Humana vahvistaa toiminnallaan lasten ja nuorten myönteisiin yhteisöihin kiinnittymistä edistäen yhteiskunnan turvallisuutta.
Tämä on mielestämme tärkeä teesi, sillä ikäryhmän kokoon suhteutettuna nuorten rikoksentekijöiden määrä pahoinpitely- ja ryöstörikoksissa on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2022 15–17-vuotiaiden ryöstöepäiltyjen määrä kasvoi 58 prosenttia, pahoinpitelyjen kohdalla 7,5 prosenttia.
Osa rikolliseen käytökseen syyllistyneistä nuorista kuuluu myös katujengiin. Poliisin arvion mukaan noin 260 henkilöä Suomessa kuuluu johonkin katujengiin ja määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Tutkimukset osoittavat, että katujengien jäsenet tekevät suhteessa enemmän etenkin vakavia rikoksia. Vaikka Suomessa katujengien koko on vielä kohtuullisen pieni, jengiytyminen on ilmiönä merkittävä. Ruotsissa katujengien tekemä rikollisuus on ollut kasvussa viimeisten 30 vuoden ajan. Ruotsin viranomaiset ovatkin varoittaneet Suomen viranomaisia siitä, että jengiytymiseen on tartuttava ajoissa.
Nuorten rikollisuuteen ei ole yhtä selittävää tekijää. Nuorten väkivaltaisen käytöksen taustalta tunnistettuja tekijöitä ovat muun muassa haastava varhainen sosiaalinen yhteisö, ankara tai epäjohdonmukainen kasvatus, heikot sosiaaliset ja tiedolliset kyvykkyydet, käytösongelmat, heikko koulusuoriutuminen sekä poikkeavat ikätoverit. Rikosten tekemisen taustalla vaikuttavat samat seikat: heikko sosioekonominen asema, osattomuuden tunne ja syrjäytyminen. Koulupolulta putoaminen lisää nuoren todennäköisyyttä tulla tuomituksi rikoksesta peruskoulun päättymistä seuraavien viiden vuoden aikana. Samoin luvaton poistuminen lastensuojelun sijaishuollosta – hatkaaminen – koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia nuoria. Hatkassa ollessaan nuoret altistuvat päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle ja rikosten uhriksi joutumiselle.
Nuorten rikoskierteen ehkäisyssä on nähty tärkeäksi varhainen tuki kasvuyhteisössä. Lastensuojeluyksiköissä yhteisöllisyys, turvalliset ja nuorille merkitykselliset verkostot sekä osallisuuden kokemus auttavat kohti rikoksetonta elämää.
Jengiläisiä yhdistää jaettu kokemus näköalattomuudesta ja tunne siitä, ettei kuulu joukkoon
Nuorisokoti Nuotan ohjaaja Kaj Bärlund kirjoittaa blogitekstissään siitä, miten hänen omat kokemuksensa katujengeistä auttavat häntä ymmärtämään jenginuoria.
Lue koko artikkeliEnnaltaehkäisevät, kotiin vietävät palvelumme ovat keskeisiä lapsen ja nuoren myönteiseen yhteisöön kiinnittymiselle. Perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelut ja koulunkäynnin tuki auttavat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä vanhemmuuden valmiuksien ja arjen vuorovaikutuksen edistämisessä, lasten koulupolulla pysymisessä, mielekkäiden harrastusten löytämisessä ja yhteiskunnan tukiverkon äärelle opastamisessa.
Ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen puuttumisen lisäksi Humanan lastensuojelun laitospalvelut tarjoavat nuorelle tukea sekä myönteisiä kohtaamisia ja yhteisöjä arkeen. Tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle osallisuuden kokemus, jonka kautta kiinnittyminen myönteiseen yhteisöön vahvistuu. Myönteinen yhteisö toimii vastavoimana rikolliskäyttäytymiselle ja esimerkiksi jengiytymiselle.
Jalkapalloharrastus opettaa pelaamisen lisäksi tärkeitä taitoja elämää varten
Jalkapallo tarjoaa vauhdikkaan ja yhteisöllisen harrastuksen, jonka joukkuehenki kantaa niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Valtille jalkapallo merkitsee ennen kaikkea iloa, uusia ystävyyssuhteita ja unelmia tulevaisuudesta – ilman liikoja paineita.
Lue koko artikkeliVuosittain toteutettavalla harrastus- ja koulunkäyntikyselyllä selvitämme palveluidemme piirissä olevien lasten ja nuorten kokemusta paitsi siitä, kuinka mielekkääksi he kokevat koulunkäynnin ja sitä kautta koulun tarjoaman yhteisön, myös siitä, onko lapsella tai nuorella sellainen harrastus, jonka parissa hän viihtyy ja kuinka sitoutunut hän on harrastuksen jatkamiseen pitkäjänteisesti – onko harrastus jatkunut yli kuusi kuukautta.
Vuoden 2025 kysely toteutettiin Humanan lastensuojeluyksiköissä ja avopalveluiden piirissä olevien lasten ja nuorten kanssa 1.–31.3. Vastauksia saimme 295 lastensuojeluyksikössä asuvalta nuorelta ja 89 nuorelta, joka saa tukea kotiin vietävien palveluidemme kautta.
Vastanneista 68 prosenttia kertoi, että heillä on jokin harrastus. Yli puolet (54%) kertoi, että heillä on kaksi tai useampia harrastuksia. Keskitymme tässä raportissa ensisijaisiin harrastuksiin.
Mikäli lapsi tai nuori vastasi, ettei hänellä vielä ole harrastusta, kysyimme, toivoisiko hän löytävänsä harrastuksen.
Kyselymme tärkeä tavoite oli paitsi saada tietoa nuorten kuulumisesta myönteisiin yhteisöihin koko Humana Suomen tasolla, myös saada yksikkö- ja aluekohtaisesti tietoa, millaisia harrastustoiveita nuorilla on. Tieto siitä, että noin kolmasosa toivoisi löytävänsä harrastuksen, auttaa ja motivoi työntekijöitämme ja nuoria keskustelemaan aiheesta ja pohtimaan, mistä mieluinen harrastus löytyisi.
Lastensuojelupalveluiden osalta seuraamme myös RAI-arviointien kautta muutosta lastensuojeluyksiköissämme asuvien nuorten mieluisaan vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa. Ajanjaksolla 1.10.2024–31.3.2025 lastensuojelupalveluidemme piirissä olleista nuorista 18 prosentilla osallistumisen mieluisaan vapaa-ajan toimintaan oli lisääntynyt edelliseen arviointiin verrattuna.
Niistä nuorista, jotka harrastus- ja koulunkäyntikyselyssä kertoivat jo harrastavansa säännöllisesti, 48 prosenttia kertoi saaneensa harrastamiseen vaikuttavaa kannustusta Humanan ohjaajalta.
Harrastuksista suosituin oli liikunnallinen harrastus.
Kohtaan muu harrastus nuoret vastasivat muun muassa tietokoneella tai Playstationilla pelaaminen.
Ilahduttavaa oli, että nuorista 78 prosenttia kertoi harrastuksen jatkuneen jo yli kuusi kuukautta, mikä kertoo pitkäjänteisestä sitoutumisesta mielekkääseen tekemiseen.
95 prosenttia harrastuksen löytäneistä nuorista myös kertoi harrastavansa vähintään kerran viikossa, mikä sekin kertoo sitoutumisesta.
Sen sijaan harrastus ei välttämättä merkitse sitä, että nuori sen kautta kokisi kuuluvansa yhteisöön, kuten joukkueeseen tai kerhoon.
Vaikuttavuuden todentamiseksi seuraamme myös yksiköissämme asuvien nuorten hatkaamismääriä, hatkojen kestoa ja sitä, kuinka monta erillistä nuorta on vuoden aikana ollut hatkassa. Tavoitteemme on, että nuori kiinnittyisi yksikköön ja kokisi paikan niin turvalliseksi, ettei hän kokisi tarvetta lähteä hatkaan. Usein hatkassa on sama nuori useamman kerran tai pidemmän jakson. Sen vuoksi pelkästään hatkamäärien tai hatkojen keston seuranta ja niiden vähenevä trendi ei kerro koko totuutta.
Vuonna 2024 yksiköissämme oli uniikkeja hatkaan lähteneitä nuoria 237. Luvattomia poissaoloja – eli hatkoja – oli yhteensä 1106. Poissaoloista 660 kesti yli 24 tuntia.
Ryhdyimme vuonna 2024 yhteistyöhön poliisin kanssa ratkaistaksemme hatkaamiseen liittyviä monenlaisia haasteita.
Lasten etu toteutuu yhteistyöllä ja välittämällä
Lastensuojelujärjestelmän haasteet yhdistävät lastensuojelupalveluita ja poliisia. Seinäjoen Mieletön tarina -esitystä seuranneessa asiantuntijakeskustelussa pohdittiin keinoja, joilla lastensuojelulainsäädäntöä ja viranomaisyhteistyötä voitaisiin parantaa.
Lue koko artikkeli