Itseohjautuvuus parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja motivaatiota
Julkaistu: 2023-02-23Humanan yksikönjohtaja Heidi Vuori tutki opinnäytetyössään itseohjautuvuutta, eli omatoimisuutta ja itsensä johtamista. Vuoren mukaan itseohjautuvuus hyödyttää sosiaalialalla koko organisaatiota.
Sosiaaliala tunnetaan perinteisesti hyvin hierarkkisena. Osin alan kankeuteen vaikuttaa viranomaisten valvonta. Laeista ja byrokratiasta huolimatta työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus autonomiaan ja itseohjautuvuuteen, sillä muuten työ puuduttaa, palvelun laatu kärsii ja osaavat työntekijät kaikkoavat.
Varsinkin milleniaalit ja Z-sukupolvi kaipaavat työltään yhä enemmän merkityksellisyyttä. Moni kaipaa yhteisöä ja tunnetta siitä, että työ on enemmän kuin vain siitä saatu palkka. Alalla on paljon ihmisiä, jotka ovat valtavan innostuneita ja kiinnostuneita työstään, ja moni on esimerkiksi kartuttanut osaamistaan lukuisilla täydennyskoulutuksilla. Tämä tärkeä osaaminen jää hyödyntämättä, jos työntekijöillä ei ole mahdollisuutta hyödyntää osaamistaan ja osallistua päätöksentekoon, vaan kaikesta päätetään johtotasolla.
Tällä hetkellä työntekijöistä on kova pula, joten työhyvinvointiin ja työntekijöiden pysyvyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Kun tein sosiaali- ja terveysalan YAMK:n johtamisen tutkinnon opinnäytetyötä, halusin tutkia sisäistä motivaatiota ja itseohjautuvuustaitoja, jotta pystyisin konkreettisesti auttamaan toimivampien työyhteisöjen rakentamisessa.
Virallisesti itseohjautuvuus tarkoittaa paljolti samaa kuin miltä sana kuulostaakin: itseohjautuva työntekijä on itsenäinen ja omatoiminen ja hänellä on kykyä johtaa itseään. Itseohjautuvuus lisää sisäistä motivaatiota, eli ihmisen omaa halua kehittyä ja työskennellä huolimatta ulkoisista motiiveista, kuten esimerkiksi rahasta tai toisten vaatimuksista.
Itseohjautuvuudesta hyötyy paitsi ihminen itse, myös koko työyhteisö. Kun jokaista asiaa ei tarvitse kysyä johtoportaalta, työnteko nopeutuu. Myös asiakastyytyväisyys ja työn laatu kasvavat, kun asiat ratkeavat nopeammin. Parhaimmillaan itseohjautuvuudesta tulee säästöjä, kun johtoportaita tarvitaan entistä vähemmän. Työntekijöiden viihtyvyys paranee ja motivaatio kasvaa. Sen myötä työntekijät jaksavat paremmin ja saavat työssään enemmän aikaan.
Auktoriteettivetoinen ja kankea työkulttuuri taas estää ihmisiä toimimasta luovasti ja fiksusti, ja pidemmän päälle syö motivaatiota. Voimakas käskemisen kulttuuri muovaa ihmisestä jäykän koneiston jäsenen.
Uuden toimintamallin opettelu on iso ajattelun muutos, joka vaatii koko organisaatiolta paljon. Johdon tulee olla valmis luottamaan ja antamaan vastuuta, ja työntekijöillä tulee olla turvallinen työilmapiiri, jossa myös virheet ovat sallittuja. Itseohjautuvuus vaatii hyvän perehdytyksen sekä selkeät pelisäännöt, joiden sisällä toimia.
Työyhteisössä itseohjautuvuutta voi lisätä harjoituksilla, työpajoilla ja koulutuksilla, joita myös opinnäytetyössäni kehitin ja testasin. Yksinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa esimerkiksi tiimin vahvuuksien kartoittamista porukalla. Kun omat vahvuutensa tuntee, niitä on myös helpompi käyttää.
Humanan Paremman huomisen rakentajat -blogisarjassa humanalaiset jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista ja tärkeistä sosiaalialan aiheista. Blogin kirjoittaja Heidi Vuori on yksikönjohtaja Paimionmarkin erityislastensuojeluyksikössä. Hän haluaa rakentaa parempaa huomista inhimillisyyden, välittämisen ja aitojen kohtaamisten kautta. Vuori kehottaa jokaista uskomaan ja luottamaan niin itseensä kuin työkavereihinkin.