“Olen onnekas, kun onnistuin pitämään lapseni hengissä ja turvassa”

Se oli kauhein hetki, jonka Meri oli kokenut poikansa Aatun koko elämän aikana.

– Tuohon hetkeen on yhä kivuliasta palata. Pelkäsin totta kai, mitä sijoitus tekee meille, minulle ja Aatulle. Tuntui kuin minulta olisi viety oikea käsi ja vasen jalka.

Alkuvuodesta 2022 Meri teki raskaan päätöksen lähettää poikansa Aatu sijoitettavaksi. Se tuntui kuin olisi joutunut luopumaan esikoisesta, ainoasta lapsesta, joka asui hänen luonaan. Aatu sijoitettiin Jyväskylässä sijaitsevaan Humanan lastensuojeluyksikkö Nuutinkolon Lauttaan. Kun Meri lähti saattamaan Aatua Jyväskylään, hän itki koko ajomatkan.

Sijoitusta edelsi useampi vaikea vuosi. Meri sairastui sekä fyysisesti että psyykkisesti ja erosi puolisostaan. Nuoremmat lapset muuttivat asumaan isälleen. Aatulle muutokset olivat kova paikka. Jonkin aikaa perhe pärjäsi, mutta pian yläkouluikäiselle Aatulle alkoi tulla haasteita: koulu ei enää kiinnostanut ja sanomista tuli niin opettajilta kuin virkavallalta.

– Oli päihdekokeiluja, näpistyksiä, väärän sorttisia kavereita ja uhkaavaa käytöstä, Meri kertoo.

Yksi hankalimpia asioita oli Aatun kaveriporukan vaarallinen harrastus, jota Meri ei halua tarkemmin avata. Nuoret viettivät aikaa tavalla, joka lopulta johti useamman ihmisen loukkaantumiseen ja kuolemaan.

Avohuollon tukikeinoja oli yritetty käyttää jo jonkin aikaa, mutta Aatu ei ollut niille vastaanottavainen. Viha ja uhma olivat vahvoja. Viimeinen niitti oli, kun hän kavereineen pahoinpiteli koulussa erään nuoren. Siitä seurasi koulusta erottaminen ja kiireellinen sijoitus.

Muutos alkaa näkyä

​​Aatu on ollut sijoitettuna Nuutinkolossa nyt hieman yli vuoden, ja Merin suru on vaihtunut helpotukseen. Tilanne on alkanut ratketa yksi asia kerrallaan. 

Alusta saakka Humanasta on soitettu kahdesti viikossa Merille, ja puheluissa Meri on kuullut sekä Aatulta itseltään että tämän ohjaajalta, miten Aatulla menee. Lisäksi Meri on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi sijoitukseen ja kouluun liittyvissä suunnittelupalavereissa.

– Kuulumispuhelut ovat olleet tosi tärkeitä. Niissä on ollut aikaa myös minun huolenaiheilleni ja vanhemmuuteni tukemiselle. Tuntuu, että olen tullut kuulluksi ja kohdatuksi myös sellaisista asioista, jotka eivät liity Aatuun, Meri sanoo.

Alku oli Aatulle vaikea ja hän tunsi vihaa äitiään kohtaan. Syksyllä perhe sai huostaanottopäätöksen, joka tarkoitti, että ratkaisu olisi pysyvä – Aatu ei enää palaisi kotiin. Tavoite olisi täysi-ikäistyä ja saada oma elämä haltuun sijoitettuna.

Kun huostaanottopäätös tuli, myös muutos alkoi todella näkyä Aatussa. Samoihin aikoihin äiti ja poika kävivät viemässä kynttilöitä Aatun kuolleiden kavereiden haudoille.

– Siinä vaiheessa kävimme molemmat syvissä vesissä ja puhuimme tosi suoraan. Silloin Aatukin tajusi, miten suuressa vaarassa oli ollut.

Aatu alkoi saada kavereita sijoitusyksiköstään, liikkua sen ulkopuolella ja käydä kuntosalilla. Hän pääsi myös käymään kotona joka toinen viikonloppu, mikä sai arjen tuntumaan tutulta ja normaalilta.

– Yhteys minun ja Aatun välillä on palannut ja voimistunut. Ne ajat, kun olemme perheenä yhdessä, kaikkien on helppo ja hyvä olla.

Yksikössä on voimavarakeskeinen ja arvostava ote

Viime jouluna perhe vietti aikaa Merin vanhempien luona, ja isovanhemmat kysyivät Aatulta hänen vuotensa kohokohtaa. Aatu vastasi sen olleen syysloma, kun äiti ja sisarukset olivat Jyväskylässä viettämässä aikaa yhdessä hänen kanssaan.

– Olimme loman ajan koko perhe Humanan asunnossa. Oli ihana kuulla, että muisto sijoittui Jyväskylään. Samalla mietin, miten onnekas olen, että vaikka jouduin tekemään äärimmäisen raskaan päätöksen, onnistuin pitämään Aatun turvassa ja hengissä.

Meri uskoo, että ensin Aatua auttoi etäisyys kaveriporukkaan ja poissaolo kotiympäristöstä. Sillä on ollut iso vaikutus, että sijoitusyksikkö Lautassa on niin turvallinen ja avoin ilmapiiri. Aatua kannustetaan ja rohkaistaan, muttei puserreta muottiin.

– Työskentelytapa on voimavarakeskeinen ja arvostava, ja Aatua pidetään hyvänä tyyppinä. Vaikeissa tilanteissa olen joskus sanonut, että itse olisin ottanut jo pleikkarin pois, mutta ohjaajat löytävät aina mahdollisimman kevyet toimenpiteet, joilla tilanteet ratkeavat.

Aamuheräämiset ovat olleet Aatulle vaikeita, mutta sitä ei ole ratkaistu pakottamalla häntä kahdeksalta aamulla ylös. Sen sijaan häntä kehutaan, kun hän itse herää ja nousee. Unirytmi on saatu korjattua, kun Aatu on itse huomannut sen merkityksen.

– Aatusta on tullut hyvin pohdiskeleva, ja hän ymmärtää omaa tilannettaan paljon paremmin ja laajemmin. Olen iloinen, että sijoitettuna olo tekee hänelle hyvää.

Katse eteenpäin 

Lähitulevaisuuden suunnitelmat liittyvät kesään. Aatun kotilomia on hieman pidennetty, sillä ne ovat alkaneet sujua niin hyvin. Meri toivoo, että Aatu saisi peruskoulun suoritettua ja löytäisi mieleiset jatko-opinnot. 

Sijoitus on vahvistanut Merin vanhemmuutta ja parantanut Aatun ja sisarusten välejä. Aatu pystyy myös jo ajatella ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan.

– Aatu katsoo rohkeasti eteenpäin ja on oma itsensä, hirveän kiva tyyppi. Ilman läpikäymäämme prosessia emme varmasti olisi tässä, Meri sanoo.

Merin ja Aatun nimet on muutettu heidän yksityisyytensä vuoksi.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi