Vuoden 2024 aikana Humanan lastensuojeluyksiköissä asui 570 nuorta. Heistä 237 lähti vuoden aikana hatkaan eli oli luvattomasti poissa yksiköstä. Yhteensä luvattomia poissaoloja oli 1106 kappaletta, mikä tarkoittaa, että usein hatkaan lähtevät samat nuoret.
Jokainen hatka on turvallisuusriski. Hatkassa ollessaan nuoret altistuvat päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle ja rikosten uhriksi joutumiselle.
Humana pyrkii vähentämään hatkaamisia ja turvaamaan hatkassa olevaa nuorta kahta eri reittiä.
– Etsimme keinoja, joilla nuori saataisiin kiinnittymään yksikköön niin, ettei hatkaan tarvitsisi lähteä. Samanaikaisesti teemme yhteistyötä poliisin ja viranomaisten kanssa, jotta toimivaltuudet ja mahdollisuudet auttaa hatkassa olevaa nuorta paranisivat, Humanan lastensuojelupalveluiden kehitysjohtaja Harri Hyvärinen sanoo.
Nykyinen lastensuojelulaki velvoittaa lastensuojeluyksikön työntekijöitä etsimään hatkassa olevaa nuorta aktiivisesti. Laki ei kuitenkaan mahdollista nuoren kiinni ottamista ja ohjaamista autoon tilanteessa, jossa hänet löydetään etsinnän tuloksena. Jos lapsi ei suostu puhumalla autoon, tarvitaan paikalle aina poliisi. Jos virka-avun saamisessa kestää, nuori saattaa lähteä karkuun.
Hyvärinen kertoo, että toki yksiköissä on myös nuoria, joita on vaarallista etsiä ja ohjaajia on hatkatilanteissa jopa uhattu aseella.
– Vaikka työntekijämme ovat saaneet monipuolista kohtaamiskoulutusta erityistilanteita varten, voi lasta etsiessä silti kokea uhkaavia hetkiä esimerkiksi nuoren kaveriporukan taholta. Lain mukaan lasta pitää kuitenkin etsiä aktiivisesti, Hyvärinen tiivistää.
Kaikkein tärkeintä olisi onnistua lyhentämään hatkojen kestoa, sillä ikävien tapahtumien riski kasvaa, mitä pidempään hatka kestää. Erityisesti tytöt ovat hatkassa hyvin haavoittuvassa asemassa.
Vuonna 2024 Humanan yksiköistä oltiin 660 kertaa hatkassa, joka kesti yli 24 tuntia. Ylivoimaisesti useimmin hatkaan lähdetään perjantaisin.
Miksi lapsi karkaa lastensuojeluyksiköstä ja mitä hatkassa tapahtuu?
Lastensuojeluyksiköstä hatkaaminen herättää huolta sekä ammattilaisissa että läheisissä. Vaikka jokaiseen karkureissuun on omat yksilölliset syynsä, taustalta löytyy usein yhdistäviä tekijöitä. Yksikönjohtaja Riikka Nieminen vastaa yleisimpiin kysymyksiin hatkaamisesta ja kertoo, miksi hatkaan lähtemisen estäminen ja lapsen turvallinen paluu ovat tärkeitä.
Lue artikkeli
Paha olo ajoi Erican hatkaan ja käyttämään päihteitä – “Hatkaaminen viestittää, ettei kaikki ole hyvin”
Hatkat, päihteet ja niitä seuranneet vaaratilanteet määrittivät Erica Kruusin nuoruutta. Miten hatkakierteen saa katkeamaan ja miksi hatkaamisen taustasyiden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin rangaistukset?
Lue artikkeli