“Tavoitteet saavutetaan yhdessä” – Leila Rutanen luotsaa Humanaa kohti mieletöntä tulevaisuutta
Humanan uusi toimitusjohtaja Leila Rutanen on kulkenut monipuolisen urapolun sosiaali- ja terveysalalla. Hänen kokemuksessaan yhdistyvät niin käytännön asiakastyö, laaja-alainen johtamisosaaminen kuin halu kehittää ja onnistua yhdessä.

Iso organisaatiomuutos, talouden tervehdyttäminen, kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen, palveluverkoston uudistaminen ja valtakunnallistaminen, yritysjärjestelyt sekä toimintakulttuurin, henkilöstökokemuksen ja asiakaskokemuksen kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kun Leila Rutanen oli saanut Rinnekotien johtajana kaikki nämä isot muutokset työtovereidensa kanssa valmiiksi, hän huomasi, että oli oikea hetki uudenlaisille haasteille.
– Tuli sellainen tunne, että kaikki ne tavoitteet, jotka olin itselleni asettanut, sekä strategiset tavoitteet, jotka työnantaja oli asettanut, tuli saavutettua, Rutanen kertoo.
Uusi tehtävä Humanan toimitusjohtajana tuli vastaan yllättäen, mutta sopivassa kohdassa työuraa.
– Olen aina arvostanut Humanaa kilpailijana sosiaali- ja terveysalalla. Humanan arvot ovat sellaiset, jotka vastaavat omiani, ja ne puhuttelivat. Olen ollut suurimman osan työelämästäni julkisen puolen johtotehtävissä ja sen jälkeen johtanut säätiöpohjaista liiketoimintaa. Ensin Aspa Palvelut Oy:ssä ja sen jälkeen Rinnekoti-Säätiössä ja Diakonissalaitoksella. Humanassa on mahdollista tehdä myös kansainvälisesti yhteistyötä sekä oppia ja kokea jotain uutta, Rutanen kertoo.

