Mustat lasit silmiltä ja kohti mielettömän valoisaa tulevaisuutta
Humana järjestää vuoden 2023 aikana Mieletön tulevaisuus -tapahtumasarjan, joka tarjoilee erilaisia näkökulmia ja keinoja nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden turvaamiseksi. Torstaina 23.3. teemaa lähestyttiin arvomaailman, ihmismielen ja tulevaisuususkon kautta.

Järjestyksessään toinen Mieletön tulevaisuus -tapahtuma toteutettiin Jyväskylässä. Tapahtuma koostui tuttuun tapaan kahdesta osasta. Ensimmäiseksi kuultiin näkemykselliset puheenvuorot asiantuntijoilta, jotka edustivat hengellistä, lääketieteellistä ja visionääristä katsontakantaa. Loppuosan nojatuolikeskustelussa syvennyttiin toivon tulevaisuuteen. Tapahtuman juonsivat Tomi Otsala ja Ari Puumala Humanan lastensuojelupalveluista.
Arvot ohjaavat käyttäytymistämme
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki saapui paikalle Seinäjoelta, mistä Humana Suomenkin tarina on saanut alkunsa. Humanan visio on ”Jokaisella on oikeus hyvään elämään”. Jos ihminen elää arvojensa mukaista elämää, on se todennäköisesti hyvää elämää, Salomäki sanoi uskovansa
Arvot vaikuttavat jokapäiväisiin valintoihimme. Ne kertovat, mitkä ovat merkityksellisiä ja tavoittelemisen arvoisia asioita.Arvot voivat muuttua elämän aikana, vaikka ne ovat melko pysyviä luonteeltaan. Lapsuudessa opittu arvomaailma kantaa usein läpi elämän. Arvot ohjaavat käyttäytymistämme, emme vain aina tule ajatelleeksi sitä. Muutoksen saamiseksi on vaikutettava arvoihin.
– Ohjaa lapsi jo varhaisessa vaiheessa oikealle tielle, Salomäki neuvoi lasten ja nuorten parissa työskenteleviä kuulijoita.
Demokratia ja ihmisoikeudet ovat alun perin kristillisiä arvoja. Perinteisten arvojen rinnalle on aikojen kuluessa tullut uusia: vapaus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja luontoarvot, jotka ovat etenkin suomalaisille lähellä sydäntä. Ihminen ja kulttuuri ovat jatkuvassa murroksessa, ja erilaiset mullistukset muovaavat arvoja.
– Turvallisuus on noussut entistä tärkeämmäksi Ukrainan sodan myötä. Myös rehellisyys on meille tärkeää, se että toisiin ihmisiin voi luottaa. Siitä voimme olla ylpeitä
Salomäen mukaan tulevaisuudessa joudumme tekemään arvovalintaa. Yksilöllinen valinnanvapaus korostuu nyt milleniaalien keskuudessa, ja työn ja vapaa-ajan välinen muutos näkyy jo työmarkkinoilla. Myös kasvissyönti on yksi esimerkki 90-luvun jälkeen muuttuneesta arvomaailmasta. Tulevaisuudessa arvot näyttäisivät Sitran ennusteen mukaan liittyvän ainakin luontoon, digiosaamiseen ja talouden vakauteen.
Arvoja voi olla jo liikaa, eikä osata päättää, mitkä niistä olisivat itselle sopivia. Nykyään arvot muodostuvat useista eri lähteistä – muun muassa media muokkaa ajatuksiamme. Lasten ja nuorten on vaikea tietää, mikä on totta, verkossa voi olla hankala erottaa oikea ja väärä, syitä ja seurauksia on vaikeampi hahmottaa, lyhytjännitteisyys lisääntyy ja maailmankuva pirstaloituu.
– Kyky elää murroksessa ja analysointi auttavat arvojen löytämisessä. Kun kokee elämänsä merkitykselliseksi, on helpompi tunnistaa arvoja. Me voimme itse vaikuttaa arvomaailmaamme ja muutoksen suuntaan, Salomäki kertoi.
Lastensuojelutyö on hyvin pitkälti kohtaamis- ja suhdetyötä, ja siihen vaikuttaa ajan henki. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät ohjaajat ovat työssään myös arvojen ohjaajia, juontajat Puumala ja Otsala pohtivat lopuksi.

