Ura Humanalla Uutiset Humana Group
Vaikuttavuusraportti

Itsetuhoisuus

Humanan lastensuojelun palvelut vahvistavat yksilön mielen hyvinvointia vähentäen itsetuhoisuutta ja tätä kautta ne pienentävät itsemurhariskiä.

Ensimmäinen itsetuhoisuuteen liittyvä teesi on mielestämme merkittävä, sillä MIELI ry:n tilastojen mukaan suomalaisten nuorten itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut kriisipuhelimissa ovat kasvaneet viime vuosina. Asiantuntijoiden mukaan lähes joka viides suomalaisnuori on jossain määrin itsetuhoinen.

Itsemurhayrityksiä Suomessa on vuosittain arviolta 10 000–30 000. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikkia yrityksiä ei ilmoiteta viranomaisille. Noin 800 suomalaista kuolee vuosittain itsemurhan kautta. Pitkällä aikavälillä itsemurhien määrä on Suomessa laskussa, mutta ne koskettavat edelleen nuoria. Erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten naisten itsemurhat ovat olleet 2000-luvulla kasvussa. 15–29-vuotiaiden keskuudessa itsemurha on toiseksi yleisin kuolinsyy liikenneonnettomuuksien jälkeen. Yhteiskunnallista merkittävyyttä lisää se, että itsetuhoisuus kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja poliisia.

Miten me voimme vaikuttaa?

Humanan lastensuojelun palvelut kasvattavat yksilön turvallisuuden tunnetta: asiakkaan arki vakautuu selkeiden rajojen ja arjen rakenteen – kuten koulussa käymisen ja harrastusten – kautta. Lapselle tarjotaan terveitä kiintymyssuhteita.

Yhteensä 295 ammattilaisellamme on neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus ja sitä kautta vahvaa ymmärrystä lasten neuropsykiatrisista piirteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä. He tunnistavat niin ympäristöön liittyviä kuin geneettisiä ja aivojen toimintaan liittyviä tekijöitä haasteiden ja käyttäytymisen taustalla. Humanan neuropsykiatrisilla valmentajilla on käytettävissään keinoja muokata ympäristöä ja ohjaamisen tapaa yksilölliset tarpeet ja asiakkaan autonomian kokemus huomioiden. He tunnistavat asiakkaiden elämästä vahvuuksia, voimavaroja ja potentiaalia, ja sitä kautta he tukevat asiakkaiden itsetuntoa, itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista mielen hyvinvointia. He ymmärtävät neurokirjoon liittyvää kuormittuneisuutta ja stressiherkkyyttä, sekä tunnistavat ammattilaisen oman kanssasäätelyn merkityksen asiakkaan itsesäätelyn ja hyvinvoinnin tukemisessa. Neuropsykiatriset valmentajat käyttävät osaamistaan koko työyhteisön tietoisuuden ja neurotiedostavan toimintakulttuurin kehittämiseksi.

Miten voimme todentaa vaikutta­vuutemme?

Lastensuojelupalveluissamme on otettu syksyllä 2024 käyttöön RAI-arviointityökalu. RAI tulee sanoista Residence Assessment Instrument. RAI-työkaluja on olemassa erilaisia, työkalun valinta riippuu tuotettavasta palvelusta. Lastensuojelupalveluissa käytämme InterRAI ChyMH-DD-välinettä.

Kaikki RAI-arviointityökalut on suunniteltu standardoiduiksi tiedonkeruun ja havainnoin välineiksi. Ne käsittävät satoja kysymyksiä, joiden kautta voidaan arvioida asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta, laatia hoito- ja kasvatussuunnitelma sekä seurata palvelun tuloksia eli työn vaikuttavuutta. Kyseessä on kansainvälisesti testattu ja luotettavaksi todettu mittaristo.

Asiakas osallistuu aina itse RAI-arviointiin. Hän on myös mukana sen perusteella tehtävässä hoidon tai kasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Näin vahvistetaan paitsi osallisuutta, myös tyytyväisyyden, turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta yksilötasolla.

Humanan lastensuojelupalveluissa RAI-arviointi toteutetaan ensimmäisen kerran aina kahden viikon sisällä siitä, kun lapsi tai nuori on saapunut yksikköön. Tämän jälkeen seuranta-arviointi tehdään 3 kuukauden välein.

