Itsetuhoisuus

Humanan lastensuojelun palvelut vahvistavat yksilön mielen hyvinvointia vähentäen itsetuhoisuutta ja tätä kautta ne pienentävät itsemurhariskiä.

Tämä on merkittävää, sillä esimerkiksi THL:n tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan joka viidennellä suomalaisnuorella on itsetuhoisia ajatuksia. Tätä heijastaa se, että MIELI ry:n tilastojen mukaan suomalaisten nuorten itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut kriisipuhelimissa ovat kasvaneet viime vuosina. Myös mediassa käsiteltiin syksyllä 2025 mielenterveyskriisiä. Käsittelyssä nostettiin esiin tunnettujen henkilöiden – kuten kansanedustajan ja taiteilijoiden – itsemurhia.

Itsemurhayrityksiä Suomessa on vuosittain arviolta 10 000–30 000. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikkia yrityksiä ei ilmoiteta viranomaisille. Noin 750–800 suomalaista kuolee vuosittain itsemurhan kautta. Pitkällä aikavälillä itsemurhien määrä on Suomessa laskussa, mutta ne koskettavat edelleen nuoria. Erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten naisten itsemurhat ovat olleet 2000-luvulla kasvussa. 15–29-vuotiaiden keskuudessa itsemurha on toiseksi yleisin kuolinsyy tapaturmien jälkeen. Yhteiskunnallista merkittävyyttä lisää se, että itsetuhoisuus kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja poliisia.

Miten me voimme vaikuttaa?

Humanan lastensuojelun palvelut kasvattavat yksilön turvallisuuden tunnetta: asiakkaan arki vakautuu selkeiden rajojen ja arjen rakenteen – kuten koulussa käymisen ja harrastusten – kautta. Lapselle tarjotaan terveitä kiintymyssuhteita.

Humanan lastensuojeluyksiköistä 30 prosenttia on vaativan tason yksiköitä, joissa ollaan erikoistuttu nimenomaan itsetuhoisuudella, vakavalla rikollisuudella ja runsaalla päihteiden käytöllä oireilevien lasten auttamiseen.

Yhteensä yli 300 ammattilaisellamme on neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus ja sitä kautta vahvaa ymmärrystä lasten neuropsykiatrisista piirteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä. He tunnistavat niin ympäristöön liittyviä kuin geneettisiä ja aivojen toimintaan liittyviä tekijöitä haasteiden ja käyttäytymisen taustalla. Humanan neuropsykiatrisilla valmentajilla on käytettävissään keinoja muokata ympäristöä ja ohjaamisen tapaa yksilölliset tarpeet ja asiakkaan autonomian kokemus huomioiden. He tunnistavat asiakkaiden elämästä vahvuuksia, voimavaroja ja potentiaalia, ja sitä kautta he tukevat asiakkaiden itsetuntoa, itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista mielen hyvinvointia. Neuropsykiatriset valmentajat käyttävät osaamistaan koko työyhteisön tietoisuuden ja neurotiedostavan toimintakulttuurin kehittämiseksi.

Miten voimme todentaa vaikutta­vuutemme?

Lastensuojelupalveluissamme on otettu syksyllä 2024 käyttöön RAI-arviointityökalu. RAI tulee sanoista Residence Assessment Instrument. RAI-työkaluja on olemassa erilaisia, työkalun valinta riippuu tuotettavasta palvelusta. Lastensuojelupalveluissa käytämme InterRAI ChyMH-DD-välinettä.

Kaikki RAI-arviointityökalut on suunniteltu standardoiduiksi tiedonkeruun ja havainnoin välineiksi. Ne käsittävät satoja kysymyksiä, joiden kautta voidaan arvioida asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta, laatia hoito- ja kasvatussuunnitelma sekä seurata palvelun tuloksia eli työn vaikuttavuutta. Kyseessä on kansainvälisesti testattu ja luotettavaksi todettu mittaristo.

Asiakas osallistuu aina itse RAI-arviointiin. Hän on myös mukana sen perusteella tehtävässä hoidon tai kasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Näin vahvistetaan paitsi osallisuutta, myös tyytyväisyyden, turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta yksilötasolla.

Humanan lastensuojelupalveluissa RAI-arviointi toteutetaan ensimmäisen kerran aina kahden viikon sisällä siitä, kun lapsi tai nuori on saapunut yksikköön. Tämän jälkeen seuranta-arviointi tehdään 3 kuukauden välein.

Aiemmin RAI-arviointia on käytetty pääasiassa iäkkään henkilön tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa, mutta Humanassa sitä lähdettiin kehittämään jo useampi vuosi sitten myös lastensuojelun työkaluksi. Nyt se on käytössä kaikissa Humanan lastensuojeluyksiköissä.

Lastensuojelussa RAI-arviointi on hyvä väline lastensuojeluyksikössä asuvan lapsen tai nuoren kokonaisuuden hahmottamisessa. Se avaa tilannetta niin arvioitavalle itselleen kuin hänen perheelleenkin.

Mitä on RAI-arviointi?

RAI-arviointi on hyvin laaja havainnoinnin, tiedonkeruun ja kohtaamisen väline, jossa ohjelmisto piirtää tilannekuvaa arviointikysymysten mukaisesti. RAI-arviointi on kokonaisvaltaista lapsen tai nuoren toimintakyvyn tarkastelua, jossa selvitetään arkisuoriutumista, kognitiivista toimintakykyä, psyykkistä oireilua, sosiaalista osallisuutta, voimavaroja, somaattisia oireita sekä lähipiirin tarjoamaa tukea. RAI-arvioinnissa huomioidaan myös testattavan oma näkemys suoriutumisesta tai oireilusta. Sen avulla voidaan myös lisätä vanhemman tai muun huoltajan osallisuutta hoitoprosessiin.

Miksi RAI-arviointia käytetään lastensuojelussa?

Kun lapsi tulee lastensuojeluyksikköön, hänestä saatavilla olevat ennakkotiedot ovat usein hyvin niukat. Arvioinnin avulla lapsen kokonaistilanteesta saadaan parempi ja mahdollisimman laaja kuva, mikä antaa hyvän pohjan hoidon ja sijaishuoltojakson suunnittelulle. RAI-arviointi on myös hyvä puheeksioton väline sekä lapsen että vanhempien kanssa, sillä sen avulla voidaan tukeutua työkalun tarjoamiin faktoihin eikä vain ohjaajan näkemyksiin.

RAI-arvioinnilla voidaan osoittaa konkreettisesti, mitä nähdään lapsen vahvuuksina, millä alueilla on kehitettävää ja avuntarvetta sekä minkälaisia tavoitteita hänelle voitaisiin asettaa. Arviointi auttaa näkemään lapsen oireilun perusteella myös sen, onko hän oikeanlaisessa yksikössä ja onko saatavilla riittävästi tukea. Säännöllisten seuranta-arviointien avulla voidaan arvioida hoidon vaikuttavuutta ja osoittaa niin lapselle, vanhemmille kuin palvelun tilaajille, missä mennään esimerkiksi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Milloin RAI-arviointi tehdään?

RAI-arviointeja tehdään useita sinä aikana, kun lapsi on sijaishuollon yksikössä:

  • Tulotilanteen RAI-arviointi tehdään ensimmäisten kahden viikon aikana, kun lapsi on tullut yksikköön.
  • Säännölliset seuranta-arvioinnit tehdään kolmen kuukauden tai pidempiaikaisissa sijoituksissa sovitusti kuuden kuukauden välein.
  • Jos lapsen tilanne muuttuu äkisti jonkin oireilun suhteen, voidaan tehdä osittaisarviointi, johon nostetaan mukaan ne osa-alueet, joissa oireet ovat muuttuneet.
  • Arviointi tehdään myös palvelujakson päättyessä, ennen kuin lapsi lähtee yksiköstä.

Aina arvioinnit eivät toteudu suunnitellusti, koska ne vievät varsinkin alussa paljon aikaa ja yksikön akuutit tilanteet saattavat viedä tavallista enemmän resursseja. Kun arviointi ja siihen käytettävä aika suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen, voidaan työvuoroon mitoittaa enemmän työntekijöitä.

Miten RAI-arviointi tehdään?

Arviointi tehdään ennalta sovitun kolmen vuorokauden seurantajakson päätteeksi. Seurantajakson aikana lapsen tilaa pyritään seuraamaan yksikön arjessa tarkemmin, ja se huomioidaan myös jokapäiväisissä kirjauksissa. Arviointiin osallistuvat lapsi, omaohjaaja tai -ohjaajat, vanhemmat tai muut huoltajat sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä tai muu verkosto. Yksikön koko työryhmä tekee lapsesta havaintoja seurantajakson aikana. Seuranta-arvioinneissa voidaan hyödyntää myös opettajaa tai koulunkäynninohjaajaa kouluun liittyvissä asioissa.

Kun seurantajakso päättyy, järjestetään arviointikeskustelu, jossa käydään lapsen kanssa läpi arviointikysymyksiä. Keskustelussa kuullaan myös lapsen omia ajatuksia oireista. Jos ammattilaisen ja lapsen näkemyksissä on eroa, ammattilaisen tulkinta menee edelle, mutta erimielisyys kirjataan kysymyksen kohdalle. Myös vanhemmat tai muut huoltajat otetaan mukaan arviointiin ja myös heidän huolensa ja ajatuksensa huomioidaan.

Mitä RAI-arvioinnista saadulla tiedolla tehdään?

Arvioinnin tulos käydään läpi lapsen ja tämän perheen kanssa sekä seuraavassa asiakassuunnitelmapalaverissa sosiaalityöntekijän ja muun mahdollisen verkoston kanssa. Arvioinnissa esiin nousseista asioista keskustellaan ja niihin reagoidaan kiireellisyyden mukaan. Toimenpiteet tai suunnitelma, miten havaintoihin tullaan reagoimaan, kirjataan seuraavaan kuukausikoosteeseen. Esiin tulleet asiat huomioidaan myös lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmassa.

Lapsen motivointi arviointikeskusteluun voi olla hankalaa, mutta parhaimmillaan arviointi on hyvin silmiä avaava ja keskustelua herättävä tapahtuma. Se myös konkretisoi oireilua lapselle itselleen. Seuranta-arvioinneissa lapselle voidaan näyttää esimerkiksi pylväskuvioita vertailemalla, miten mittarit ovat muuttuneet ja miten lapsi on edennyt kohti tavoitetta. Vanhempien tai huoltajien osallisuus arvioinnin tekemiseen aktivoi myös heitä mukaan ja auttaa usein ymmärtämään lapsen tilannetta paremmin.

Vaikuttavuusohjelmassa seuraamme seuraavien, RAI-mittaristosta laatuindikaattoreiksi valittujen trendien kehittymistä ja sen perusteella palvelumme vaikutusta lasten ja nuorten itsetuhoisuuden vähenemiseen:

  • Todennäköisyys vahingoittaa itseä
  • Muutos ahdistuneisuudessa
  • Muutos itsensä vahingoittamisen ennusteessa

Vuonna 2025 puolella (50 %) lastensuojelupalveluidemme piirissä olleista nuorista tunnistettiin todennäköisyys vahingoittaa itseä. Analyysi tunnistaa ne lastensuojelupalveluidemme piirissä ajanjaksolla 1.1.2025–31.12.2025 olleet henkilöt, jotka ovat harkinneet itsensä vahingoittamista ja lisäksi heillä on ollut itsetuhoinen yritys tai läheiset ovat ilmaisseet huolensa tai heiltä on löytynyt itsemurhasuunnitelma. Analyysista näemme, että lastensuojelupalveluiden piirissä olevista nuorista merkittävällä osalla on itsetuhoisia ajatuksia.

50 %:lla nuorista tunnistettiin todennäköisyys vahingoittaa itseä. 26 %:lla nuorista ahdistuneisuus on vähentynyt suhteessa edelliseen RAI-arviointiin.

