Perheohjaajan työ on tukea, sanoittamista ja mallintamista

”Vanhemmat vievät sitä tilannetta eteenpäin. Ohjaaja tukee vanhempaa. Jos vanhempi sanoo lapselle, että nyt pelit pois ja hammaspesulle, niin me ollaan siinä taustajoukkona”, perheohjaaja Johanna Myllymäki kuvailee työskentelyä.

Arkeen etsitään toimintamalleja, joiden avulla kuormitus vähenee. Käytännössä perhetyö voi olla esimerkiksi yhdessä arkisten asioiden tekemistä, toiminnallista yhdessäoloa perheen kanssa tai keskustelua vanhemmuudesta. Punaisena lankana kaikessa kulkevat tavoitteet, joita on mietitty ja sovittu yhdessä sosiaalitoimen ja perheen kanssa.

"Olisi hienoa, jos perhe kertoisi myös itse, mihin he kokevat tarvitsevansa apua ja tukea", Myllymäki sanoo.

Vaikka työskentelyssä pyritään perheen omaan aktiivisuuteen, huomio avuntarpeesta voi tulla myös ohjaajan suunnalta.

"Perheohjaaja voi sanoittaa vanhemmille, että nyt lapsen käyttäytyminen alkaa näyttää siltä, että olisi ruoka-aika”, Myllymäki antaa esimerkin.

Perhetyöntekijä ei korvaa vanhempaa

Perheohjaaja on tukena, kun jaksaminen on kortilla, ja samalla tuo arkeen toimintamalleja. Jos vanhempi ei esimerkiksi ymmärrä, miksi lapsen olisi hyvä arki-iltana mennä ajoissa nukkumaan, asiasta keskustellaan.

”Mallinnetaan ja ohjataan, jos vanhempi on hukassa sen kanssa, että miten lapsen kiukkukohtauksesta pääsee yli ja miten siinä tilanteessa tulisi toimia. Vähitellen harjoiteltu asia juurtuu sinne perheeseen, ja jossain kohtaa vanhempien pitää ottaa kokonaan vastuu ja rooli. Perhetyöntekijät ei voi olla ne vanhemmat, jotka sanoo näitä asioita lapsille, koska muuten vanhemmilta katoaa auktoriteetti kokonaan”, Johanna Myllymäki toteaa.

Perhetyössä kunnioitetaan perheen omaa tapaa olla ja elää, mutta samalla muokataan arkea sujuvammaksi ja avustetaan löytämään perheeseen sopivia malleja hyvään vanhemmuuteen.

Monesti jo perheen sisäisen vuorovaikutuksen paraneminen auttaa asioita. Sitä harjoitellaan esimerkiksi toiminnallisissa hetkissä - voidaan vaikka pelata yhdessä lautapeliä tai käydä laavulla paistamassa makkaraa.

”Minun mielestäni niillä on iso merkitys perheen vuorovaikutukselle. Se on yhteistä aikaa, jota perheellä ei välttämättä ole aiemmin ollut”, Myllymäki kertoo.

Perheohjaajan työhön kuuluu myös arvioida, miltä perheen tilanne ja vanhempien jaksaminen vaikuttaa, sillä perheohjaaja toimii linkkinä perheen ja sosiaalitoimen välillä. Työskentelyssä pyritään läpinäkyvyyteen. Perheen kanssa keskustellaan yhdessä kehittämisen kohteista ja tavoitteista.

”Perhe tietää ne asiat, joita kerromme eteenpäin sosiaalitoimeen”, Myllymäki konkretisoi.

Tärkeimpänä turvallinen lapsuus

”Lasten asialla siinä ollaan. Mutta usein vanhemmatkin haluavat, että lapsilla on asiat hyvin ja sitä kautta motivoituvat työskentelyyn”, Johanna Myllymäki kiteyttää perhetyöskentelyn päämäärää.

Tavoitteena on, että lapsi saa asua turvallisessa kodissa, jossa lasta kuullaan, hänet nähdään ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Vanhempien voimavarojen paraneminen ja keskustelutaitojen kehittyminen parantavat koko perheen hyvinvointia.

”Parhaimmillaan vanhemmat löytävät oman roolinsa ja perheen roolijaosta tulee oikeanlainen”, Myllymäki kuvaa.