Vaikuttavuusohjelmassa seuraamme seuraavien, RAI-mittaristosta laatuindikaattoreiksi valittujen trendien kehittymistä ja sen perusteella palvelumme vaikutusta lasten ja nuorten itsetuhoisuuden vähenemiseen:

  • Todennäköisyys vahingoittaa itseä
  • Muutos ahdistuneisuudessa
  • Muutos itsensä vahingoittamisen ennusteessa

Tässä ensimmäisessä raportissamme kerromme RAIn tuloksista puolen vuoden ajalta: 1.10.2024–31.3.2025.

RAI-analyysi “todennäköisyys vahingoittaa itseä” tunnistaa ne lastensuojelupalveluidemme piirissä ajanjaksolla 1.10.2024–31.3.2025 olleet henkilöt, jotka ovat harkinneet itsensä vahingoittamista ja lisäksi heillä on ollut itsetuhoinen yritys tai läheiset ovat ilmaisseet huolensa tai heiltä on löytynyt itsemurhasuunnitelma. Analyysista näemme, että lastensuojelupalveluiden piirissä olevista nuorista merkittävällä osalla on itsetuhoisia ajatuksia.

RAI-analyysi “muutos ahdistuneisuudessa“ tunnistaa ne lastensuojelupalveluidemme piirissä ajanjaksolla 1.10.2024–31.3.2025 olleet henkilöt, joiden ahdistuneisuus on vähentynyt suhteessa edelliseen arviointiin. Mittarissa yhdistyy seitsemän eri kysymystä ja niissä tapahtunut muutos: toistuva valitus tai terveydentilaan liittymättömät huolenaiheet, epärealistiksi tulkittavat pelonilmaisut, pakonomaiset ajatukset, mieleentunkevat ajatukset tai muistivälähdykset, paniikkijaksot, painajaisunet ja liiallinen valppaus. Analyysista näemme, että yli neljäsosalla palveluidemme piirissä olleista ja ahdistusta kokeneista nuorista ahdistuneisuus on vähentynyt.

RAI-analyysi "muutos itsensä vahingoittamisen ennusteessa" kuvaa sitä, kuinka suurella prosenttiosuudella palvelumme piirissä ajanjaksolla 1.10.2024–31.3.2025 olleista lapsista tai nuorista itsensä vahingoittamisen ennuste on laskenut suhteessa edelliseen RAI-arviointiin.

Jokaisen lapsen ja nuoren elämä on yksilöllinen ja siten arvioinneista tehdyt yhteenvedot antavat suuntaa toimintamme vaikuttavuudesta. Arviointeja tarkasteltaessa on huomioitava myös se, että arvioinneissa on mukana niin uusia, yksikköön vasta muuttaneita nuoria kuin sellaisia, jotka asuneet lastensuojeluyksikössä jo useamman vuoden ja joiden itsetuhoisuuden ennuste on jo laskenut pitkäjänteisen työskentelyn myötä hyvin matalaksi. Osa nuorista ei myöskään lainkaan oireile itsetuhoisesti – heidän ennusteensa on ollut matala jo ensimmäisessä arvioinnissa.

Lähteet

  1. Mieli ry. (2022). Nuorten itsetuhoisuuden yleisyys. 15–24-vuotiaiden itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä 26 prosenttia. https://mieli.fi/uutiset/nuorten-itsetuhoisuus-halyttavan-yleista/
  2. THL. (2022). Itsetuhoisuuden yleisyys ja esiintyvyys nuorilla julkaisussa ”Nuorten itsetuhoisuuden esiintyvyys - Kouluterveyskyselyn 2021 tuloksia”. THL:n julkaisuja 49/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145433/URN_ISBN_978-952-343-966-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y Linkki toiselle sivustolle.
  3. Tilastokeskus. (2023). Itsemurhakuolleisuus kuolinsyistä. https://stat.fi/julkaisu/cl8mlgiehwn8z0cvzmey6j7sr
  4. Tilastokeskus. (2021). Itsemurhakuolleisuuden kehitys. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_007_fi.html
  5. Tilastokeskus. (2023). Itsemurhakuolleisuuden kehitys eri ikäryhmissä, data saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_11by.px/table/tableViewLayout1/
  6. Tilastokeskus. (2022). Vuosina 2016–2020 useampi kuin joka neljäs 15–19-vuotiaiden nuorten kuolemantapauksista aiheutui itsemurhista. Itsemurhat 15–19-vuotiaiden nuorten yleisin kuolemansyy. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lasten-kuolleisuus-jatkaa-alenemistaan-mutta-nuorten-kuolleisuudessa-on-huolestuttavia-piirteita/?listing=simple