Miten ihmismieli mukautuu tulevaan?
Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian ylilääkäri Hanna Kakkonen tarkastelee mielen hyvinvointia monesta näkökulmasta: lääkärinä palveluiden saatavuuden kannalta, ja toisaalta nuorten asiakkaiden ja omien lastensa kautta.
– Elämme kehomme kannalta ristiriitaisia aikoja. Monia sairauksia pystytään hoitamaan paremmin, ja elinikä on jo pitkään ollut kasvussa.Vaikka olemme tosi terveitä, silti kärsimme elämäntapaan liittyvistä sairauksista, Kakkonen kertoi.
Kakkosen mukaan olemme nykyään aika kaukana siitä, mihin kehomme on biologisesti tarkoitettu: kiipeilemään, kaivamaan, kantamaan ja juoksemaan. Historiassa on pitänyt selvitä ja tuottaa jälkeläisiä, mutta nykyään ajatellaan, että elämän tarkoituksena on nautinto. Ihmistä ei ole luotu jatkuvaan onnellisuuteen, vaan evoluution näkökulmasta katsottuna selviytyminen on ollut tärkein tavoite. Yhteiskunnan vaatimuksissa on ristiriita siihen nähden, mihin kehomme on luotu.
– Ruumis on tietoisen mielen perusta. Keho ja aivot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja sitä kautta syntyvät tunnekokemukset, oppiminen ja käsitys siitä, kuka minä olen, Kakkonen korosti.
Lapset ja nuoret, joilla on turvaton kiintymyssuhde, ovat alttiimpia ympäristön ärsykkeille ja pahoinvoinnille. Perheen ongelmat, kuten talousvaikeudet, päihteet ja erot sekä ympäristön kompleksisuus ja muutokset vaikuttavat heidän resilienssiinsä eli kykyynsä selvitä. Nuoren aivot tavoittelevat nopeaa mielihyvää ja palkintoa, siksi he ovat alttiimpia riskikäyttäytymiselle.
Korjaavat ihmissuhteet puolestaan vahvistavat uskoa tulevaisuuteen ja luottamusta elämään. Tulevaisuuteen varautuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ahdistusta, mutta se on täysin normaali selviytymisreaktio ja ihmisen älykkyyden hinta.
– Aivot kehittyvät 25 ikävuoteen saakka, ja nuori tarvitsee aikuisten apua tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelemiseen. Aina tulisi muistaa, että ei voi vaatia itseltään enempää, kuin mihin kykenee, Kakkonen summasi.

Mustat lasit pois ja kohti valoa
Mitä Turun Yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tulevaisuudentutkija Esko Valtaoja näkee edessämme?
– Tulevaisuutta ei ole vielä tehty. Meillä on vain menneisyys ja nykyisyys ja tulevaisuus rakentuu niiden päälle, Valtaoja aloitti puheenvuoronsa.
Hänen mukaansa yli puolet suomalaisista uskoo huonompaan huomiseen. Jos katsotaan Google-hakuja, niin hyvät ajat eivät ole tulevaisuudessa, vaan ihmisten mielestä paratiisi on menneisyydessä. Myös media tietää, että me haluamme huonoja uutisia. Tämän voi helposti todeta vilkaisemalla päivän uutisotsikoita. Miksi olemme riippuvaisia maailmanlopun ajatuksista?
– Meillä on ollut mustat lasit silmillä syntymästämme saakka. On parempi olla varuillaan, koska se auttaa selviämään hengissä. Näemme pelkästään uhat emmekä mahdollisuuksia, ja siitä seuraa itseä ruokkiva kierre, Valtaoja kertoi.
Meidän elinaikanamme miljardit ihmiset ovat pystyneet pääsemään köyhyydestä ja kurjuudesta kohti hyvää ja vauraampaa elämää. Monella mittarilla mitattuna asiat ovat kehittyneet suotuisampaan suuntaan vuosikymmen toisensa jälkeen.
Myös 50-luvulla pelättiin maailmanloppua. Nyt loppu vain on ihmisten mielissä erilainen. Pelkojen kohteet ovat muuttuneet. Valtaojan mukaan ajatusvääristymät antavat vinksahtaneen kuvan maailmastamme. Sodat ja konfliktit ovat itseasiassa vähentyneet, ja nälänhätäkin on ensisijaisesti poliittinen ongelma eikä kyse ole siitä, että ruokaa ei riittäisi.
– Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka pystyy ratkaisemaan ongelmansa: maailma ei todellakaan ole menetetty, hän valoi positiivista tulevaisuususkoa kuulijakuntaan.
Valtaoja muistutti, että ihminen kykenee oppimaan ja kehittymään paremmaksi, ja vaarannamme jopa oman henkemme tuntemattomien pelastamiseksi. Sanonta ”ihminen on ihmiselle susi”, ei pidä paikkaansa. Tilastojen mukaan yksi viidestä sudesta tulee toisen suden tappamaksi – ihmisten ja simpanssien kohdalla suhde on yksi viidestäkymmenestä. Valtaoja halusi meidän muistavan, että oikeastaan me olemme 98-prosenttisesti enkeleitä.
– Mustien lasien takaa katsottuna näemme tulevaisuuden aina pahempana, kuin se oikeasti on. Mustat lasit pois silmiltä ja ”Kulje valoon, kulje aurinkoon”, kuten 60-luvulla laulettiin.
