Humana vahvistaa toiminnallaan lasten ja nuorten myönteisiin yhteisöihin kiinnittymistä edistäen yhteiskunnan turvallisuutta.
Tämä on mielestämme tärkeä teesi, sillä ikäryhmän kokoon suhteutettuna nuorten rikoksentekijöiden määrä pahoinpitely- ja ryöstörikoksissa on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2022 15–17-vuotiaiden ryöstöepäiltyjen määrä kasvoi 58 prosenttia, pahoinpitelyjen kohdalla 7,5 prosenttia.
Osa rikolliseen käytökseen syyllistyneistä nuorista kuuluu myös katujengiin. Poliisin tunnistamiin katujengeihin kuuluu syksyllä 2025 laaditun arvion mukaan noin 150 keskeistä henkilöä, mutta jengeihin liittyvä henkilöpiiri on kokonaisuutena tätä laajempi. Katujengeihin kuuluvat henkilöt ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita. Vaikka Suomessa katujengien koko on vielä kohtuullisen pieni, jengiytyminen on ilmiönä merkittävä. Ruotsissa katujengien tekemä rikollisuus on ollut kasvussa viimeisten 30 vuoden ajan. Ruotsin viranomaiset ovatkin varoittaneet Suomen viranomaisia siitä, että jengiytymiseen on tartuttava ajoissa.
Nuorten rikollisuuteen ei ole yhtä selittävää tekijää. Nuorten väkivaltaisen käytöksen taustalta tunnistettuja tekijöitä ovat muun muassa haastava varhainen sosiaalinen yhteisö, ankara tai epäjohdonmukainen kasvatus, heikot sosiaaliset ja tiedolliset kyvykkyydet, käytösongelmat, heikko koulusuoriutuminen sekä poikkeavat ikätoverit. Rikosten tekemisen taustalla vaikuttavat samat seikat: heikko sosioekonominen asema, osattomuuden tunne ja syrjäytyminen. Koulupolulta putoaminen lisää nuoren todennäköisyyttä tulla tuomituksi rikoksesta peruskoulun päättymistä seuraavien viiden vuoden aikana. Samoin luvaton poistuminen lastensuojelun sijaishuollosta – hatkaaminen – koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia nuoria. Hatkassa ollessaan nuoret altistuvat päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle ja rikosten uhriksi joutumiselle.
Nuorten rikoskierteen ehkäisyssä on nähty tärkeäksi varhainen tuki kasvuyhteisössä. Lastensuojeluyksiköissä yhteisöllisyys, turvalliset ja nuorille merkitykselliset verkostot sekä osallisuuden kokemus auttavat kohti rikoksetonta elämää.
Ihminen on tärkeä, vaikka teot eivät olisi hyväksyttäviä – miten puuttua nuoren väkivaltaiseen käytökseen?
Väkivaltaisesti käyttäytyvä nuori viestii usein sisäisestä pahasta olostaan. Lastensuojelun ammattilaisena olen oppinut, että vaikuttavan muutoksen avaimet ovat selkeissä rajoissa, tunnetaitojen opettamisessa ja nuoren ehdottomassa arvostamisessa ihmisenä, kirjoittaa MAPA-menetelmän kouluttaja ja Humanan nuorisokodin yksikönjohtaja Mika Honkalammi.
Lue artikkeliEnnaltaehkäisevät, kotiin vietävät palvelumme ovat keskeisiä lapsen ja nuoren myönteiseen yhteisöön kiinnittymiselle. Perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelut ja koulunkäynnin tuki auttavat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä vanhemmuuden valmiuksien ja arjen vuorovaikutuksen edistämisessä, lasten koulupolulla pysymisessä, mielekkäiden harrastusten löytämisessä ja yhteiskunnan tukiverkon äärelle opastamisessa.
Ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen puuttumisen lisäksi Humanan lastensuojelun laitospalvelut tarjoavat nuorelle tukea sekä myönteisiä kohtaamisia ja yhteisöjä arkeen. Tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle osallisuuden kokemus, jonka kautta kiinnittyminen myönteiseen yhteisöön vahvistuu. Myönteinen yhteisö toimii vastavoimana rikolliskäyttäytymiselle ja esimerkiksi jengiytymiselle.
"Tajusin, että ohjaajat ja vanhemmat eivät ole vihollisia – me pelataan yhteen pussiin"
Seitsemän eri lastensuojelulaitosta, kolme osastojaksoa ja lukuisat pettymykset. 17-vuotias Nuutti ja hänen äitinsä Tiia olivat kulkeneet pitkän tien lastensuojelujärjestelmässä, kunnes Nuutinkolossa he vihdoin löysivät paikan, jossa Nuutin ongelmia ymmärretään ja vanhemman aktiivinen rooli nähdään voimavarana.
Lue artikkeliSyyskuussa 2025 toteutimme lastensuojeluyksiköissä asuville nuorille turvallisuuskyselyn, jossa selvitimme, kokevatko he turvallisuudentunnetta yksikössä ollessaan ja onko heillä läheisiä ystäviä yksikössä tai sen ulkopuolella. Kyselyyn vastasi yhteensä 313 nuorta.
90 % Humanan lastensuojeluyksikössä asuvista nuorista kertoi, että heillä on elämässään tärkeitä kavereita.
Nuorista 84 prosenttia kertoi tuntevansa olonsa turvalliseksi yksikön aikuisten seurassa, täysin eri mieltä väitteestä oli 5 prosenttia. Kysyttäessä, mikä turvallisuuden tunnetta voisi entisestään parantaa, useimmat vastasivat, että jos aikuisen puuttuisivat vielä enemmän nuorten välisiin riitoihin sekä ajanviettäminen entistäkin enemmän nuoren ja aikuisten kesken yhteisissä tiloissa.
Erityisen ilahduttavaa oli, että kyselyssä 90 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on elämässään tärkeitä kavereita.
69 prosenttia nuorista kertoi, että heillä on tärkeitä kavereita myös yksikössä.
Vuosittain toteutettavalla harrastus- ja koulunkäyntikyselyllä selvitämme palveluidemme piirissä olevien lasten ja nuorten kokemusta paitsi siitä, kuinka mielekkääksi he kokevat koulunkäynnin ja sitä kautta koulun tarjoaman yhteisön, myös siitä, onko lapsella tai nuorella sellainen harrastus, jonka parissa hän viihtyy ja kuinka sitoutunut hän on harrastuksen jatkamiseen pitkäjänteisesti – onko harrastus jatkunut yli kuusi kuukautta.
Uusin harrastus- ja koulunkäyntikysely toteutettiin 22.1.–20.2.2026 Humanan lastensuojeluyksiköissä ja avopalveluiden piirissä olevien lasten ja nuorten kanssa. Saimme yhteensä 406 vastausta. Edellinen kysely toteutettiin 1.–31.3., jolloin saimme yhteensä 399 vastausta.
Vastaajista kummassakin kyselyssä yli 50 % oli yli 15-vuotiaita. Vähiten kummassakin kyselyssä oli alle 9-vuotiaita, noin 2 %. Tämä jakauma kuvastaa palveluidemme piirissä olevien lasten ikäjakaumaa. Vastaajista noin puolet oli tyttöjä ja puolet poikia, vaihtoehdon muu sukupuoli valitsi noin 3 %.
Vuoden 2026 kyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoi, että heillä on jokin harrastus. Yli puolet (57%) kertoi, että heillä on kaksi tai useampia harrastuksia. Keskitymme tässä raportissa ensisijaisiin harrastuksiin.
67 %:lla nuorista on mieluinen harrastus. Jopa 57 %:lla on kaksi tai useampia harrastuksia.
Mikäli lapsi tai nuori vastasi, ettei hänellä vielä ole harrastusta, kysyimme, toivoisiko hän löytävänsä harrastuksen. Tämä toive oli selvästi voimistunut suhteessa edellisvuoden kyselyyn.
Kyselymme tärkeä tavoite on paitsi saada tietoa nuorten kuulumisesta myönteisiin yhteisöihin koko Humana Suomen tasolla, myös saada yksikkö- ja aluekohtaisesti tietoa, millaisia harrastustoiveita nuorilla on. Tieto siitä, että 40 % vastanneista toivoisi löytävänsä harrastuksen, auttaa ja motivoi työntekijöitämme ja nuoria keskustelemaan aiheesta ja pohtimaan, mistä mieluinen harrastus löytyisi. Ylivoimaisesti useimmat (55 %) nuoret toivoivat liikunnallista harrastusta.
Myös niistä nuorista, jotka harrastuksen olivat jo löytäneet, valtaosa (49 %) harrasti liikuntaa.
Kohtaan “Muu, mikä?” nuoret vastasivat muun muassa tietokoneella pelaaminen, partio, autojen korjaaminen ja lemmikit.
Digipelaaminen kehittää tärkeitä taitoja elämää varten
Humanan lastensuojeluyksikkö Metsäapilassa pelaamista arvostetaan harrastuksena, joka kehittää nuorten taitoja monipuolisesti. Niko on löytänyt pelimaailmasta ystäviä ulkomailta asti sekä oppinut englantia, tekemään tiimityötä ja hallitsemaan tunteita.
Lue artikkeliLastensuojelun laitospalveluiden osalta seuraamme myös RAI-arviointien kautta muutosta lastensuojeluyksiköissämme asuvien nuorten mieluisaan vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa. Vuoden 2025 aikana lastensuojelupalveluidemme piirissä olleista nuorista 19 prosentilla osallistumisen mieluisaan vapaa-ajan toimintaan oli lisääntynyt edelliseen arviointiin verrattuna.
Niistä nuorista, jotka harrastus- ja koulunkäyntikyselyssä kertoivat jo harrastavansa säännöllisesti, 46 prosenttia kertoi saaneensa harrastamiseen vaikuttavaa kannustusta Humanan ohjaajalta.
Erityisen ilahduttavaa oli, että nuorista 77 prosenttia kertoi harrastuksen jatkuneen jo yli kuusi kuukautta, mikä kertoo pitkäjänteisestä sitoutumisesta mielekkääseen tekemiseen.
95 prosenttia harrastuksen löytäneistä nuorista myös kertoi harrastavansa vähintään kerran viikossa, mikä sekin kertoo sitoutumisesta.
Sen sijaan harrastus ei välttämättä merkitse sitä, että nuori sen kautta kokisi kuuluvansa yhteisöön, kuten joukkueeseen tai kerhoon. Uusimmissa kyselyssä 63 prosenttia vastaajista kertoi, että harrastus on yksin toteutettavaa. Tämä osuus oli kasvanut 4,5 prosenttiyksikköä edelliseen kyselyyn verrattuna.
Vaikuttavuuden todentamiseksi seuraamme myös yksiköissämme asuvien nuorten hatkaamismääriä, hatkojen kestoa ja sitä, kuinka monta erillistä nuorta on vuoden aikana ollut hatkassa. Tavoitteemme on, että nuori kiinnittyisi yksikköön ja kokisi paikan niin turvalliseksi, ettei hän kokisi tarvetta lähteä hatkaan. Usein hatkassa on sama nuori useamman kerran tai pidemmän jakson. Sen vuoksi pelkästään hatkamäärien tai hatkojen keston seuranta ja niiden vähenevä trendi ei kerro koko totuutta.
Kohtaaminen ja välittäminen suojelevat lasta myös hatkassa
Lastensuojeluyksiköistä karkaaminen on oire lapsen syvemmästä pahasta olosta. Tuleva lakimuutos parantaa lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta tärkeintä on, että lapsi kohdataan aidosti ja hän tietää, että hänestä välitetään. Tämä viesti kantaa myös hatkan yli ja voi estää uusia karkaamisia, kirjoittaa intensiivisen tuen lastensuojeluyksikkö Puro 3:n yksikönjohtaja Riikka Nieminen.
Lue artikkeliVuonna 2025 yksiköissämme oli uniikkeja hatkaan lähteneitä nuoria lähes saman verran kuin vuonna 2024: 230 (237 vuonna 24). Luvattomia poissaoloja – eli hatkoja – oli yhteensä 1339, mikä on enemmän kuin vuonna 2024, jolloin hatkoja oli 1106 ja kertoo osaltaan siitä, että vuoden 2025 aikana Humana erikoistui yhä vaativammin oireilevien nuorten tukemiseen konvertoimalla yksiköitään erityistasolta vaativalle tasolle.
Hatkaaminen on puhekielen ilmaus ja ammattitermi, jolla viitataan lapsen luvattomaan poistumiseen tai poissaoloon sijaishuoltoyksiköstä. Hatkaaminen voi tapahtua esimerkiksi jättämällä palaamatta yksikköön sovitusti esimerkiksi kaupassa tai kotona käynnin jälkeen tai karkaamalla yksiköstä tai yksikön ulkopuolella työntekijän seurasta.
Hatkaamiseen johtavat syyt voidaan jakaa vetäviin ja työntäviin tekijöihin.
Vetäviä tekijöitä, jotka houkuttelevat lasta pois yksiköstä, voivat olla esimerkiksi:
Työntäviä tekijöitä, jotka taas ajavat lasta pois yksiköstä, voivat olla esimerkiksi:
Humanan asiantuntijan kokemuksen mukaan yleisiin syihin poistua luvatta lastensuojeluyksiköstä lukeutuvat muun muassa päihteiden käyttö, psyykkinen pahoinvointi sekä kaveripiirin vaikutukset.
Hatkan kesto voi vaihdella suuresti – osalla se jää yritykseksi tai kestää vain minuutteja, mutta pisimmillään hatka voi kestää kuukausia. Yleisin kesto on kuitenkin muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Hatkaan lähtemisen riski on yleensä suurin siinä vaiheessa, kun lapsi ei ole vielä kiinnittynyt sijaishuoltoyksikköön.
Hatkaan lähtemisen syy vaikuttaa usein siihen, mitä lapsi tekee hatkassa ollessaan. On myös hatkoja, joiden aikana ei tapahdu mitään erityisen vaarallista. Lapsi saattaa esimerkiksi mennä kotiin tai seurustelukumppanin luokse.
Riskitilanteet hatkassa ovat kuitenkin yleisiä, esimerkiksi
Hatkassa ollessaan lapsi voi joutua tekemään rikoksia hankkiakseen rahaa. Erityisesti tytöillä on riski joutua seksuaalirikosten uhreiksi, sillä he saattavat majoittua aikuisten miesten luona ja joutua korvaamaan yöpaikan ja päihteet.
Hatkaaminen on lapselle haitallista, koska siihen liittyvät riskit ovat vakavia ja voivat aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia elämään.
Hatkassa ollessaan lapsi voi:
Pahimmillaan hatkan aikana on riski, että lapsi menettää henkensä. Sen vuoksi lastensuojelun työntekijät suhtautuvat hatkaamiseen vakavasti, koska he ovat nähneet myös äärimmäisiä seurauksia. Lapsi ei välttämättä kykene itse hahmottamaan kaikkia hatkaamisen riskejä samalla tavoin kuin ammattilaiset, jotka ovat työskennelleet alalla vuosia.
Hatkaan lähdön ennaltaehkäisyn avainasioita ovat:
Riskin arvioimisessa korostuu lapsen tunteminen, yksikön työntekijöiden kyky havaita muutoksia lapsen käytöksessä ja hatka-aikeita sekä avoin keskustelu lapsen kanssa.
Kun työntekijä havaitsee merkkejä mahdollisesta hatkaamisesta, ensimmäinen askel on keskustelu lapsen kanssa. Lapsi asuu usein pitkään samassa yksikössä, joten työntekijät oppivat tuntemaan hänet hyvin ja huomaamaan, mikäli käytös muuttuu. Luottamussuhde on avainasemassa, sillä sen avulla työntekijä voi pysäyttää lapsen tilanteen äärelle ja kysyä suoraan aikeista, käydä läpi huolensa ja syyn siihen sekä auttaa lasta pohtimaan tilanteen seurauksia.
Tilanteen vakavuudesta riippuen voidaan tarpeen mukaan käyttää myös rajoitustoimenpiteitä, joista keskustellaan aina lapsen kanssa ja selitetään niiden perusteet. Liikkumisvapauden rajoittaminen voidaan ottaa käyttöön, jos siihen on olemassa lainvoimaiset perusteet, kuten esimerkiksi psyykkisen voinnin romahdus tai itsetuhoisuus. Pelkkä hatkan suunnittelu ei nykyisellä lainsäädännöllä ole riittävä peruste rajata liikkumista.
Jos lapsi ei ole palannut sijaishuoltoyksikköön sovitusti tai on karannut yksiköstä, käynnistyy hänen etsintänsä seuraavasti:
Nykyisellään virka-apuprosessi on monimutkainen ja hidas. Yksikkö ilmoittaa hatkaamisesta sosiaalityöntekijälle, joka tekee virka-apupyynnön. Pyyntö menee poliisin tilannekeskukseen, jossa tehdään päätös virka-avun myöntämisestä. Joskus prosessin läpivieminen kestää niin kauan, että lapsi on ehtinyt karata uudelleen työntekijöiden tavoittamattomiin.
Jos lapsen katsotaan olevan hengenvaarassa, esimerkiksi vakavasti päihtynyt, itsetuhoinen tai muuten akuutissa vaarassa, yksikkö soittaa suoraan hätäkeskukseen. Tällöin kyseessä ei ole virka-aputehtävä vaan poliisitehtävä, joka menee hätäkeskuksen kautta suoraan poliisille.
Lastensuojeluyksikön työntekijöillä on velvollisuus etsiä lasta aktiivisesti, tehdä yhteistyötä viranomaisten ja lapsen verkoston eli perheen, ystävien ja muun lähipiirin kanssa sekä jatkaa etsintää myös pidemmän matkan päässä, mikäli olinpaikka on tiedossa.
Työntekijöillä on kuitenkin myös oikeus työturvallisuuteen. Turvallisuusnäkökohdat huomioidaan aina etsinnässä. Työntekijät eivät esimerkiksi saa mennä sisälle yksityisasuntoon ilman poliisiviranomaisia eikä yksin paikkoihin, joissa tiedetään käytettävän päihteitä tai on muuten vaarallista.
Nykylainsäädännön mukaan yksikön työntekijöillä ei ole oikeutta ottaa kiinni hatkassa olevaa lasta eikä tarkastaa häntä ennen kuin hän on sisällä yksikön autossa, mikä on suuri turvallisuusriski.
Kun hatkassa oleva lapsi löytyy, hänet pyritään saamaan takaisin yksikköön. Tämä voi tapahtua eri tavoin:
Kun lapsi palaa lastensuojeluyksikköön hatkasta, on tasapainoteltava huolenpidon ja välttämättömien rajoitustoimenpiteiden välillä. Hatkan jälkeinen kohtaaminen on erityisen tärkeä seuraavien hatkojen ennaltaehkäisyssä. Jos lapsi kokee, että häntä kohdellaan hyvin, ymmärretään ja autetaan palatessaan, hän saattaa seuraavalla kerralla palata nopeammin tai jättää lähtemättä kokonaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluryhmän loppuraportissaLinkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan. Linkki toiselle sivustolle. vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttäviä sekä rikoksia tekeviä alaikäisiä lapsia koskevan lastensuojelulainsäädännön uudistamisesta on esitetty useita parannusehdotuksia hatkaamistilanteisiin:
Myös sijoitettu lapsi tulee nähdä ensisijaisesti lapsena, ei vain ongelmatekijänä. Kuten lastensuojelulakikin edellyttää, kaikkien toimijoiden tulee sitoutua lapsen suojelemiseen. On tärkeää ymmärtää, että lapsen oireilu on usein seurausta hänen lapsuutensa kokemuksista tai muista tekijöistä.