Koulupolulla pysymistä tukeva teesimme on mielestämme merkittävä, koska koulupudokkuus johtaa moniin ongelmiin myöhemmässä elämässä. Opintonsa peruskoulun jälkeen lopettavien nuorten terveys, tulot ja hyvän elämän edellytykset ovat huonommat kuin toiselle asteelle jatkavilla nuorilla.
Koulutuksella on suora yhteys kykyyn työllistyä ja kiinnittyä onnistuneesti yhteiskuntaan. Suomessa on tällä hetkellä (2024) lähes joka kuudes 25-vuotias vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Pelkän peruskoulun käyneistä 40–44-vuotiaista työssä on vain 54 prosenttia. Samanikäisistä korkeakoulutetuista työllisten osuus on yli 90 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että työttömyys lisää mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiperäisten sairauksien riskiä.
Koulupudokkuuden ehkäiseminen on siksi tehokas tapa ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja mielenterveyden haasteita.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 kaikista suomalaisen peruskoulun oppilaista 88 946 sai tehostettua tukea oppimiseen ja 56 972 erityistä tukea. Tehostettu tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkkauspalveluita. Erityinen tuki on tehostettua tukea intensiivisempää, esimerkiksi erityisopetusta tai oppimäärien yksilöllistämistä. Yhteensä luvut tarkoittavat, että 26 % peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 69 311 ja 51 086.