Omavalvonnan järjestäminen
Toimintamme perustuu lainsäädäntöön, Aluehallintoviraston ja/tai Valviran myöntämiin päätöksiin/lupiin sekä hyvinvointialueiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Ensisijainen velvollisuutemme on huolehtia omavalvonnan keinoin tuottamiemme palveluiden asianmukaisuudesta, turvallisuudesta ja laadusta.
Omavalvonnan vastuut
Palveluntuottajana meillä on vastuu valvoa toiminnan asianmukaisuutta, laatua ja turvallisuutta. Jokaisella humanalaisella on vastuu omavalvonnan toteuttamisesta. Omavalvonnan vastuut on kuvattu alla.
Humana Suomen johtoryhmä vastaa omavalvonnan linjausten antamisesta viranomaisten ohjausten mukaisesti, siihen kuuluvan riskienhallinnan toteuttamisesta. Johtoryhmä seuraa, että omavalvontaa toteutetaan organisaatiossa sovittujen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti.
Humana Suomen laadun ohjausryhmä koostuu toimialojen johdosta, kulloinkin sovituista maayhtiön johtoryhmän ja laaturyhmän jäsenistä sekä tarvittavista asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa. Laaturyhmä esittelee ohjausryhmälle käsiteltävät laatuun ja kehittämiseen liittyvät asiat, sekä koostaa laadun mittareiden seurannasta nousevia onnistumisia ja kehittämistoimenpiteitä.
Laaturyhmä koostuu toimialojen asiantuntijoista, laatuasiantuntijasta ja laatujohtajasta. Laaturyhmä ohjaa palveluyksiköitä omavalvonnan toteuttamisessa, toteuttaa omavalvonnan seurantaa ja on mukana laadun kehittämisprojekteissa. Laaturyhmä valmistelee, ylläpitää ja päivittää Humanan omavalvontaohjelmaa, jonka laadun ohjausryhmä hyväksyy.
Olemme vahvistaneet laadun ja omavalvonnan seurantaa sekä kehittämistä vuonna 2025 järjestämällä kuukausittaiset laaturyhmän ja avopalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjan johtoryhmien kokoukset. Yhteistyön lisäämisen tavoitteena on toimeenpanna omavalvonnan käytänteitä, vahvistaa laatua ja luoda yhteisiä rakenteita ja kehityskohteita.
Laaturyhmä tekee lisäksi yhteistyötä konsernimme pohjoismaisten kollegoiden kanssa kehittäen yhdessä muun muassa yhteisiä systemaattisen kehittämisen prosesseja sekä laadun seurannan mittareita.
Toimialan johtoryhmä vastaa oman toimialansa omavalvonnan organisoinnista. Esihenkilöiden vastuulla on luoda työyhteisöön avoin ja turvallinen ilmapiiri epäkohtien ja turvallisuusasioiden käsittelylle sekä perehdyttää henkilöstö Humanan omavalvontaohjelmaan ja palveluyksikön omavalvonnan toimintatapoihin.
Palveluyksikön esihenkilö tuntee vastuualueensa sekä palveluihin liittyvät sopimukset. Jokaisen palveluyksikkömme esihenkilön vastuulla on huolehtia, että palveluyksikössä toteutetaan omavalvontaa palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Palveluyksiköillä tulee olla laadittuna omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan käytännöt ja toimenpiteet omavalvonnan toteuttamiseksi.
Suunnitelma on palveluyksikön esihenkilön vastuulla, mutta sen laatimiseen ja päivittämiseen osallistuu koko palveluyksikön henkilöstö. Suunnitelmaa päivitetään reaaliaikaisesti vastaamaan palveluyksikön käytäntöjä, joilla varmistetaan lakien, vaatimusten sekä Humana Suomi-tasoisen omavalvontaohjelman toteutuminen palveluyksikön arjessa.
Henkilöstömme velvollisuus on valvoa omaa työtään ja seurata suunnitelmallisen asiakastyön sekä turvallisuuden toteutumista. Henkilöstö nostaa esille työssään havaitsemansa epäkohdat, riskit ja vaaratilanteet sekä noudattaa toimintaohjeita. Havaitessaan arjen työssä tai toiminnassa epäkohdan, läheltä piti-tilanteen tai vaaratilanteen tulee havainnosta keskustella viipymättä oman esihenkilön kanssa sekä raportoida havainnostaan Gurufieldiin.
Humana Suomessa on sisäisiä tukipalveluita, kuten palvelukeskus, HR, kehitys ja IT, talous ja viestintä, jotka antavat Humanan ammattilaisille tuen oman työnsä tekemiseen. Keskitettyjen palveluiden laatua seuraamme säännöllisesti toteutettavalla sisäisellä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tukipalvelut kehittävät oman osa-alueensa käytäntöjä ja prosesseja.
Ilmoitusvelvollisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 29§ mukaisesti meillä palveluntuottajana ja henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 30 § mukaisesti palveluyksiköidemme esihenkilöt tiedottavat henkilöstöään ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista, ja varmistavat, että ohjeet ilmoituksen tekemiseen ovat omavalvontasuunnitelmassa. Ilmoitusvelvollisuutta käydään läpi säännöllisesti henkilöstön kanssa ja perehdytetään uudet työntekijät.
Palveluntuottajan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan (palveluyksikön vastuuhenkilön) on ilmoitettava välittömästi palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle, jos palveluntuottajan omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenee asiakasturvallisuutta olennaisesti vaarantavia epäkohtia. Lisäksi palveluntuottajan on ilmoitettava asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottajan ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Vastuuhenkilön ja palvelunjärjestäjän on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan korjaamiseksi.
Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus
Henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä yksikön vastuuhenkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaali- tai terveydenhuollon palvelun toteuttamisessa. Ilmoitus raportoidaan Gurufieldiin, jossa ilmoitus käsitellään.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena.
Mikäli ilmoituksen jälkeen epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä, ilmoituksen vastaanottanen henkilön tulee ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle. Myös ilmoituksen alun perin tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle.
Asiakkaiden itsemääräämisoikeus ja hyvä kohtelu
Henkilön perusoikeudet, itsemääräämisoikeus ja vapaus ovat kirjattuna Suomessa laajasti lainsäädännössä, kuten perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Työtämme ohjaavat näiden lisäksi sosiaalihuoltolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta, jotka edistävät muun muassa turvallisuutta, osallisuutta, sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Myös erilaiset kansainväliset sopimukset, kuten YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja YK:n lasten oikeuksien sopimus, velvoittavat ihmisoikeuksien turvaamiseen.
Palveluamme toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamisen. Palveluyksiköidemme omavalvontasuunnitelmissa kuvataan, miten itsemääräämisoikeutta konkreettisesti vahvistetaan yksiköidemme arjessa ja miten asiakas tai työntekijä voi toimia kohdatessaan epäkohtia palvelun toteuttamisessa.
Kehitysvammapalveluidemme itsemääräämisoikeuden vahvistamisen tukena on Humanan oma IMO-arviointiryhmä, johon kuuluu lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntijoita. Ryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä Humanan kehitysvammapalveluita tuottavien yksiköiden kanssa varmistuen ja edistäen asiakkaidemme itsemääräämisoikeuden toteutumista. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kannalta on tärkeää, että ryhmän jäsenet tietävät ja tuntevat asiakkaan ja hänen tilanteensa.
Hyvän kohtelun suunnitelman laatimiseen velvoitetaan lastensuojelulaissa (LsL 61b§). Me Humanassa olemme linjanneet laativamme hyvän kohtelun suunnitelman kaikissa palveluyksiköissämme yhdessä asiakkaiden kanssa osaksi omavalvontasuunnitelman kokonaisuutta.
Hyvän kohtelun suunnitelma sisältää konkreettisen kuvauksen siitä, kuinka palveluyksiköissämme varmistetaan, että asiakas tulee kohdatuksi ja kohdelluksi yksilönä, arvostaen ja kunnioittaen, itsemääräämisoikeutta vahvistaen ja hyvinvointia tukien. Suunnitelman avulla pyritään lisäämään arjen käytäntöjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistamaan asiakkaidemme osallisuutta hyvää elämänlaatua tuottavan toimintaympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä.