Intensiivistä ja moniammatillista tukea osaksi jokaisen lapsen kuntoutumisprosessia

Noin 20 kilometrin päässä Jyväskylästä, keskellä Puuppolan kaunista maalaismaisemaa toimii samassa pihapiirissä kaksi Humanan erityistason lastensuojeluyksikköä, pienkodit Aisa ja Akseli. Syksyn 2022 aikana molempia yksiköitä alettiin muuttaa Humanan strategian mukaisesti tarjoamaan intensiivistä laitoshoitoa. 

Muutos ei ole ollut hyppy tuntemattomaan, sillä viime vuosien aikana Aisan ja Akselin asiakaskunta on vaatinut intensiivisempää tukea.

– Kehittämisen näkökulmasta muutos on sitä, että jäsennämme jo olemassa olevia rakenteita ja lisäämme moniammatillista osaamista. Tavoitteena on, että helpotamme tällä kehitystyöllä jokaisen lapsen elämää ja kuntoutumisprosessia, kertoo Humana Keski-Suomen toiminnanjohtaja Tomi Otsala, jonka alaisuudessa molemmat yksiköt toimivat.

Erityisesti intensiiviselle laitoshoidolle on kysyntää. Otsalan mukaan lastensuojelussa on ollut jo pitkään nähtävissä laitoshoidon tarpeen marginalisoituminen. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat tehokkaita, kun haasteisiin päästään antamaan tukea varhaisessa vaiheessa. Niiden avulla voidaan välttää sijoituksen tarve paremmin kuin ennen. Tämän myönteisen kehityksen kääntöpuolella on toisenlaisen tarpeen kasvu: niillä lapsilla ja nuorilla, jotka sijoitetaan lastensuojeluyksikköön, on elämän eri osa-alueilla entistä syvempiä ja monisyisempiä haasteita.

– Haluamme, että palvelumme vastaavat laadultaan sitä, mitä ihmiset elämäänsä tarvitsevat. Olemme mukana ajassa ja apuna ihmisen elämässä, Otsala lisää.

Pitkäjänteistä kehitystyötä ja uusia työntekijöitä 

Lastensuojeluyksiköiden kehittäminen intensiivisen laitoshoidon suuntaan vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä, jota Puuppolassa on tehty koko syksyn ajan samalla, kun yksiköt ovat olleet normaalisti toiminnassa. 

– Olemme kuulleet paljon työyhteisöä ja miettineet yhdessä, mitkä ovat meidän rakenteemme, missä olemme vahvoilla ja missä olisi tarve uudistua, kertoo Aisan yksikönjohtaja Heidi Toivainen.

Niin Aisaan kuin Akseliin on rekrytoitu myös uusia työntekijöitä. Selkeä ero vanhaan onkin henkilöstömitoituksen muutos. Kun aiemmin henkilöstöresursseja oli 1,3 per asukas, intensiivisemmän hoidon yksikössä vastaava luku on 1,6.

Humanan lastensuojelupalveluiden kehitysjohtaja Harri Hyvärisen mukaan isomman tiimin tiivis tuki auttaa tutustumaan lapseen tarkemmin ja löytämään hänen vahvuuksiaan. Hyvärinen on ollut mukana perustamassa intensiivisen tuen yksiköitä Pohjois-Pohjanmaan alueelle sekä sparraamassa Aisa- ja Akseli-yksiköiden kehitystä intensiivisen tuen suuntaan.

Kun iltavuorossa on enemmän aikuisia, lapsille ja nuorille on mahdollista löytää esimerkiksi uusia harrastuksia ja antaa yksilöllisempää tukea. 

– Kun iltavuorossa on enemmän aikuisia, lapsille ja nuorille on mahdollista löytää esimerkiksi uusia harrastuksia ja antaa yksilöllisempää tukea. Voimme käydä esimerkiksi lapsen kanssa uimassa, eikä se vaikuta kuitenkaan muihin lapsiin niin, että he joutuisivat olemaan tekemättä mitään, Hyvärinen kertoo.

Uusilla menetelmillä tukea ja pysyvyyttä 

Muutoksen myötä myös hoidon sisältöä ja menetelmiä kehitetään ja vahvistetaan voimakkaasti. Molempien yksiköiden koko henkilöstö on saanut koulutuksen dialektisesta käyttäytymisterapiasta, ja se tulee olemaan perusta kummankin yksikön terapeuttiselle työlle. 

