1. Humana Suomessa
  2. Medialle
  3. Uutiset
  4. Turva, toivo ja armo – näistä rakentuu mielettömän hieno tulevaisuus

Turva, toivo ja armo – näistä rakentuu mielettömän hieno tulevaisuus

Humana järjesti ensimmäisen Mieletön tulevaisuus -tapahtuman hybridinä Helsingissä 9.2.2023. Verkon välityksellä tapahtumaan osallistui lähes 200 kuulijaa ympäri Suomea. Tilaisuuden tavoitteena oli koota yhteen nuorten tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisun osat eri puolilta sosiaalialaa. Tilaisuudessa kuultiin raikkaita näkökulmia asiantuntijoilta, ja yhdessä pohdittiin keinoja nuorten ansaitseman tulevaisuuden turvaamiseksi.

Mieletön tulevaisuus (HKI), puhujat ja juontaja

Kahdesta osasta koostuvan tapahtuman avasi Humana Suomen toimitusjohtaja Anu Kallio.

– Torstai on toivoa täynnä. Viime aikoina pandemia ja sota ovat luoneet paljon epätoivoa, joka on kuormittanut mielenterveyttämme. Tämä aihe tuo meidät tänään yhteen. Humanan tavoitteena on, että jokaisella on oikeus hyvään elämään. Yhdessä voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta ja tuoda toivoa epätoivon tilalle, Kallio muistutti tilaisuuden aluksi.

Miten jokainen voi työssään lisätä nuorten tulevaisuuden uskoa?

Ensimmäisessä osassa kuultiin näkemyksellisiä puheenvuoroja poliisin, puolustusvoimien ja kirkon edustajilta. Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kertoi omakohtaisista kokemuksistaan ja välitti nuorilta saamansa terveiset kuulijoille.

– Nuorten puolesta on aina vaarallista puhua, mutta nämä kolme teemaa nuoret ovat nostaneet esiin: turva, toivo ja armo. Nämä ovat samat kaikilla, riippumatta maailmankatsomuksellisesta taustasta. Mitä nämä tarkoittavat nuorten parissa työskentelevien kannalta? Laajasalo kysyi.

Laajasalo kertoi luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta lentomatkailuun liittyvän esimerkin kautta.

– Paljon matkustettuani huomasin yllättäen, että lentokoneet eivät tipukaan. Kerran olimme perheen kanssa lomamatkalla ja teimme pienen lentomatkan. Yksivuotias tyttäreni itki vuolaasti jo ennen koneen nousua. Odottamattomasti kone jäi pyörimään ilmaan, koska lähikentät oli suljettu sääolosuhteiden vuoksi. Pian seurasi pamaus, valot menivät pimeiksi ja kone syöksyi vapaapudotusta alas. Alkoi valtava huuto, mutta tyttö nukahti. Pienen lapsen näkökulmasta oli turvallista, vaikka ympärillä oleva maailma oli kaaoksessa, hän naurahti ja kysyi yleisöltä; Kuka voisi tarjota tämän turvallisuuden kokemuksen nuorille, joilla on elämässään haastavaa juuri nyt?

Toivolla on tärkeä rooli nuorten maailmassa. Tutkimusten mukaan parhaiten ovat selvinneet ne, jotka ajattelevat, että ”vielä kerran”. Ihminen voi ajoittain kokea toivottomuutta, mutta olla silti kykeneväinen harjoittamaan toivoa. Nuorten horisontissa tulisi olla jotain niin houkuttelevaa, että se saisi ajattelemaan: tämä kaikki ei ole turhaa, vaan toivoa on.

– Ei alttarillakaan nojata tilastoihin, vaan kysytään, että tahdotko, Laajasalo heitti ja sai yleisön naurahtamaan oivaltamisen merkiksi.

Armollisuutta ja uusia mahdollisuuksia ei sovi vähätellä. Laajasalon mukaan nuorten kehitykseen kuuluu hölmöily, mutta he tarvitsevat uusia alkuja.

– Mellunkylän ala-asteella oli 80-luvulla ”ruustinnaopettaja”, jolla oli aika perinteiset otteet. Hän antoi minulle kirjoitustehtävän kotitehtäväksi eikä siitä tullut mitään. Jäin jälki-istuntoon jatkamaan epätoivoista harjoittelua. Lopulta turvallinen, mutta väkevä opettaja otti vihkosta kiinni, käänsi sivun ja sanoi, että kokeilepa tältä puhtaalta sivulta uudelleen. Nuori tarvitsee armoa, Laajasalo summasi.

Teemu Laajasalo
Teemu Laajasalo

”Nuorten kuuluukin snadisti ärsyttää aikuisia, se kuuluu kasvuun”

Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Leea Virkkunen antoi katsauksen siitä, miltä nuorten maailma näyttää poliisin silmin.

– Nuorisojengit terrorisoivat jo 90-luvulla. Nykyään puhutaan katujengeistä, ryöstelevistä ja väkivaltaisista nuorista. Nuoret ovat kovaäänisiä ja hengailevat kaduilla, mutta onko se aina negatiivista? Nuorten kuuluukin snadisti ärsyttää aikuisia, se kuuluu kasvuun, Virkkunen totesi alkuun.

Virkkusen mukaan valtaosalla nuorista menee valtavan hyvin ja rikoksia tekevät nuoret ovat pieni porukka. Alaikäisten kokonaisrikollisuus ja nuorten tekemien rikosten määrä ovat vähentyneet ja vähenevät edelleen, jos puhutaan kaikista rikoksista. Väkivaltarikokset puolestaan ovat kääntyneet nousuun.

– Me olemme menneet elintasossa harppauksia eteenpäin 80–90-luvuista. Silloinen humalahakuinen juominen on selkeästi vähentynyt. Sen sijaan suhtautuminen etenkin kevyempiin huumeisiin on muuttunut myönteisemmäksi. Niitä on helpompi ostaa somesta kuin tupakkaa ja alkoholia Ärrältä, Virkkunen kertoi.

Poliisin tavoitteena on taata turvallinen kaupunki, jossa viranomaisiin luotetaan. Ennaltaestävä toiminta ja yhteistyö ovat tärkeitä osatekijöitä tavoitteen saavuttamisessa.

– Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksikertaisia ratkaisuja. Julkisessa keskustelussa vaaditaan kovia kurinpitomenetelmiä, mutta kontrolli harvoin toimii nuorten kohdalla. Se on ennemmin omiaan ruokkimaan negatiivista kierrettä. Varhainen puuttuminen on tärkeää – ja mieluummin porkkanaa kuin keppiä, hän pohti.

Virkkusen mielestä oleellista on tarttua siihen hetkeen, kun nuori haluaa puhua ja pyytää apua. Silloin paikalla olevan aikuisen pitää kääntää puhdas sivu ja miettiä nuoren kanssa, että miten tästä eteenpäin.

– Meidän aikuisten tehtävä on antaa meidän nuorille mieletön tulevaisuus. Myös niille vaikeammin rakastettaville nuorille, Virkkunen päätti puheenvuoronsa.

Leea Virkkunen
Leea Virkkunen

Nuorten ei tulisi murehtia asioita, joihin he eivät voi itse vaikuttaa

Puolustusvoimien everstiluutnantti Jussi Ylimartimo kertoi kuulijoille varusmiespalveluksen tarkoituksesta ja nykytilasta.

– Puolustusvoimien tehtävä on kouluttaa sota-ajan joukkoja. Siinä ohessa kehittyvät myös kansalaistaidot, järjestelmällisyys, jämäkkyys ja kyky hoitaa omia asioita, hän tiivisti.

Ylimartimon mukaan 70 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneista suorittaa sen loppuun. Mielenterveysongelmat ovat keskeyttämisten suurin syy. Myös asenteet ovat muuttuneet. Oma vapaus, autonomisuus ja vaihtoehtoiset etenemistavat ovat nykynuorille tärkeitä, ja varusmiespalvelus voidaan kokea ristiriitaisena. Uusina ilmiöinä Ylimartimo näki erilaiset riippuvuudet, peliongelmat ja pikavipit.

– Varusmiespalvelus voi olla henkisesti ja fyysisesti rasittava. Siinä tarvitaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä, hän kertoi.

Sota Euroopassa on osaltaan lisännyt nuorten pelkoja. Toisaalta maanpuolustustahto on pompannut huippulukemiin Ukrainan sodan myötä, mutta nuoret myös miettivät, joutuvatko he sotaan ja mahdollisesti Naton myötä myös muiden maiden sotiin. Nuoren mieli on Ylimartimon mukaan kuitenkin armelias, eikä nuorten tulisikaan kuormittaa itseään liikaa asioilla, joihin he eivät voi vaikuttaa.

Ylimartimon mukaan suurin osa ikäluokasta suhtautuu varusmiespalvelukseen positiivisen uteliaalla mielellä. Vaikka varusmiesten fyysinen kunto ja pitkäjänteinen keskittymiskyky ovat heikentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, on myös tapahtunut positiivista kehitystä.

– Varusmiehet hyväksyvät paremmin erilaisuutta ja tasa-arvoisuuden kunnioitus on kasvanut. Varusmiehet uskaltavat myös ottaa asioita esille, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän kohtaamisen, asioista voidaan puhua ja niihin voidaan puuttua, Ylimartimo kertoi.

Varusmiehille on tarjolla tukea ja neuvontaa, miten selvitä arjen haasteista. Oma sosiaalikuraattoripalvelu ja sotilaspapit ovat nuorten käytettävissä. Myös kaverin tuki tuvassa on ratkaisevassa asemassa jaksamisen ja palveluksessa jatkamisen kannalta.

– Suurella osalla nuorista menee hyvin varusmiespalveluksessa. Sotilaiden koulutustaso on korkea ja osaaminen aivan kärkiluokkaa, Ylimartimo korosti lopuksi.

Jussi Ylimartimo
Jussi Ylimartimo