Korona-arki on tuonut lisää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä
Julkaistu: 2021-05-25Korona-arkea on takana nyt jo yli vuosi. Kysyimme Pienryhmäkoti Arjen Sydämestä Siuntiosta, Paimionmarkista Paimiosta ja Loimaankoivusta Loimaalta, miten korona-aika on näkynyt lastensuojeluyksiköidemme arjessa.
”Keväällä 2020 korona alkoi levitä Suomessa ja tietoon tuli ensimmäisiä rajoituksia. Lasten sosiaalityöntekijä oli yhteydessä ja ihmettelimme yhdessä, miten uudessa tilanteessa tulisi toimia. Sosiaalityöntekijä neuvoi, että tarpeettomia kotilomia ja tapaamisia tulisi välttää. Yksikönjohtajana ensimmäinen ajatukseni oli, että miten kerron nämä asiat lapsille, ja tippa vierähti silmäkulmaan miettiessä, miltä lapsista tuntuu. Sitten istuttiin ruokailutilan pöydän viereen ja keskusteltiin asioista. Lapset olivat ymmärtäväisiä ja ottivat asiat hyvin avoimin mielin vastaan. Joku tokaisi ´ tämä oli arvattavissa´. Pelkoni lasten suhtautumisesta asiaan oli hyvinkin aiheeton, ja he sopeutuivat uuteen tilanteeseen todella hyvin. Tämän hetken jälkeen tilattiin pizzat hälventämään pahaa mieltä, jota ei kuitenkaan edes ollut”, Loimaankoivun yksikönjohtaja Annikki muistelee korona-ajan alkua.
Koronarajoitukset ovat tulleet yksiköissä tutuiksi, ja muun muassa useimmat lasten ja nuorten harrastukset ovat olleet tauolla.
”Aluksi tuntui siltä, että mitähän tästä tulee, mutta iloksemme saimme huomata, että koronarajoitukset toivat mukanaan myös paljon hyvää. Yhteisöllisyys talon sisällä lisääntyi ja nuoret alkoivat keksimään enemmän tekemistä. Ennen kukaan ei suostunut lähtemään kävelylle, mutta nyt nuoret ovat huomanneet, että kävelyretket ohjaajan kanssa luonnossa ovat oikein mukavia. Olemme grillanneet läpi talven pihalle tehdyllä nuotiopaikalla. Nuoret ovat rakentaneet pihalle majaa, ja Pokemon-jahti on tullut takaisin suosioon. Nuoret tulevat paremmin toimeen keskenään, kun yhdessäoloa on tullut enemmän. Kortinpeluu, lautapelit ja musisointi yhdessä ovat lisääntyneet huomattavasti. Positiivisena asiana on huomattu myös omaohjaajatuntien autoajelut, jotka ovat johtaneet nuorten kanssa erittäin hyviin keskusteluihin”, Arjen Sydämessä ohjaajana työskentelevä Elina kertoo.
Myös Paimionmarkissa on huomattu yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen lisääntyminen.
”Ohjaajien näkökulmasta positiivinen juttu on ollut, että he ovat saaneet lanseerattua Toiminta-tiistain, jolloin yhdessä lasten kanssa tehdään aina jotain ennakkoon sovittua kivaa juttua: harrastamista, askartelua, ulkoilua”, Paimionmarkin toiminnanjohtaja Topi kertoo.
Paimionmarkissa lasten kanssa on tehty yhteisesti enemmän asioita, sillä tavanomainen liikkuminen yksikön ulkopuolella ei ole ollut mahdollista.
”Lapsiin on tästä syystä saatu luotua parempi kontakti juuri sen takia, että heidän kanssaan on pystytty olemaan enemmän, eivätkä he ole karanneet omiin touhuihinsa”, Topi toteaa.
Mielikuvitus on ollut ahkerassa käytössä
Loimaankoivussa on torstaisin yhteisöpäivä, jolloin lapsilla ei ole omia menoja, vaan koko porukan kanssa tehdään yhdessä jotain ennalta suunniteltua. Ennen korona-aikaa torstaisin käytiin esim. kiipeilypuistossa, keilaamassa ja elokuvissa.
”Nyt korona-aikaan ohjaajilla on ollut mielikuvitusta, ja he ovat järjestäneet esimerkiksi muutaman kerran pakohuonetehtäviä Loimaankoivuun. Olemme käyneet myös laavulla grillailemassa, frisbeegolffaamassa ja tehneet puun, jossa on adjektiiveja ja hyviä asioista toisista”, Annikki kertoo.
Myös Elina kehuu kollegoitaan mielikuvituksen ja luovuuden käytöstä.
”Aikuiset ovat joutuneet käyttämään kaiken mielikuvituksensa järjestäessään viikoittaisia yhteisiä toimintoja. Talvella pääsi vielä hiihtämään, luistelemaan ja laskemaan mäkeä, mutta keväällä piti kaivaa mietintämyssy esiin, ja kyllähän niitä ideoita lopulta syntyi. Pari kertaa on pelattu yhdessä Kahoot-tietokilpailua, maalattu pääsiäismunia ja grillattu. Järjestimme myös kevätbongauksen, jossa jokainen nuori etsi pihalta tai lähialueelta viisi kevään merkkiä, otti siitä valokuvan ja näytti ne ohjaajalle. Jokainen osallistuja sai pienen palkinnon”, Elina kertoo.
Poikkeusoloista ja koronasta huolimatta yksiköissä on koitettu elää lähes normaalia arkea.
”Arjen rutiinit ja jo aikaisemmin olemassa olleet työn raamit tuovat lapsille turvaa ja varmuuden tunnetta, että tästä selvitään, ja että meidän arkemme pyörii kaikesta huolimatta”, Annikki toteaa.