Vaikuttavuusraportti

Koulupolulla pysyminen

Humanan avopalvelut ja lastensuojelun palvelut vahvistavat yksilön kyvykkyyksiä sitoutua opetukseen ja pysyä koulupolulla, mikä pitkällä aikavälillä parantaa yksilön mahdollisuuksia valmistua peruskoulusta, vastaanottaa toisen asteen opiskelupaikka, työllistyä ja kiinnittyä onnistuneesti yhteiskuntaan.

Koulupolulla pysymistä tukeva teesimme on mielestämme merkittävä, koska koulupudokkuus johtaa moniin ongelmiin myöhemmässä elämässä. Opintonsa peruskoulun jälkeen lopettavien nuorten terveys, tulot ja hyvän elämän edellytykset ovat huonommat kuin toiselle asteelle jatkavilla nuorilla.

Koulutuksella on suora yhteys kykyyn työllistyä ja kiinnittyä onnistuneesti yhteiskuntaan. Suomessa on tällä hetkellä (2024) lähes joka kuudes 25-vuotias vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Pelkän peruskoulun käyneistä 40–44-vuotiaista työssä on vain 54 prosenttia. Samanikäisistä korkeakoulutetuista työllisten osuus on yli 90 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että työttömyys lisää mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiperäisten sairauksien riskiä.

Koulupudokkuuden ehkäiseminen on siksi tehokas tapa ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja mielenterveyden haasteita.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 kaikista suomalaisen peruskoulun oppilaista 88 946 sai tehostettua tukea oppimiseen ja 56 972 erityistä tukea. Tehostettu tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkkauspalveluita. Erityinen tuki on tehostettua tukea intensiivisempää, esimerkiksi erityisopetusta tai oppimäärien yksilöllistämistä. Yhteensä luvut tarkoittavat, että 26 % peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 69 311 ja 51 086.

Miten me voimme vaikuttaa?

Humana vaikuttaa avo- ja lastensuojelupalveluillaan hyvin suorasti koulupolulla pysymiseen. Ammattilaisemme niin lastensuojeluyksiköissä kuin kotiin vietävissä avopalveluissa auttavat nuoria koulutehtävissä, kouluun viemisessä ja koulupaikan hakemisessa. Useissa lastensuojeluyksiköissä pystymme tarjoamaan omia opetusryhmiä ja nuorille tehdään aina henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat.

Nämä palvelut vahvistavat nuoren arjen taitoja sekä luottamusta omiin voimavaroihin ja helpottavat opetukseen mukautumista. Tämä kaikki auttaa sitoutumaan ja pysymään koulupolulla. Pitkällä aikavälillä palvelut vahvistavat todennäköisyyttä, että yksilö suorittaa peruskoulun loppuun ja vastaanottaa toisen asteen opiskelupaikan. Tämä taas vahvistaa sen todennäköisyyttä, että yksilö työllistyy ja kiinnittyy onnistuneesti yhteiskuntaan, mikä taas vahvistaa mielen hyvinvointia ja rakentaa suojaavia tekijöitä mielenterveyden ongelmille ja syrjäytymiselle.

Miten voimme todentaa vaikuttavuutemme?

Koulupolulla pysymiseen vaikuttaa se, kuinka mielekkääksi nuori kokee koulunkäynnin. Tätä tutkimme vuosittain maaliskuussa Roidu-työkalulla toteutettavalla harrastus- ja koulunkäyntikyselyllä, jossa selvitämme nuoren koulunkäynti-innokkuutta ja sitä, kokeeko hän saavansa tukea kouluarjesta selviytymiseen ja miltä taholta hän tukea saa.

1.–31.3.2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 294 lasta ja nuorta, jotka ovat lastensuojelun laitospalveluidemme piirissä ja 89 lasta ja nuorta, jotka ovat kotiin vietävien avopalveluidemme piirissä.

Jopa 78 % vastasi lähtevänsä kouluun vähintäänkin välillä mielellään.

Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja koulunkäynti-innokkuudessa. Ilahduttavasti 86 % kyselyyn vastanneista kertoi saavansa apua koulunkäyntiin.

Eniten apua kyselyyn vastanneet kertoivat saavansa erityisopettajalta tai koulunkäyntiavustajalta. Toiseksi eniten koulunkäynnissä auttaa Humanan omaohjaaja. Myös kavereilta ja vanhemmilta saatava tuki on nuorille tärkeää.

Yli 15-vuotiailta vastaajilta kysyimme, miten he aikovat jatkaa koulupolkua peruskoulun jälkeen.

Kaikkineen harrastus- ja koulunkäyntikyselyn vastaukset olivat hyvin myönteisiä. Sen tueksi saamme dataa lastensuojelupalveluissamme käytössä olevasta RAI-mittaristosta. Myös RAI-tulokset kertovat, että 1.10.2024–31.3.2025 välillä lastensuojelupalveluidemme piirissä olleista nuorista ainoastaan 9 prosenttia on kieltäytynyt käymästä koulua. 1.4.--30.9.2025 välillä prosenttiosuus on kasvanut 12 prosenttiin, mitä osittain selittänee kesälomien loppumisen ja kouluun palaamisen väliin sijoittunut ajanjakso; elokuussa 2025 tämä luku oli 13 prosenttia.

Koulun keskeyttämisen uhka tunnistettiin 34 prosentilla lastensuojelupalveluidemme piirissä olleista nuorista sekä 1.10.2024–31.3.2025 että 1.4.–30.9.2025 välillä. Analyysi tunnistaa henkilöt, jotka itse tai heidän vanhempansa ovat tyytymättömiä kouluun ja lisäksi henkilöillä on

  • ilmestynyt myöhästymisiä tai heikkoa koulumenestystä tai
  • hankaluuksia koulussa tai
  • ristiriitoja koulun henkilökunnan kanssa tai
  • he ovat ilmaisseet lopettavansa koulun.

RAI-mittaristosta johdetulla laatuindikaattorilla, joka kertoo muutoksesta koulunkäynnin haasteissa, voimme seurata palvelumme vaikuttavuutta koulupolulla pysymiseen. Indikaattori tunnistaa henkilöt, joilla on vähemmän koulunkäynnin haasteita kuin edellisessä arvioinnissa. Haasteita voivat olla myöhästymisten tai poissaolojen lisääntyminen, heikko menestyminen tai hankaluudet koulussa, nuori on ilmaissut aikovansa lopettaa opiskelut, hänellä on ristiriitoja koulun henkilökunnan kanssa, hän ilmaisee voimakasta tai jatkuvaa tyytymättömyyttä kouluun, hän kieltäytyy käymästä koulussa tai hänet on poistettu koulusta häiritsevän käytöksen takia. Tulos kertoo, että 1.10.2024–31.3.2025 välisenä aikana 20 prosentilla lastensuojeluyksiköissämme asuvista nuorista haasteet ovat vähentyneet verrattuna edelliseen RAI-arviointiin. 1.4.–30.9.2025 välisellä jaksolla tämä prosenttiosuus on noussut yhdellä yksiköllä 21 prosenttiin.

Lähteet

  1. Tilastokeskus. (2024). Työn ja koulutuksen ulkopuolella kahdeksan prosenttia nuorista. https://stat.fi/julkaisu/cm6t61nrx64gr07uqjmu2d7v5 Linkki toiselle sivustolle.
  2. Tilastokeskus. (2024). Väestön koulutusrakenne. https://stat.fi/tilasto/vkour
  3. Tilastokeskus. (2021). Koulutuksen vaikutukset työllistymiseen. 25–64-vuotiaista pelkän perusasteen suorittaneista vain 55 prosenttia työllisiä, toisen asteen tutkinnon suorittaneista 77 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 86 prosenttia. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/lukio-amis-vai-pelkka-peruskoulu-perusopetuksen-jalkeisilla-valinnoilla-on-usein-kauaskantoiset-vaikutukset/ Linkki toiselle sivustolle.
  4. Tilastokeskus. (2024). Työssäkäyntitilasto. https://stat.fi/tilasto/tyokay
  5. Tilastokeskus. (n.d.) Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat tukimuodoittain ja alueittain, 2020-2024. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__erop/ statfin_erop_pxt_137b.px/table/tableViewLayout1/
  6. Helsingin Yliopisto. (2022). Työttömyys näyttää myös lisäävän mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiperäisten sairauksien ris ki. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveyserot/tyottomyys-voi-heikentaa-mielenterveytta-ja-lisata-alkoholiperaisen-kuoleman-riskia