RAI-analyysi “muutos ahdistuneisuudessa“ tunnistaa ne lastensuojelupalveluidemme piirissä samalla kalenterivuoden mittaisella ajanjaksolla olleet henkilöt, joiden ahdistuneisuus on vähentynyt suhteessa edelliseen arviointiin. Mittarissa yhdistyy seitsemän eri kysymystä ja niissä tapahtunut muutos: toistuva valitus tai terveydentilaan liittymättömät huolenaiheet, epärealistiksi tulkittavat pelonilmaisut, pakonomaiset ajatukset, mieleen tunkevat ajatukset tai muistivälähdykset, paniikkijaksot, painajaisunet ja liiallinen valppaus. Analyysista näemme, että yli neljäsosalla palveluidemme piirissä olleista ja ahdistusta kokeneista nuorista ahdistuneisuus on vähentynyt.

Pystymme myös vertaamaan tuloksia alueittain ja tässä vertailussa huomaamme, että Pohjois-Suomen alueella, jossa on pitkään ja järjestelmällisesti käytetty työskentelyotteena dialektista käyttäytymisterapiaa (DKT), jopa 38 prosentilla lapsista ahdistuneisuus oli vähentynyt kahden arviointikerran välillä. Emme voi yksiselitteisesti esittää, että onnistuminen olisi DKT:n ansiota, mutta tällaiset tulokset rohkaisevat kehittämään toimintaa entistäkin johdonmukaisemmin näyttöön perustuvan toimintamallin käyttämiseen ja seuraamaan tulosten kehittymistä.

RAI-analyysi "muutos itsensä vahingoittamisen ennusteessa" kuvaa sitä, kuinka suurella prosenttiosuudella palvelumme piirissä olleista lapsista tai nuorista itsensä vahingoittamisen ennuste on laskenut suhteessa edelliseen RAI-arviointiin.

Jokaisen lapsen ja nuoren elämä on yksilöllinen ja siten arvioinneista tehdyt yhteenvedot antavat suuntaa toimintamme vaikuttavuudesta. Arviointeja tarkasteltaessa on huomioitava paitsi se, että arvioinneissa on mukana niin uusia, yksikköön vasta muuttaneita nuoria kuin sellaisia, jotka ovat asuneet lastensuojeluyksikössä jo useamman vuoden ja joiden itsetuhoisuuden ennuste on jo laskenut pitkäjänteisen työskentelyn myötä hyvin matalaksi, myös se, että osa nuorista ei lainkaan oireile itsetuhoisesti – heidän ennusteensa on ollut matala jo ensimmäisessä arvioinnissa.

Lähteet

  1. Mieli ry. (2022). Nuorten itsetuhoisuuden yleisyys. 15–24-vuotiaiden itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä 26 prosenttia. https://mieli.fi/uutiset/nuorten-itsetuhoisuus-halyttavan-yleista/
  2. THL. (2022). Itsetuhoisuuden yleisyys ja esiintyvyys nuorilla julkaisussa ”Nuorten itsetuhoisuuden esiintyvyys - Kouluterveyskyselyn 2021 tuloksia”. THL:n julkaisuja 49/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145433/URN_ISBN_978-952-343-966-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y Linkki toiselle sivustolle.
  3. Tilastokeskus. (2023). Itsemurhakuolleisuus kuolinsyistä. https://stat.fi/julkaisu/cl8mlgiehwn8z0cvzmey6j7sr
  4. Tilastokeskus. (2021). Itsemurhakuolleisuuden kehitys. https://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_007_fi.html
  5. Tilastokeskus. (2023). Itsemurhakuolleisuuden kehitys eri ikäryhmissä, data saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/statfin_ksyyt_ pxt_11by.px/table/tableViewLayout1/
  6. Tilastokeskus. (2022). Vuosina 2016–2020 useampi kuin joka neljäs 15–19-vuotiaiden nuorten kuolemantapauksista aiheutui itsemurhista. Itsemurhat 15–19-vuotiaiden nuorten yleisin kuolemansyy. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lasten-kuolleisuus-jatkaa-alenemistaan-mutta-nuorten-kuolleisuudessa-on-huolestuttavia-piirteita/?listing=simple
  7. THL. (2022). Itsetuhoisuuden yleisyys ja esiintyvyys nuorilla julkaisussa ”Nuorten itsetuhoisuuden esiintyvyys - Kouluterveyskyselyn 2021 tuloksia”. THL:n julkaisuja 49/2022.