Auttamisen halu ohjasi sosiaali- ja terveysalalle
Rutanen aloitti työt sosiaali- ja terveysalalla heti lukion jälkeen työskentelemällä välivuoden ajan kotipalvelussa sekä Invalidiliiton palvelutalossa. Kipinä sosiaalialaan syttyi kuitenkin jo paljon aikaisemmin.
– Pienestä asti minulla oli halu käydä tapaamassa naapuruston ikäihmisiä, kuuntelemassa heidän elämäntarinoitaan sekä auttamassa pienissä kotitöissä. Tykkäsin myös auttaa ystävien perheitä, joissa vanhemmat tekivät kolmivuorotyötä, ja heidän kodeissaan oli jotain kuntoon laitettavaa, Rutanen muistelee.
Välivuosi vahvisti sen, että Rutanen halusi lähteä luomaan uraa ihmisten auttamisen parissa. Hän opiskeli ensin sosiaaliohjaajaksi ja työskenteli opintojen ohessa vammaispalveluissa. Halu vaikuttaa asiakastyön laatuun ja työolosuhteisiin on ollut Rutaselle tärkeä syy, miksi hän on halunnut edetä sote-alan esihenkilö- ja johtotehtäviin.
– Kun tein töitä henkilökohtaisena avustajana, ajattelin, että sitten kun opiskelen ja kasvan isoksi, haluan vaikuttaa siihen, että palveluista tulee asiakkaille hyviä ja että voin edistää niitä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa, Rutanen kertoo.
Seuraavaksi Rutanen opiskeli sairaanhoitajaksi, koska hän halusi ymmärtää sosiaali- ja terveysalan työn molemmat puolet. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän siirtyi ensin esihenkilötyöhön kotisairaanhoidon ja -palvelun yhdistävään kotihoitoon, minkä jälkeen hänelle tarjoutui mahdollisuus sijaistaa vammaispalvelun johtajaa. Myöhemmin hän siirtyi vanhusten avohoidon johtajaksi.
Tutkintovaatimusten muuttuessa Rutanen opiskeli vielä ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja suoritti työn ohessa johtamisopintoja. Hän halusi opiskella vielä lisää, joten hän meni yliopistoon opiskelemaan gerontologiaa eli monitieteellistä tutkimusalaa, joka tutkii ihmisen ikääntymistä eri näkökulmista. Terveystieteiden maisterin tutkinnon lisäksi hän on suorittanut yhteispohjoismaisen Nordic Master’s degree in Gerontology -opintokokonaisuuden.
– Opiskelu oli antoisaa ja siitä jäi kipinä ja kaipuu rajat ylittävään yhteistyöhön ja kehittämiseen, että voisi laajemmilla harteilla miettiä sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmien kehittämistä, Rutanen lisää.
Maisteriopintojen jälkeen Rutanen työskenteli sosiaali- ja terveysjohtajana, kunnes hän 15 julkisen sektorin työvuoden jälkeen siirtyi työskentelemään yksityiselle puolelle ja sillä tiellä hän edelleen on.
Sote-alan työt tehdään yhdessä
Rutasen koko urapolkua ovat värittäneet isot muutokset kuntaliitoksista yritysjärjestelyihin. Tärkeimpänä muutoksena Rutanen mainitsee kuitenkin työyhteisön kehittämisen ja toimintakulttuurin rakentamisen.
– Kaikkien muutosvaiheiden aikana ja jälkeen on tärkeintä, että saa henkilöstön sitoutumaan ja vakiinnutettua toiminnat uuteen kasvuun. Se on ollut minulle jokaisessa organisaatiossa, jossa olen ollut töissä, aina tärkein ja motivoivin asia.
Rutasen johtamisessa korostuu yhdessä tekeminen. Ilot ja surut kannetaan yhdessä, tavoitteet saavutetaan yhdessä ja myös vaikeudet selätetään yhdessä.
– Jos jokin menee – ei nyt pieleen, mutta ei ihan niin kuin on ajateltu – niin sitten pysähdytään yhdessä miettimään, että miten tästä mennään yli, Rutanen lisää.
Omana vahvuutenaan johtajana Rutanen näkee positiivisen elämän asenteen ja käytännönläheisyyden, joka kumpuaa alan monipuolisesta työkokemuksesta.
– En väitä, että enää ymmärrän, mitä tämän päivän työ asiakasrajapinnassa on, mutta paljon sitä tehneenä ymmärrän sen tarpeen, että asiakkaita ja työkavereita on aina kuunneltava ja moniammatillinen yhteistyö on todella tärkeää. Arvostavalla kohtaamisella sekä asiakkaita ja työntekijöitä kuuntelemalla työtä voidaan kehittää ja parantaa palvelun laatua sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta, Rutanen summaa.
Kaikki työt Rutasen työuran varrella ovat tulleet vastaan luontaisesti sellaiseen hetkeen, jolloin hänen on ollut helppo tarttua tilaisuuteen ja hypätä uuteen. Rutasen mukaan uralla on ollut aina helppo ottaa isojakin askeleita.
– Koska työ on kuitenkin aina tiivistä yhdessä tekemistä oman tiimin kanssa, koskaan ei ole pelottanut. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut aina tehdä työtä ammattitaitoisten, oppimishaluisten ja kehittämismyönteisten kollegoiden ja yhteistyötahojen kanssa.

Tavoitteena jatkuva kehittäminen
Humanan toimitusjohtajana Rutasen tavoitteena on jatkaa yhtiön liiketoiminnan kehittämistä ja vahvistaa sen asemaa sosiaalialan vaikuttavana toimijana. Hän haluaa jatkossakin olla johtaja, joka kuuntelee toiveita ja tarpeita herkällä korvalla sekä varmistaa, että organisaatiossa on riittävä osaaminen, jokaisen osaamista hyödynnetään oikealla tavalla, jokainen saa olla työssä oma itsensä ja kokea itsensä arvostetuksi ja työnsä merkitykselliseksi.
– Minun tehtävänäni on mahdollistaa, että kaikki voivat hyvinvaikuttaa ja olla itse yksi hyvinvaikuttaja muiden joukossa.
Rutaselle on tärkeää pyrkiä jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen.
– Haluan, että työtä saa tehdä aina paremmin, laadukkaammin ja vaikuttavammin, jolloin työstä tulee myös motivoivampaa, mielenkiintoisempaa ja palkitsevampaa. Itselleni ei riitä, että asiat vain ovat ja pysyvät ennallaan, vaan aina voi parantaa palvelun laatua ja vaikuttavuutta sekä tehdä asiakkaiden elämästä ja työelämästä jollain tapaa piirun verran parempaa.
Rutanen kuitenkin muistuttaa, että palveluliiketoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä eikä kaikkia tavoitteita saavuteta hetkessä, vaan vähitellen, yhdessä toimien ja kehittäen työpäivä ja vuosi kerrallaan.
– On tärkeää, että matka on yhteinen, vaikka se on pitkä.
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi