Marina Savola rakentaa kehitysvammaisille kotia, jossa voi elää hyvää ja itsenäistä elämää

– Ihmettelin aina, miksi ihmiset eivät tiedä, mitä heistä tulee aikuisena, koska minä kyllä tiesin, Humanan Kotimäen asumispalveluyksikön johtaja Marina Savola muistelee.

Sosiaaliala oli Savolalle jo nuorena naisena selvä valinta, kun hän opiskeli sosiaalialan perustutkinnon ja valmistui päivähoitajaksi. Määrätietoinen eteneminen alalla on nyt johtanut Savolan uuteen ja innostavaan tehtävään: hän pääsee luomaan kokonaan uutta kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä Raisioon.

– Olen kokenut itseni etuoikeutetuksi siinä, että saan olla avaamassa uutta kehitysvammaisten asumisyksikköä. Aiemmin olen voinut vain haaveilla, että kunpa joskus saisin luoda jotain alusta.

Kehitysvammais- ja lastensuojelutyöstä asumispalveluyksikön johtoon

Kun Savola valmistui päivähoitajaksi, hän työskenteli koulunkäyntiavustajana vammaisten lasten erityiskoulussa sekä avustajana kehitysvammaisten laitosasumisessa. Savola aloitti sosiaaliohjaajaopinnot, jotka kuitenkin jäivät kesken perhetilanteen vuoksi. Savolan esikoisella on autisminkirjon häiriö ja neuropsykiatrisia erityispiirteitä, mikä vaati vanhemmalta paljon aikaa ja huomiota.

– Päätin silloin, että kun esikoisen asiat ovat reilassa, lähden uudestaan opiskelemaan. Ja niinhän minä sitten tein ja valmistuin sosionomiksi, syventävinä opintoina nimenomaan vammaisuus, Savola kertoo.

Sosionomiksi valmistuttuaan Savola työskenteli lastensuojelun yksikönjohtajana ja Kehitysvammaisten Tuki- ja Osaamiskeskuksen (KTO) erityisperhetyössä, mikä antoi hänelle kokemusta neuropsykiatrisesta työstä. Lisäkoulutus neuropsykiatrisena valmentajana täydensi osaamista.

– Erityisperhetyössä pääsin työskentelemään lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnassa. Neuropsykiatrisena valmentajana hyödynsin osaamistani ja tein paljon autismityötä.

Ennen siirtymistään Humanalle Savola johti kolmea kehitysvammaisten asumisyksikköä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Hän luotsasi yksiköt läpi hyvinvointialueuudistuksen ja oli mukana käynnistämässä vammaispalveluorganisaation muutosta, minkä vuoksi hän tuntee hyvin sosiaali- ja terveysalan muutokset ja kehityssuunnan sekä asumispalveluiden tarpeet. Myös vammaispalvelulain muutos tulee jatkossa mitä luultavimmin vaikuttamaan asumispalveluun, kun asiakaskunta laajenee kehitysvammaisista vammautuneisiin ja neuroepätyypillisiin asiakkaisiin.

– Ajattelen, että yksityinen palveluntuottaja pystyy toteuttamaan ketterämmin sitä palvelua, jota asiakaskunta tarvitsee, sekä olemaan muutoksessa nopeampi, Savola sanoo.

Savola uskoo, että yhteistyö hyvinvointialueen kanssa uudessa roolissa on helpompaa, kun hänet tunnetaan ennestään.

– Sillä on iso merkitys, että tiedetään, millainen henkilö johtaa tätä yksikköä. Lisäksi tunnen paljon asiakasryhmää ja omaisia, Savola kertoo.

Ajatuksella suunniteltu Kotimäki

Kotimäen asumispalveluyksikkö on suunniteltu huolellisesti kehitysvammaisten ja erityisesti neuroepätyypillisten henkilöiden tarpeisiin sopivaksi. Rakennuksessa on huomioitu aistiyliherkkyys ja turvallisuus.

– Kotimäki on rakennusteknisesti äärimmäisen tarkasti pohdittu: miten aistiyliherkän ihmisen olisi helpompi asua ja elää, ja miten se on turvallista sekä asiakkaille että henkilökunnalle, Savola kuvailee.

Yksikössä on mahdollisuus eriyttää tiloja niille, joille tuottaa haasteita olla isossa ryhmässä. Pehmeä äänimaailma ja rauhalliset värit on suunniteltu aistiherkkyys huomioiden.

– Kalustuksesta lähtien on mietitty, etteivät ne ärsyttäisi tai houkuttaisi ketään väärällä tavalla vaikka tarttumiseen. Kun tulee haastava olo ja hetki, niin ensimmäinen reaktio ei saisi olla, että otanpa tuosta tuolin ja viskaan sen, vaan ympäristö antaa toisenlaista signaalia, Savola kertoo.

Uudisrakennuksen edut korostuvat, kun sitä vertaa vanhempiin yksiköihin, joissa tilat eivät välttämättä vastaa nykyajan vaatimuksia.

– Monissa asumisyksiköissä huoneet ovat hyvin erilaisia kuin meillä Kotimäessä, jossa jokaisella on oma huone, suihku ja wc. Monissa vanhemmissa yksiköissä on yhteiset pesu- ja wc-tilat.

Uuden yksikön avaamiseen liittyy Savolan mukaan kaikkea järjestettävää “pyyhekumista pölynimuriin”. Onneksi kaikkea ei tarvitse miettiä yksin, vaan verkostosta löytyy muita yksikönjohtajia ja mentori.

– Luojan kiitos minulla on hirmu hyviä kollegoita, joiden kanssa saan keskustella ja pohtia näitä asioita. Siellä on ihmisiä, jotka ymmärtävät sen, mitä tämä ralli on, Savola naurahtaa.

Asiakkaan ehdoilla ja Humanan arvojen mukaisesti

Kotimäen asumispalveluyksikössä Humanan arvot – sitoutuminen, vastuullisuus, kohtaaminen ja ilo – ohjaavat kaikkea toimintaa. Savola on huomioinut arvot jo rekrytointiprosessissa – myös omassa rekrytoinnissaan.

– Yksi syy, miksi minä olen täällä, on se, että allekirjoitan ne arvot, mitkä Humana työnantajana antaa tälle työlle, Savola kertoo.

Savolalle on erityisen tärkeää, että toiminta lähtee asiakkaiden tarpeista. Kotimäessä sitoutuminen tarkoittaa, että kun yksikköön tulee asiakas, yksikkö on valmis tekemään muutoksia ja se myös mukautuu asiakkaan elämäntilanteeseen.

– Meidän tehtävämme on muuttua ja etsiä ratkaisuja asiakkaan hyväksi, jotta hänen elämänsä on hyvää eikä hänen tarvitsisi koskaan muuttaa meiltä pois.

Kotimäen tavoitteena on tuottaa asumispalvelua, jossa näkyy kehitysvammaisten asukkaiden itsemääräämisoikeus sekä mahdollisimman itsenäinen elämä. Savola korostaa kehitysvammaisten ihmisten oikeutta tehdä virheitä ja vääriäkin valintoja.

– Me emme silottele kulmia, vaan kuljemme rinnalla ja annamme ihmisen elää. Totta kai meillä on reunaehdot, mutta meidän tehtävämme ei ole valita oikein meidän asiakkaidemme puolesta, vaan kertoa vaihtoehdoista ja jättää valinta aina asiakkaalle.

Vastuullisuus ilmenee monin tavoin, ympäristöarvoista henkilökunnan rekrytointiin ja hyvään johtajuuteen. Kohtaamisessa ja ilossa taas korostuu työyhteisön merkitys.

– Arvot lähtevät meistä ja johtamisesta. Meidän pitää kohdata toisemme työyhteisönä niin, että töihin tullaan sen takia, että me haluamme tehdä nimenomaan tätä työtä.

Koti ja työpaikka, jossa on hyvä olla

Savolalle erityisen tärkeää on luoda Kotimäestä paikka, jossa asukkaat saavat olla omia itsejään.

– Toivon, että pystyn luomaan uskoa ja toivoa siihen, että nekin asiakkaat, joiden asuminen on ollut vaikeaa tai on ollut vaikea löytää sopivaa paikkaa, löytäisivät Kotimäestä sataman, jossa pystyy olemaan ja elämään.

Muuttaminen ja uusien ihmisten ja tapojen tuntemaan oppiminen ei ole kenellekään helppoa, saati kehitysvammaiselle tai neuroepätyypilliselle ihmiselle.

Kotimäen toiminta käynnistyi syksyllä 2025. Savola uskoo, että hänen työnsä yksikönjohtajana on hallinnollisen työn lisäksi muun muassa läsnäolemista, kuuntelemista sekä ihmisten kanssa puhumista.

– Ihmisten kanssa tehtävä työ ei koskaan voi olla hajutonta ja mautonta. Siihen liittyy välillä myös isoja tunteita, niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kanssa.

Savola uskoo, että kun työryhmä oppii tuntemaan toisensa ja asiakkaat, alkaa tapahtua taikaa, jota hän jo odottaa.

Vaikka sosiaali- ja terveysalalla on haasteensa, Savola kannustaa rohkeasti hakeutumaan vammaispalveluihin töihin myös niitä, joilla ei ole pitkää kokemusta alalta. Töitä voi kokeilla matalalla kynnyksellä vaikka keikkalaisena.

– Uskon, että monimuotoinen työyhteisö on paras. Sellainen, jossa porukka on kasattu eri vaiheissa olevista ihmisistä, niin ammatillisen osaamisen kuin iänkin puolesta.

Savola arvostaa erityisesti Humanan panostusta työhyvinvointiin ja johtamisen kehittämiseen.

– Huonoilla johtajilla ei kyllä saada hyviä yksiköitä aikaan. Sen takia peiliin tuijottamistakin täytyy harrastaa.

Savola uskoo, että niin yksikönjohtajilla kuin muillakin työntekijöillä osaamisen kehittäminen on oppimatka, joka kestää läpi elämän. On palkitsevaa, kun kehityksen huomaa.

– Onneksi olen itsekin parempi esihenkilö nyt kuin joskus alussa.

Tutustu Kotimäen asumispalveluyksikköön
Humanan palvelut vammaisille henkilöille
Katso kaikki Humanan avoimet työpaikat Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan.
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi