Omavalvonnan järjestäminen
Toimintamme perustuu lainsäädäntöön, Lupa- ja valvontaviraston myöntämiin päätöksiin/lupiin sekä hyvinvointialueiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Ensisijainen velvollisuutemme on huolehtia omavalvonnan keinoin tuottamiemme palveluiden asianmukaisuudesta, turvallisuudesta ja laadusta.
Omavalvonnan vastuut
Palveluntuottajana meillä on vastuu valvoa toiminnan asianmukaisuutta, laatua ja turvallisuutta. Jokaisella humanalaisella on vastuu omavalvonnan toteuttamisesta. Nämä vastuut on kuvattu alla.
Humana Suomen johtoryhmä vastaa omavalvontaohjelman kokonaisuudesta: varmistaa, että omavalvonta on osa organisaation strategiaa, ohjelma on ajantasainen ja lainsäädännön mukainen, poikkeamia seurataan ja korjataan, sekä laadun ja turvallisuuden jatkuva parantaminen on osa arjen toimintaa. Kehitys- ja laatutiimi valmistelee, ylläpitää ja päivittää Humanan omavalvontaohjelmaa, jonka Humana Suomen johtoryhmä hyväksyy.
Liiketoiminnan johtoryhmä vastaa omavalvonnan organisoinnista ja varmistaa, että omavalvontaa toteutetaan organisaatiossa sovittujen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Liiketoiminnan johtoryhmä hyväksyy organisaation yhteiset ohjeet ja suunnitelmat ja antaa linjaukset viranomaisten ohjausten mukaisesti. Poikkeamien ja tarkastuskäyntien havainnot käydään läpi kvartaaleittain liiketoiminnan johtoryhmässä, jossa sovitaan korjaavista toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä.
Kehitys- ja laatutiimi ohjaa palveluyksiköitä omavalvonnan toteuttamisessa, toteuttaa omavalvonnan seurantaa ja on mukana laadun kehittämisprojekteissa. Kehitys- ja laatutiimi tekee lisäksi yhteistyötä konsernimme pohjoismaisten kollegoiden kanssa kehittäen yhdessä muun muassa yhteisiä systemaattisen kehittämisen prosesseja sekä laadun seurannan mittareita.
Palvelulinjan ohjausryhmä vastaa oman palvelulinjansa omavalvonnan organisoinnista. Esihenkilöiden vastuulla on luoda työyhteisöön avoin ja turvallinen ilmapiiri epäkohtien ja turvallisuusasioiden käsittelylle sekä perehdyttää henkilöstö Humanan omavalvontaohjelmaan ja palveluyksikön omavalvonnan toimintatapoihin.
Palveluyksikön esihenkilö tuntee vastuualueensa sekä palveluihin liittyvät sopimukset. Jokaisen palveluyksikkömme esihenkilön vastuulla on huolehtia, että palveluyksikössä toteutetaan omavalvontaa palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Palveluyksiköillä tulee olla laadittuna omavalvontasuunnitelma, jossa kuvataan käytännöt ja toimenpiteet omavalvonnan toteuttamiseksi.
Suunnitelma on palveluyksikön esihenkilön vastuulla, mutta sen laatimiseen ja päivittämiseen osallistuu koko palveluyksikön henkilöstö. Palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat päivitetään ja julkaistaan keskitetysti neljän kuukauden välein sekä tarvittaessa.
Henkilöstömme velvollisuus on valvoa omaa työtään ja seurata suunnitelmallisen asiakastyön sekä turvallisuuden toteutumista. Henkilöstö nostaa esille työssään havaitsemansa epäkohdat, riskit ja vaaratilanteet sekä noudattaa toimintaohjeita. Havaitessaan arjen työssä tai toiminnassa epäkohdan, läheltä piti-tilanteen tai vaaratilanteen tulee havainnosta keskustella viipymättä oman esihenkilön kanssa sekä raportoida havainnostaan Gurufieldiin.
Ilmoitusvelvollisuus
Olemme sitoutuneita noudattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 29 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta asiakasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista, epäkohdista ja puutteista. Ilmoitusvelvollisuus ja sen toimintaohjeet ovat osa perehdytysprosessiamme ja sitä käydään läpi säännöllisesti henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 30 § mukaisesti palveluyksiköidemme vastuuhenkilöt tiedottavat henkilöstöään ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista, ja varmistavat, että ohjeet ilmoituksen tekemiseen ovat omavalvontasuunnitelmassa. Palveluyksiköiden vastuuhenkilöt vastaavat ensisijaisesti ilmoitusten käsittelystä ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden varmistamisesta omassa yksikössään. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan osana omavalvontaa.
Palveluntuottajan ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajan (palveluyksikön vastuuhenkilön) on ilmoitettava välittömästi palvelun tilaajalle ja valvontaviranomaiselle, jos palveluntuottajan omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenee asiakasturvallisuutta olennaisesti vaarantavia epäkohtia. Lisäksi palveluntuottajan on ilmoitettava asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottajan ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan korjaamiseksi.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ilmoitusvelvollisuudet
Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus palvelun epäkohdista
Henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä palveluyksikön vastuuhenkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaali- tai terveydenhuollon palvelun toteuttamisessa. Ilmoitus raportoidaan poikkeamajärjestelmään, jossa ilmoitus käsitellään.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena.
Mikäli ilmoituksen jälkeen epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä, ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle ja palvelun tilaajalle. Myös ilmoituksen alun perin tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle.
Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus:
Sosiaalipalvelujen tuottajana henkilöstöllämme on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa hyvinvointialueelle, jos tehtävässä saadaan tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitus tulee tehdä viipymättä. Henkilöstöllä on myös tietyissä tilanteissa velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon jo ennen lapsen syntymää.
Velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä:
Henkilöstöllämme on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistava teko (esim. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely). Tällaisessa tilanteessa tulee lisäksi tehdä lastensuojeluilmoitus.
Oikeus ilmoittaa edunvalvonnan tarpeesta
Jos henkilöstömme on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä, on hänellä vaitiolovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle eli Digi- ja väestötietovirastolle.
Asiakkaiden itsemääräämisoikeus ja hyvä kohtelu
Henkilön perusoikeudet, itsemääräämisoikeus ja vapaus ovat kirjattuna Suomessa laajasti lainsäädännössä, kuten perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Työtämme ohjaavat näiden lisäksi sosiaalihuoltolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta, jotka edistävät muun muassa turvallisuutta, osallisuutta, sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Myös erilaiset kansainväliset sopimukset, kuten YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja YK:n lasten oikeuksien sopimus, velvoittavat ihmisoikeuksien turvaamiseen.
Palveluamme toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamisen. Palveluyksiköidemme omavalvontasuunnitelmissa kuvataan, miten itsemääräämisoikeutta konkreettisesti vahvistetaan yksiköidemme arjessa ja miten asiakas tai työntekijä voi toimia kohdatessaan epäkohtia palvelun toteuttamisessa.
Kehitysvammapalveluiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisen tukena on Humanan oma IMO-arviointiryhmä, johon kuuluu lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntijoita. Ryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä Humanan kehitysvammapalveluita tuottavien yksiköiden kanssa varmistaen ja edistäen asiakkaidemme itsemääräämisoikeuden toteutumista. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kannalta on tärkeää, että ryhmän jäsenet tietävät ja tuntevat asiakkaan ja hänen tilanteensa. Vammaispalveluiden asiakkaille laaditaan yksilöllinen itsemääräämisoikeuden vahvistamisen suunnitelma.
Hyvän kohtelun suunnitelman laatimiseen velvoitetaan lastensuojelulaissa (LsL 61b§). Hyvän kohtelun suunnitelma sisältää konkreettisen kuvauksen siitä, kuinka palveluyksiköissämme varmistetaan, että asiakas tulee kohdatuksi ja kohdelluksi yksilönä, arvostaen ja kunnioittaen, itsemääräämisoikeutta vahvistaen ja hyvinvointia tukien. Suunnitelman avulla pyritään lisäämään arjen käytäntöjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistamaan asiakkaidemme osallisuutta hyvää elämänlaatua tuottavan toimintaympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä.