta nuori voi itse oivaltaa asian.

– En voi vaatia nuorta tulemaan pelkästään minun maailmaani, vaan minun pitää pystyä myös menemään nuoren maailmaan ja ymmärtää, mitä hän kokee. Vaikka jokin asia voi tuntua aikuiselle absurdilta, se on nuorelle aito kokemus, jonka hän kokee siinä hetkessä, Satomaa kertoo.

Yksikön nuorille menetelmää ei kuitenkaan tuoda varsinaisesti esille, vaan se on osa tavallista, kodinomaista arkea ja kasvatusta.

– Ei kotona asuvien lasten vanhemmatkaan sano heille, että nyt käytän tällaista metodia tai harjoittelen kanssasi systemaattisesti tunnesäätelytaitoja, Satomaa lisää.

Vaikuttavuus vaatii aikaa

Pitkäjänteisen DKT-työskentelyn vaikuttavuus näkyy RAI-mittausten rinnalla myös rajoitustoimenpiteiden vähenemisenä ja arjen rauhoittumisena. Päivittäiset kirjaukset mahdollistavat pidemmän aikavälin vertailun ja auttavat myös tunnistamaan nopeasti, jos tilanne alkaa kehittyä huonompaan suuntaan.

– Kun on kokenut porukka töissä, nämä pienetkin asiat huomataan arjessa, Viide kertoo.

Satomaa ja Viide kuitenkin muistuttavat, että vaikuttavuus vaatii aikaa. Lyhyillä sijoituksilla ei saada aikaan ihmeitä, vaan kestävät muutokset ja laitoskierteen katkeaminen edellyttävät usein jopa kahden vuoden sitoutumista työskentelyyn. Kaikkein sairaimpia tai traumatisoituneimpia nuoria voidaan auttaa vasta, kun arki on vakaata ja turvallista.

Kun edellytykset kuntoutumiselle ovat olemassa, tulokset voivat olla merkittäviä. Niemelänniityssä on nuoria, joilla on taustalla jopa vuoden pituinen osastojakso ja niin suuria haasteita, ettei heille ole löytynyt sopivaa sijaishuoltopaikkaa.

– On se ihan siistiä nähdä, että kun sellainen nuori on ollut meillä vaikka yli vuoden, hän pystyy käymään jo itsenäisesti treenaamassa kuntosalilla ja harrastaa laskettelua eikä hänen puhelimen käyttöään tarvitse enää rajata, Satomaa kertoo.

DKT tuo myös toivoa tulevasta: se, että on nyt vaikea jakso, ei tarkoita, että koko elämä olisi pilalla.

– Vaikka viimeiset kolme vuotta olisivat olleet vaikeita, se ei tarkoita, että seuraavat 30 vuotta ovat myös, vaan sitä, että tunnelin päässä on valoa ja nuori pystyy oppimaan ja kehittämään itseään, jos vain haluaa, Satomaa tiivistää.

Sosiaalityöntekijöille, jotka pohtivat, minne sijoittaa vaikeasti oireileva nuori, Satomaalla on selkeä viesti: korkea resurssi ei tarkoita vain sitä, että yksikössä on paljon henkilökuntaa – se tarkoittaa mahdollisuutta tehdä laadukkaampaa työtä pitkäjänteisesti, menetelmällisesti ja nuoren omaa polkua kunnioittaen.

– Me pystymme katkaisemaan pitkiä laitoskierteitä. Nuoren papereihin ei tarvitse kertyä merkintöjä sijoituksesta toiseen. Se on se, mitä me tehdään täällä.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi