Strategiamme mukaisesti Humana vaikuttaa erikoistumalla kattavasti. Tämä tarkoittaa, että lastensuojelun laitospalveluissa erikoistumme niiden nuorten tukemiseen, jotka tarvitsevat erityisen, intensiivisen tuen tai vaativan tason laitospalvelua. Samanaikaisesti erikoistumme varhaisen, ennaltaehkäisevän tuen avopalveluihin.
Ihannemaailmassa näkisimme kehityksen, jossa laitospalveluiden tarve vähenee, koska riittävän moni lapsiperhe on saanut tarvitsemansa tuen ennen kuin ongelmat kasaantuvat ja tilanteet kriisiytyvät.
Siksi teesimme on: “Humana edesauttaa lastensuojelun palvelujärjestelmän muutosta varhaista tukea painottavaksi.”
Suomalaisessa lastensuojelussa on pitkään pyritty, ainakin puheiden tasolla, siirtämään painopistettä sijaishuollosta avohuollon palveluihin. Tämä on tavoiteltavaa sekä palvelujen inhimillisen vaikuttavuuden että toisaalta järjestelmän kustannustehokkuuden näkökulmasta. Esimerkiksi Humanan vaativan laitoshoidon vuorokausi maksaa noin 800 euroa. Vaativan tason laitoshoito on nimensä mukaisesti vaativinta, vahvimmin resurssoitua ja sitä myöten kalleinta lastensuojelupalvelua. Vaativaan laitoshoitoon verrattuna ajoissa toteutettu ennaltaehkäisevä kotiin vietävä tuki on halpaa. Yhden vaativan laitosvuorokauden hinnalla lasta ja perhettä voidaan tukea jopa kuukauden ajan.
Vuonna 2022 lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat Suomessa noin 1,3 miljardia euroa, josta sijaishuoltoon kohdistui 73,5 prosenttia ja avohuoltoon 26,5 prosenttia. Jotta suhdeluku voisi kääntyä toisinpäin, kustannukset nousisivat hetkellisesti: sijaishuollon tarve ei pääty yhdessä yössä – eikä vuodessa. Samalla useat hyvinvointialueet vähensivät syksyllä 2024 merkittävästi avopalveluiden tilauksia.
“Palvelujärjestelmän haasteet eivät ratkea nokkimalla toisia tai etsimällä syyllisiä, vaan yhteistyöllä”
Lastensuojelun kustannusten kasvua ei ratkaista etsimällä syitä yksityisistä palveluntuottajista, vaan keskustelu olisi käännettävä palvelujärjestelmän puutteisiin ja epäonnistumiseen varhaisen tuen tarjoamisessa.
Lue koko artikkeliKaru totuus on, että yksin emme voi vaikuttaa mitenkään. Voimme tuottaa laadukasta avopalvelua ja sitä kautta kasvattaa perheiden valmiuksia suoriutua arjestaan saamansa tuen avulla, jolloin tarve sijaishuollon palveluille vähenee. Mutta tuottaaksemme laadukasta ennaltaehkäisevää palvelua tarvitsemme yhteisen tahtotilan, jossa yhteiskunta päättää tähän palveluun panostaa.
Jos avopalveluihin päätettäisiin panostaa merkittävästi enemmän, lastensuojelun kustannukset pitkällä aikavälillä laskisivat.
Kutsummekin hyvinvointialueita kanssamme pilotoimaan tällaista mallia.
Tukeaksemme hyvinvointialueita päätöksenteossa alamme kesällä 2025 kerätä tietoa niistä syistä, joiden vuoksi lapselle tai nuorelle haetaan sijoituspaikkaa. Kun osaamme kertoa, millaisia oireita alueen lapsilla ja nuorilla on, osaamme myös kertoa, miten alueen lapsia ja nuoria voisi jo ennakolta tukea, jotta sijoitusta lastensuojeluyksikköön ei kaikissa tapauksessa tarvittaisikaan.
Pitkällä aikavälillä voimme todentaa mallin toimivuuden suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan euroissa.
Lyhyellä aikavälillä alamme keväästä 2025 alkaen toteuttaa avopalveluiden piirissä oleville asiakkaillemme kyselyä aina palvelun alkaessa ja sen päättyessä. Kysymme, kuinka hyvin palvelun piiriin tuleva lapsi, nuori tai perhe on sisäistänyt sen tavoitteen, johon yhdessä pyrimme – ja kuinka hyvin tavoite hänen tai heidän mielestään on palvelun päättyessä toteutunut. Koettu vaikuttavuus on usein indikaattori, joka näyttää suuntaa lapsen tai nuoren tuleville vuosille. Tästä mittarista raportoimme ensimmäisen kerran syksyllä 2025.
Linkki toiselle sivustolle.