Laadullinen kehittämishanke: Lastensuojelupalveluiden vaikuttavuusmittaristo

Hankkeen tavoitteiden pohjana asiakaslähtöisyys

Vaikuttavuuden mittaamisen pohjaksi luotiin GAS-menetelmän tapainen arviointimittari, jossa oli valmiiksi määritetyt arviointiasteikot ja vaihteluväli. Tällä pyrittiin siihen, että lastensuojelupalveluiden asiakkaidemme hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta pystyttäisiin laadullisesti ja määrällisesti vertaamaan koko maayhtiömme laajuudelta. Menetelmän valintaan vaikutti ensisijaisesti sen asiakaslähtöinen lähestymistapa.

Työvälineen kaksi merkittävää näkökulmaa ovat

• Asiakkaan oman kokemuksen kuuleminen muun muassa hyvinvoinnistaan (ilo, kuulumisen ja pärjäämisen kokemus sekä kokemus fyysisestä hyvinvoinnista).
  
  
• Asiakkaan omaohjaajalle strukturoitu mahdollisuus keskustella asiakkaan kanssa hyvinvoinnista, asiakassuunnitelman tavoitteista ja tilasta sekä asiakkaan verkostoista ja toimintakyvystä.

Omaohjaajalla on arvioinnin myötä lisäksi mahdollisuus seurata asiakkaan muiden tukitoimien toimivuutta.

Työväline tuo yksilöllistä palvelua ja hoitoa näkyvämmäksi

Työvälinettä testattiin lastensuojeluyksiköissämme loppuvuodesta 2018. Vuoden 2019 aikana se otettiin käyttöön kaikissa lastensuojeluyksiköissämme valtakunnallisesti.

Hankkeen aikana saatiin mahdollisuus päästä kertomaan arviointimittaristosta ja toimintamallista sekä kuulemaan niistä mielipiteitä Seinäjoen ja Tampereen kaupungin lastensuojelun sosiaalitoimien asiantuntijoilta.

"Kaikkineen vastaanotto oli positiivista ja innostunutta. Yhteistyötahojen palaute on ollut kannustavaa, ja on yhteisesti todettu, että tiiviillä käytöllä toimintamalli voi olla myös hoidollinen menetelmä", kertoo Humanan Suomen laatujohtaja Matti Kauppi.

Vaikuttavuus-työvälineen kautta voimme jatkossa osoittaa entistä selvemmin, että asiakkaalla on yksilöllinen ja ajantasainen palvelu- ja hoitosuunnitelma, jota mitataan ja arvioidaan säännöllisesti. Työvälineen toimintojen kautta pystytään myös vastaamaan lastensuojelulain tarkennuksiin muun muassa lapsen kuulemisesta ja huomioimisesta.

"Halusimme luoda hyvin arkea ja lasta lähellä olevan keinon kysyä ja mitata lapsen hyvinvointia, tavoitteisiin pääsyä ja näin myös toiminnan vaikuttavuutta", Kauppi kuvailee.

"Mielenterveys vaikuttaa kaikkeen. Omalla kokemuksella hyvinvoinnista on merkittävä rooli hahmottaessa elämää. Siksi ilon, pärjäämisen, kuulumisen sekä ihan fyysisen hyvinvoinnin kokemuksella ja kokemusten jakamisella on merkitystä", Kauppi jatkaa.

Vuoden 2020 alusta alkaen työvälineen käyttöä tullaan laajentamaan myös avopalveluidemme toimipisteiden käyttöön.

Projektissa mukana olleet yhteistyötahot:

• Oma henkilöstömme
• Järjestelmän toimittaja, Invian Oy

Lisätietoja:

Katja Lakojoki-Karhu, laatuasiantuntija
katja.lakojoki-karhu@humana.fi