Pirkon tarina: vuodepotilaasta aktiiviseksi ja omatoimiseksi ikäihmiseksi

69-vuotias Pirkko joutui kesällä 2017 sairaalahoitoon keuhkokuumeen takia. Toimintakyky heikkeni nopeasti, jonka vuoksi Pirkko tarvitsi ympärivuorokautista hoitoa.

RAI arviointi laadun seurannassa

Palvelukotiin tullessa Pirkko oli lähes kokonaan vuoteeseen hoidettava. Pirkko tarvitsi apua ruokailussa ja päivittäisissä toimissa, kuten peseytymisessä ja pukeutumisessa. Hän oli niin heikossa kunnossa, ettei jaksanut pitää lusikkaa kädessä tai juoda itse mukista.

Kahden hoitajan avustamana Pirkko jaksoi ottaa muutaman huteran askeleen rollaattoriin tukien. Koska wc-käynnit onnistuivat vain avustettuina, oli Pirkolla myös vaipat käytössä. Vuoteessa ollessa Pirkolla oli sängynlaidat molemmilla puolilla ja istuessa turvavyö. Hän oli mielellään muiden seurassa, mutta ei jaksanut juurikaan osallistua keskusteluun tai toimintaan ryhmässä.

Pirkolle tehtiin RAI-arviointi hoitosuunnitelman pohjaksi. Arviointia tehdessä tuli ilmi, että Pirkolla on motivaatiota kuntoutua ja tehdä toimintakykyä parantavia harjoitteita. Vaikka lähtötilanteessa Pirkon vointi oli heikko, hoitajat tunnistivat RAI-arvioinnin avulla kuntoutumispotentiaalin ja myös uskoivat hänen kuntoutumiseensa.

Hoitotiimi ja Pirkko eivät tyytyneet sen hetkiseen tilanteeseen, vaan päättäväisesti lähtivät parantamaan Pirkon toimintakykyä hänelle tehdyn hoito- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisesti. Kuntoutumisen suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa helpotti RAI-arvioinnin muodostama yhteinen kieli. Selkeä ja perusteellinen mittari teki kehityksen seuraamisesta vaivatonta.

Päivittäisten arjen toimintojen treenaamisen lisäksi Pirkko harjoitteli säännöllisesti noin viisi kertaa viikossa restoraattorilla polkien ja kuntosalilla jumpaten. RAI-arvioinneista saatava tieto auttoi hahmottamaan, millaista osaamista Pirkon paras mahdollinen hoito vaati, ja hoitajien osaamista vahvistettiin tarpeen mukaan koulutuksilla. Esimerkiksi kinestetiikan menetelmistä oli apua Pirkon kuntoutumisessa. Suunnitelman mukainen hoito ja kuntoutus vaati määrätietoista esimiestyöskentelyä ja koko moniammatillisen hoitotiimin sitoutumista.

Kahden vuoden palvelukodissa asumisen jälkeen Pirkko liikkuu itsenäisesti rollaattorilla ja hänellä on unelmana päästä vielä joskus kotiin asumaan puolisonsa kanssa. Pirkon fyysisessä toimintakyvyssä on tapahtunut isoja harppauksia: hän käy itse WC:ssä, osallistuu talon yhteisiin tapahtumiin ja ulkoilee aina halutessaan, kesällä päivittäin.

Pirkon päätöksentekokyky ja ymmärretyksi tuleminen ovat parantuneet. Hän voi päättää itse päiviensä sisällön ja kulun, mikä tuo elämään mielekkyyttä. Pirkko on tyytyväinen ja kokee itse elämänlaatunsa hyväksi.

Tuoreimman RAI-arvioinnin perusteella Pirkolla ajatellaan olevan edelleen kuntoutumismahdollisuuksia. Lähtötilanteessa kognitiokyvyt arvioitiin keskivaikeasti heikentyneiksi, mutta kahden vuoden kuntoutuksen jälkeen enää lievästi heikentyneiksi. Fyysisen toimintakyvyn tunnusluku muuttui kahdessa vuodessa ratkaisevasti, 26:sta lukuun 12. RAI-arvioinnissa pienempi luku merkitsee parempaa tilannetta.

Pirkon matka kohti unelmaa jatkuu edelleen, tavoitteellisesti sitä kohti työskennellen.

Pirkon tarina on kirjoitettu Humanan laatujohtajan Katriina Niemelän materiaaleihin ja haastatteluun perustuen.

Annareetta Vaara Palvelujohtaja, Humana Asumispalvelut