Mielenterveyskuntoutujien yksikkö Karhun Kranni aloitti toimintansa Seinäjoella
Työikäisille mielenterveyskuntoutujille suunnatussa asumisyksikkö Karhun Krannissa Seinäjoella yhdistyivät saman katon alle Seinäjoen Ylistarossa sijainneen Komian Krannin ja Isossakyrössä sijainneen Kyrönmaakodin toiminta. Kuntoutujat ovat asuneet rauhallisella asuinalueella, päiväkodin naapurina sijaitsevassa punaisessa hirsirakennuksessa reilun kuukauden verran. Modernit tilat ja toiminnallinen ympäristö avaavat toipumiselle monenlaisia mahdollisuuksia.
Vastavalmistuneessa Karhun Krannissa on asunto 30 mielenterveyskuntoutujalle. Yksikön päällikkö Mari Käpyaho ihastelee tuoreen yksikön tilojen runsautta ja monipuolisuutta:
– Täällä on kolme erillistä ryhmätilaa ja niiden lisäksi neuvottelutila. Myös piha-alue on suunniteltu toiminnalliseksi: on pelikenttää, ulkona voi kuntoilla tai viihtyä muuten vain.
Tilat mahdollistavat monenlaiset aktiviteetit ja ryhmätoiminnat. Käpyaho näkee ryhmämuotoisessa toiminnassa selkeitä etuja:
– Vertaistuen lisäksi on tärkeää tulla hyväksytyksi oireineen päivineen. Myös usko omaan onnistumisen mahdollisuuteen kasvaa, jos ympärillä on ihmisiä, jotka ovat pidemmällä toipumisessa.
Vertaistuen lisäksi on tärkeää tulla hyväksytyksi oireineen päivineen. Myös usko omaan onnistumisen mahdollisuuteen kasvaa, jos ympärillä on ihmisiä, jotka ovat pidemmällä toipumisessa.
Mari Käpyaho
Tavoitteena mahdollisimman hyvä arki
Karhun Krannin toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Käpyaho näkee, että yksikön kuntouttavan asumispalvelun tulee olla mielekästä, mutta samalla tehokasta. Asukkaiden tilannetta halutaan aidosti viedä parempaan suuntaan.
Aina täyttä oireettomuutta ei ole mahdollista saavuttaa, mutta kuntoutuksen myötä elämänlaatua ja toimintakykyä voidaan usein kuitenkin merkittävästi parantaa.
– Yhdessä selvitetään ja harjoitellaan, että miten eletään esimerkiksi ääniharhoista huolimatta mahdollisimman mielekästä arkea, Käpyaho sanoo.
Karhun Krannissa opetellaan myös unelmoimaan ja ajattelemaan tulevaisuuteen. Osa pitkään sairastaneista asiakkaista on elänyt laitosmaisissa sairaalapuitteissa.
– Elämä supistuu niin pieneksi, että unelma voi olla tupakka ja kahvi. Ei osata ajatella muuta. Meidän tehtävänämme on miettiä, miten auttaa sellaista ihmistä löytämään asioita, joista hän tykkää. Voi olla, ettei häneltä ole edes koskaan kysytty sitä. Meillä opetellaan ja pohditaan yhdessä, miten unelmoidaan paremmasta huomisesta ja mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaa.
Mari Käpyahon mielestä yksi työn parhaimpia hetkiä on, kun kuntoutuja löytää jonkin oman jutun, josta innostuu.
“Samat menetelmät eivät sovi kaikille”
Toimintakykyä ja siten myös kuntoutumisen edistymistä seurataan RAI-arvioinnin avulla.
– Samat hoitomenetelmät ja ratkaisut eivät toimi kaikille. Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen toteuttamissuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet sekä keinot, joiden avulla tavoitteisiin pyritään.
Käpyaho kokee yksikön vahvuudeksi joustavuuden, joka on mahdollista kokeneen ja sitoutuneen henkilöstön ansiosta.
– Etsimme aidosti asiakaskohtaisia ratkaisuja palvelun tilaajan kanssa esimerkiksi sellaisille asiakasryhmille, joille on vaikea löytää sopivaa paikkaa.
Ota yhteyttä
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)humana.fi