Jos nuori ei halua käydä koulua, selvitä syy
Julkaistu: 2020-08-06Koulupoissaolot ovat viime vuosina olleet peruskoulun suurimpia haasteita. ”Kukaan lapsi tai nuori ei halua ilman syytä jäädä pois koulusta. Syiden löytyminen vain saattaa olla joskus erittäin vaikeaa ja herättää kivuliaita tunteita”, lastensuojeluyksikkö Pihakoivun yhteydessä toimivan Seinäjoen kaupungin opetusryhmän opettaja Rami Virkkala toteaa.
Ennen kuin haasteet näkyvät koulussa, pulmat ovat voineet näkyä kotona jo kauankin. Kodin kannattaakin olla matalalla kynnyksellä kysymässä lapselta tai nuorelta, mistä kouluun lähdön haasteet johtuvat.
”Aluksi ne voivat olla helposti selitettäviä pää- tai vatsakipuja, jotka ajan myötä muuttuvat luvattomiksi poissaoloiksi. Tässä vaiheessa kotien suurimpana haasteena on olla rehellisiä kouluun suuntaan”, Rami Virkkala sanoo.
”Kotona on tärkeää suhtautua positiivisesti koulussa käymiseen, sillä pienikin lapsi poimii helposti aikuisen ajatukset ja suhtautumisen kouluun, niin hyvässä kuin huonossa. Yleisesti ottaen lapset haluavat käydä koulua, mutta joskus jokin tai jotkin asiat ovat nousseet lapsen elämässä niin isoksi haasteeksi, että kouluun ei halua mennä. Syy voi löytyä niin kotoa kuin koulustakin. Joskus jokin aikuisen mielestä pienikin asia on saattanut muodostua lapselle isoksi ja merkitseväksi esteeksi”, toiminnanjohtaja Lauri Kuisma Humanan avopalveluista kertoo.
Kodin arkeen liittyvät tekijät, kuten vuorokausirytmit ja säännölliset rutiinit, olisi hyvä olla kunnossa edistämässä lapsen hyvinvointia, joka heijastuu varsin suoraan myös lapsen koulunkäyntiin.
Koulu mukaan keskusteluun
Asiat on aina helpompi ratkaista, kun niihin voidaan puuttua heti ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Oman opettajan lisäksi asiaa voi jo hyvissä ajoin murehtia yhdessä koulukuraattorin tai kouluterveydenhoitajan kanssa.
”Kouluilla on varhaisen puuttumisen malleja poissaoloihin, mutta samat asiat eivät aina toimi kaikilla, vaan tukitoimet tulee aina miettiä juuri sille lapselle tai nuorelle, jonka asioiden äärellä ollaan. On tärkeää, että kaikilla lapsen tai nuoren kanssa toimijoilla on käsitys siitä, että puhutaan yksilöstä ja ainutkertaisesta sellaisesta”, Virkkala toteaa.
Syyllistämällä ketään tilanteen osapuolta ratkaisut eivät ainakaan helpommiksi muutu. Myöskään lapsen tai nuoren vastuulle ei saa jättää liikaa muutospainetta.
”Muutosta tarvitaan myös lapsen tai nuoren asioissa mukana olevilta aikuisilta”, Virkkala muistuttaa ja ohjeistaa vanhempia:
”Isät ja äidit. Luottakaa omiin vanhemmuuden vaistoihinne ja muistakaa kysyä lapsiltanne, kuinka voit, ja kertoa kuinka tärkeitä he ovat. Huomaatte kyllä sen jossakin vaiheessa kantavan hedelmää.”
Humana tarjoaa koulunkäynnin tukipalvelua, jota voidaan soveltaa monissa muodoissa.