– Meillä on tehty Aisassa ja Akselissa hienoa työtä, ja osa asioista on ollut jo pitkään sellaisenaan käytössä. Jatkossa asiakkaan kuntoutumisprosessi aukikirjoitetaan myös tilaajille sekä läheisverkostolle, ja yhteistyötä niiden kanssa tiivistetään, Toivainen kertoo.

Aisan puolella muutos intensiiviseen laitoshoitoon näkyy myös turvallisuuteen pohjautuvina remontteina, kuten turhien näköesteiden tai kuolleiden kulmien poistamisena. Molemmissa yksiköissä on haluttu säilyttää kodinomaisuus. Työntekijöitä pyritäänkin suojaamaan vahvistamalla heidän ammatillista osaamistansa sen sijaan, että rakennettaisiin väliseiniä.

Toivaisen mukaan kehitystyöllä halutaan luoda lapsen tai nuoren elämään ennen kaikkea pysyvyyttä. Kun yksikössä voidaan tarjota riittävän intensiivistä tukea, on usein mahdollista välttää sijaishuoltopaikan muutos.

Jos lapsella on takana yhdeksän paikkaa ennen kuin tulee uuteen, se väistämättä vaikeuttaa aina työskentelyn aloittamista. 

– Jos lapsella on takana yhdeksän paikkaa ennen kuin tulee uuteen, se väistämättä vaikeuttaa aina työskentelyn aloittamista, Toivainen lisää.

Isomman tiimin tuki niin lasten kuin aikuisten avuksi 

Jo aiemmin Aisassa ja Akselissa on työskennelty moniammatillisissa tiimeissä, jotka koostuvat sairaanhoitajista, sosionomeista ja toimintaterapeuteista. Muutoksen myötä ammattilaisten yhteistyötä on tarkoitus tiivistää entisestään. Toivaisen mukaan myös terveydenhuollon ja sairaanhoitajan roolin pitäisi olla lastensuojelussa paljon laajempi kuin se on tällä hetkellä. 

– Moniammatillisuuden ja yhteistyön keinoin voimme hyödyntää sairaanhoitajan ammattitaitoa siten, että kuntouttavan arjen lisäksi lastensuojelulaitoksessa tehdään arvioivaa työtä ja reagoidaan riittävällä vahvuudella siihen, miten osa lapsista voi tällä hetkellä lastensuojelulaitoksissa, Toivainen kertoo.

Lastensuojelun laitoshoidossa henkilöstö tekee intensiivistä, raskasta työtä. Hyvärinen muistuttaa, että isompi, moniammatillinen tiimi tukee myös henkilöstön työssä jaksamista ja auttaa ehkäisemään riittämättömyyden tunnetta.

– Kun meillä on enemmän käsipareja tekemässä työtä, aikuiset saavat keskittyä enemmän omaohjattaviinsa. Kaikkia asioita ei tarvitse ratkoa yksin, kun ympärillä on moniammatillinen tiimi, Hyvärinen kertoo.

Lue Aisan ja Akselin yhteystyöstä: Ei Aisaa ilman Akselia – moniammatillista yhteistyötä yli yksikkörajojen

Tutustu lastensuojelun laitospalveluihin

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi

Pienkodit Aisa ja Akseli 

• Kodinomaiset lastensuojeluyksiköt sijaitsevat samassa pihapiirissä Puuppolassa, noin 20 kilometriä Jyväskylän keskustasta. 
• Molemmat yksiköt tarjoavat lastensuojelun sijais- ja avohuoltoa yhteensä 14 esikoulu–yläkouluikäiselle lapselle ja nuorelle.
• Toiminnan kulmakivenä on kiintymyssuhde- ja traumateorioiden ymmärrys ja työskentely niiden pohjalta. Myös lastenpsykiatriset ja nuorisopsykiatriset näkökulmat sekä neurobiologiset haasteet otetaan yksilöllisesti huomioon. Perheenjäsenet ovat tärkeä osa sijoitusprosessia ja heidät kutsutaan mukaan työskentelyyn perhetyön keinoin.

Lue lisää Aisasta ja Akselista.