Humanan avopalvelut ja lastensuojelun palvelut vahvistavat yksilön kyvykkyyksiä sitoutua opetukseen ja pysyä koulupolulla, mikä pitkällä aikavälillä parantaa yksilön mahdollisuuksia valmistua peruskoulusta, vastaanottaa toisen asteen opiskelupaikka, työllistyä ja kiinnittyä onnistuneesti yhteiskuntaan.
Koulupolulla pysymistä tukeva teesimme on mielestämme merkittävä, koska koulupudokkuus johtaa moniin ongelmiin myöhemmässä elämässä. Opintonsa peruskoulun jälkeen lopettavien nuorten terveys, tulot ja hyvän elämän edellytykset ovat huonommat kuin toiselle asteelle jatkavilla nuorilla.
Koulutuksella on suora yhteys kykyyn työllistyä ja kiinnittyä onnistuneesti yhteiskuntaan. Suomessa on tällä hetkellä (2024) lähes joka kuudes 25-vuotias vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Pelkän peruskoulun käyneistä 40–44-vuotiaista työssä on vain 54 prosenttia. Samanikäisistä korkeakoulutetuista työllisten osuus on yli 90 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että työttömyys lisää mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiperäisten sairauksien riskiä.
Koulupudokkuuden ehkäiseminen on siksi tehokas tapa ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja mielenterveyden haasteita.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 kaikista suomalaisen peruskoulun oppilaista 88 946 sai tehostettua tukea oppimiseen ja 56 972 erityistä tukea. Tehostettu tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkkauspalveluita. Erityinen tuki on tehostettua tukea intensiivisempää, esimerkiksi erityisopetusta tai oppimäärien yksilöllistämistä. Yhteensä luvut tarkoittavat, että 26 % peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea.
Humana vaikuttaa avo- ja lastensuojelupalveluillaan hyvin suorasti koulupolulla pysymiseen. Ammattilaisemme niin lastensuojeluyksiköissä kuin kotiin vietävissä avopalveluissa auttavat nuoria koulutehtävissä, kouluun viemisessä ja koulupaikan hakemisessa. Useissa lastensuojeluyksiköissä pystymme tarjoamaan omia opetusryhmiä ja nuorille tehdään aina henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat.
Nämä palvelut vahvistavat nuoren arjen taitoja sekä luottamusta omiin voimavaroihin ja helpottavat opetukseen mukautumista. Tämä kaikki auttaa sitoutumaan ja pysymään koulupolulla. Pitkällä aikavälillä palvelut vahvistavat todennäköisyyttä, että yksilö suorittaa peruskoulun loppuun ja vastaanottaa toisen asteen opiskelupaikan. Tämä taas vahvistaa sen todennäköisyyttä, että yksilö työllistyy ja kiinnittyy onnistuneesti yhteiskuntaan, mikä taas vahvistaa mielen hyvinvointia ja rakentaa suojaavia tekijöitä mielenterveyden ongelmille ja syrjäytymiselle.
Lastensuojeluyksikön oma opetusryhmä luo turvallisen ympäristön oppia
Monella sijoitetulla lapsella on taustallaan muiden elämän haasteiden ohella ongelmia koulunkäynnissä. Varsinaisten oppimisongelmien lisäksi opiskelua voivat häiritä esimerkiksi perheen hankala tilanne tai kriisi, muut huolet arjessa, mielenterveyden haasteet, neurokirjon piirteet tai huonot kokemukset koulusta esimerkiksi kiusaamisen vuoksi.
Lue artikkeliKoulupolulla pysymiseen vaikuttaa se, kuinka mielekkääksi nuori kokee koulunkäynnin. Tätä tutkimme vuosittain Roidu-työkalulla toteutettavalla harrastus- ja koulunkäyntikyselyllä, jossa selvitämme nuoren koulunkäynti-innokkuutta ja sitä, kokeeko hän saavansa tukea kouluarjesta selviytymiseen ja miltä taholta hän tukea saa.
1.–31.3.2025 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 399 lasta ja nuorta, jotka ovat lastensuojelun laitospalveluidemme tai avopalveluidemme piirissä. Toistimme kyselyn 22.1.–20.2.2026. Tuolloin vastaajia oli 406. Kummallakin vastauskerralla valtaosa, noin 80 %, vastaajista oli lastensuojeluyksiköissämme asuvia.
Vastaajat ovat osin samoja ja osin uusia nuoria, jotka ovat palvelumme piiriin tulleet ensimmäisen kyselyn jälkeen. Emme siten voi verrata nimenomaisten nuorten tuloksia, vaan yleisesti tilannetta, johon voimme palveluamme kehittämällä vaikuttaa mutta johon vaikuttaa myös Suomen nuorison yleinen tilanne. Tulokset ovat yhtä kaikki tärkeitä ja kertovat siitä, miten palveluidemme piirissä kulloisellakin hetkellä olleet nuoret ovat koulunkäynnin kokeneet.
Vastaajista kummassakin kyselyssä yli 50 % oli yli 15-vuotiaita. Vähiten kummassakin kyselyssä oli alle 9-vuotiaita, noin 2 %. Tämä jakauma kuvastaa palveluidemme piirissä olevien lasten ikäjakaumaa. Vastaajista noin puolet oli tyttöjä ja puolet poikia, vaihtoehdon muu sukupuoli valitsi noin 3 %.
Vuoden 2026 kyselyssä jopa 80 % vastasi lähtevänsä kouluun vähintäänkin välillä mielellään. Vuonna 2025 vastaava luku oli 78. Niiden osuus, jotka kertoivat aina tai usein lähtevänsä mielellään kouluun oli vertailuvuosien välillä laskenut, mutta mikä tärkeämpää, niiden osuus, jotka kertoivat, etteivät koskaan lähde mielellään kouluun oli laskenut 2 %-yksikköä ja myös niiden osuus, jotka ilmoittivat, etteivät käy lainkaan koulua oli laskenut lähes prosenttiyksikön verran.
Nuorimmista, 7–9-vuotiaista vastaajista jopa 55 % vastasi lähtevänsä aina mielellään kouluun. Toisaalta tämän ikäryhmän vastaajista jopa 11 % kertoi, ettei käy koulussa lainkaan.
86 % kyselyyn vastanneista kertoi saavansa apua koulunkäyntiin. Sekä vuoden 2025 että vuoden 2026 kyselyssä vastaajat kertoivat saavansa eniten apua erityisopettajalta tai koulunkäyntiavustajalta. Toiseksi eniten koulunkäynnissä auttaa Humanan omaohjaaja. Myös kavereilta ja vanhemmilta saatava tuki on nuorille tärkeää.
Yli 15-vuotiailta vastaajilta kysyimme, miten he aikovat jatkaa koulupolkua peruskoulun jälkeen.
Ilahduttavasti 85 %:lla vastaajista oli jo tammi–helmikuussa selvä ajatus siitä, miten he koulupolkua jatkavat peruskoulun jälkeen.
Jo alkuvuodesta 85 %:lla yhdeksännen luokan päättävistä nuorista oli selkeä suunnitelma jatko-opinnoista.
Kaikkineen harrastus- ja koulunkäyntikyselyn vastaukset olivat hyvin myönteisiä. Sen tueksi saamme dataa lastensuojelupalveluissamme käytössä olevasta RAI-mittaristosta. Myös RAI-tulokset kertovat, että vuoden 2025 aikana lastensuojelun laitospalveluidemme piirissä olleista nuorista ainoastaan 11 prosenttia on kieltäytynyt käymästä koulua. Kuitenkin koulun keskeyttämisen uhka tunnistettiin vuoden aikana 37 prosentilla nuorista.Analyysi tunnistaa henkilöt, jotka itse tai heidän vanhempansa ovat tyytymättömiä kouluun ja lisäksi henkilöillä on
RAI-mittaristosta johdetulla laatuindikaattorilla, joka kertoo muutoksesta koulunkäynnin haasteissa, voimme seurata palvelumme vaikuttavuutta koulupolulla pysymiseen.
Koulunkäynnin haasteet vähenivät 16 %:lla lastensuojeluyksiköissä asuvista lapsista verrattuna edelliseen RAI-arviointiin.
Indikaattori tunnistaa henkilöt, joilla on vähemmän koulunkäynnin haasteita kuin edellisessä arvioinnissa. Haasteita voivat olla myöhästymisten tai poissaolojen lisääntyminen, heikko menestyminen tai hankaluudet koulussa, nuori on ilmaissut aikovansa lopettaa opiskelut, hänellä on ristiriitoja koulun henkilökunnan kanssa, hän ilmaisee voimakasta tai jatkuvaa tyytymättömyyttä kouluun, hän kieltäytyy käymästä koulussa tai hänet on poistettu koulusta häiritsevän käytöksen takia. Tulos kertoo, vuonna 2025 16 prosentilla lastensuojeluyksiköissämme asuvista nuorista haasteet ovat vähentyneet verrattuna edelliseen RAI-arviointiin.
Oma kiinnostus motivoi koulunkäyntiin – myös tukea tarvitaan
Lastensuojeluyksikön ohjaajat tukevat nuorten koulunkäyntiä ja auttavat pysymään koulupolulla. Raide 2:ssa asuvan Nellyn mukaan oman alan löytäminen sai koulunkäynnin tuntumaan mielekkäältä ja oma tulevaisuus vaikuttaa nyt valoisalta.
Lue artikkeli