“Lastensuojeluilmoitus on avunpyyntö, jota ei tarvitse pelätä”
Julkaistu: 2023-01-10Humanan perheohjaaja Hinni Pekkarinen kirjoittaa blogitekstissään lastensuojelun ennakkoluulojen poistamisesta omien kokemustensa kautta.
Kun lapseni olivat pieniä, olin väsynyt enkä selvinnyt arjesta yksin. Silloin tajusin, että tarvitsin apua lastensuojelusta. Jotta apua silloin 2000-luvun alussa sai, piti tehdä itsestä lastensuojeluilmoitus. Kaikki pelottelivat minua, että lapset otetaan minulta pois, kun myönnän, etten pärjää.
Itse taas ajattelin – ja ajattelen edelleen – että lastensuojeluilmoitus on avunpyyntö, eikä sen tekemistä tarvitse pelätä. Haluaisin, että lastensuojelusta ja sen tarjoamasta avusta puhuttaisiin enemmän ja avoimemmin. Sen vuoksi haluan jakaa oman tarinani.
Oma lapsuuteni oli repaleinen väkivaltaisen ja vakavasti päihde- ja mielenterveysongelmaisen isäpuolen vuoksi. Minä kapinoin isäpuoltani vastaan, minkä sain tuntea väkivaltana ja alistamisena. Olin ahdistunut ja pelkäsin asua kotona, mutten osannut puhua kokemuksistani esimerkiksi koulussa, joten jäin ilman apua. Karkailin kotoa ja olin muutenkin hukassa omasta elämästäni. Kun olin 13-vuotias, minut otettiin kiinni yhdeltä karkureissulta ja vietiin koulukotiin Turkuun. Koulukoti oli minulle siunaus, se pelasti elämäni ja opetti ottamaan apua vastaan.
Lastensuojelua kohtaan on paljon ennakkoluuloja, joita media ruokkii nostamalla otsikoihin epäonnistumisia ja negatiivisuutta. Toivoisin, että lastensuojelun positiivisia puolia tuotaisiin enemmän esiin. Moni asia on muuttunut omasta lapsuudestani tai siitä, kun minun lapseni olivat pieniä. Nykyään apua on tarjolla paljon monipuolisemmin ja matalammalla kynnyksellä. Myös lastensuojelulaki on päivittynyt, eikä avun saamiseksi tarvita enää lastensuojeluilmoitusta. Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen, johon tartutaan.
Monille lastensuojelu tarkoittaa samaa kuin huostaanotto, eikä ongelmista uskalleta puhua sen pelossa, että lapset otetaan pois. Huostaanotolla on vahva leima. Todellisuudessa huostaanotto on vihoviimeinen ja äärimmäinen keino suojella lasta. Jos muita vaihtoehtoja ei ole, on lapsen etu, että hänet otetaan pois perheestä. Vaikka lapsi huostaanotettaisiin vastoin vanhempien tahtoa, vanhemmilla on oikeus olla hänen elämässään ja mahdollisuus näyttää, loppuuko esimerkiksi väkivalta tai huumeiden käyttö.
Jos olisin nyt lapsi, saisin varmasti aivan erilaista apua, koska asioihin puututaan nykyään paljon aikaisemmassa vaiheessa. Ehkä perheestämme olisi tehty huoli-ilmoitus, ehkä olisimme saaneet ehkäisevää lastensuojelua ja perhetyötä kotiin. Ehkä isäpuoleni olisi pelästynyt ja lopettanut lyömisen.
Haluan muistuttaa vanhempia, ettei häpeää tarvitse tuntea. Ei ole huonoa vanhemmuutta kertoa, ettei jaksa. Sen sijaan, kun asioista puhuu ajoissa, voi saada ehkäisevää lastensuojelua eli tukea arkeen riittävän varhaisessa vaiheessa. Neuvola, päiväkoti ja koulu ovat tärkeässä roolissa ehkäisemässä ongelmien syntymistä ja pahenemista.
Mielestäni esimerkiksi Humanan tarjoama lastenhoito on paitsi ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, myös mielenterveystyötä, kun perheen aikuiset saavat apua ja hetken hengähdystauon. Lastenhoito kerran viikossa saattaa tuntua pieneltä avulta, mutta se voi olla juuri riittävä valonpilkahdus, joka muuttaa väsyneen vanhemman elämää.
Humanan Paremman huomisen rakentajat -blogisarjassa humanalaiset jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista ja tärkeistä sosiaalialan aiheista. Blogin kirjoittaja on perheohjaaja Hinni Pekkarinen Humanan Espoo avopalveluista. Hän haluaa rakentaa parempaa huomista auttamalla, kuuntelemalla, tekemällä työtään sydämellä ja olemalla läsnä.
Tutustu Humanan avopalveluihin