Läsnäolo ja välittäminen ehkäisevät nuorten itsetuhoisuutta

– Meille tulee lastensuojeluyksikköön paljon lähellä täysi-ikäisyyttä olevia nuoria, joilla on peruskoulu kesken. Usein taustalla on ahdistuneisuutta, yleistä pahoinvointia, päihteiden käyttöä ja rikkinäisiä hoitopolkuja, jotka ovat johtaneet myös koulunkäynnin haasteisiin, kertoo Humanan lastensuojelun erityisyksikkö Metsätähden yksikönjohtaja Nina-Maria Nieminen.

Lasten ja nuorten pahoinvointi on selvästi lisääntynyt viime vuosien aikana ja myös nuorten itsetuhoisuus on yhä kasvava ongelma Suomessa. Samaa viestiä kertoo Unicefin toteuttama rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailu Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan., jossa Suomen sijoitus romahti vain viidessä vuodessa viidenneltä sijalta sijalle 17. Pudotukseen vaikuttivat erityisesti tulosten heikentyminen mittareissa, jotka koskivat nuorten itsemurhia, lasten ylipainoa ja oppimistuloksia.

Niemisen mukaan mielenterveyden haasteet ja hajanaiset hoitopolut vaikuttavat eniten nuorten henkiseen pahoinvointiin. Kun hoitokontaktit vaihtuvat taajaan, ei päästä käsiksi juurisyihin, kuten ahdistukseen, masennukseen, neuropsykiatrisiin haasteisiin tai aistiyliherkkyyteen, jotka ovat merkittäviä itsetuhoisuuden riskitekijöitä.

– Usein käy joko niin, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hoidetaan juuri sitä sillä hetkellä näkyvää osuutta eikä nähdä oireiden taakse, tai sitten juututaan hoitohistoriaan. Kun lapsi esimerkiksi sijoitetaan uuteen paikkaan, käydään aina uudestaan alusta asti läpi lapsen koko historia, eikä oikein päästä siihen, että oikeasti kohdattaisiin se nuori. Kohdataan vain ne paperit ja mietitään sitä kautta, miten lasta voisi auttaa, Nieminen pohtii.

Lasten itsetuhoisuuden ehkäiseminen on Humanan lastensuojelupalvelujen tärkeä tavoite ja sitä tarkastellaan myös Humanan vaikuttavuusraportissa. Humanan lastensuojelun palvelujen päämääränä on vahvistaa yksilön mielen hyvinvointia ja sitä kautta vähentää itsetuhoisuutta ja itsemurhariskiä.

– Ja toki meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme on kasvattaa yksilön turvallisuuden tunnetta: että lapsen arki vakautuu selkeiden arjen rakenteiden, kuten koulussa käymisen ja harrastusten kautta. Tarjoamme myös terveitä kiintymyssuhteita, jotka edesauttavat mielen hyvinvointia, Nieminen kertoo.

Itsetuhoisuuden taustalla usein tunne merkityksettömyydestä

Itsetuhoisuus ei aina näy suoraan ulospäin, mutta siitä on olemassa selkeitä merkkejä, joihin voi tarttua. Niemisen mukaan ensimmäisiä merkkejä ovat muutokset käytöksessä. Puheet kuolemasta ja itsemurha-ajatuksista ovat selkeä hälytysmerkki, mutta esimerkiksi vetäytyminen, kiinnostuksen väheneminen harrastuksiin, perheeseen ja muihin aiemmin tärkeisiin asioihin, omiin ajatuksiin jääminen, ruokahalun muutokset, univaikeudet, tunne-elämän ailahtelut ja voimakkaat mielialan muutokset voivat kertoa ongelmista.

– Jopa äkillinen ilostuminen voi olla merkki siitä, että joku asia on huonosti, ja nuori peittää sitä iloisuudella, hän lisää.

Itsensä vahingoittaminen on selvä varoitusmerkki, johon täytyy aina kiinnittää huomiota. Nieminen korostaa, että myös riskialtis käytös, kuten päihteiden käyttö ja rikollisuus ovat itsetuhoisuutta. Hän muistuttaa, että nuoret vahingoittavat itseään usein piilossa ja osaavat salata sen todella pitkään.

– Jos nuori yhtäkkiä käyttää kesällä pitkiä vaatteita koko ajan, huolen on syytä herätä, hän lisää.

Niemisen mukaan itsetuhoisuuden taustalta löytyy usein kokemus elämän merkityksettömyydestä. Nuori ei näe omaa tulevaisuuttaan eikä esimerkiksi koulunkäynnin merkitystä.

– Se on itsetuhoisuuden iso merkki, ettei nuori pysty ajattelemaan tulevaisuutta pidemmälle, Nieminen toteaa.

RAI-arviointi ottaa itsetuhoisuuden puheeksi

Kaikissa Humanan lastensuojeluyksiköissä on käytössä RAI-arviointi, joka auttaa hahmottamaan yksikössä asuvan lapsen tai nuoren kokonaisuutta sekä avaamaan tilannetta niin arvioitavalle itselleen kuin hänen perheelleen. RAI-arviointi on tehokas työkalu myös itsetuhoisuuden tunnistamiseen ja ehkäisyyn, koska siinä nostetaan esiin itsetuhoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

– RAI-arvioinnin avulla aihe otetaan puheeksi jokaisen nuoren kanssa, Nieminen lisää.

RAI-arvioinnissa on mukana mielialamittareita, jotka kartoittavat toivottomuuden tunnetta, masennusta ja muita mielialahäiriöitä, ja siinä myös kysytään suoraan itsetuhoisista ajatuksista ja itsensä vahingoittamisesta. Arvioinnissa selvitetään myös lapsen toimintakykyä, käyttäytymisen haasteita, kuten ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta ja sosiaalista vetäytymistä. Ne eivät suoraan mittaa itsetuhoisuutta, mutta muuttuessaan ne voivat antaa viitteitä itsetuhoisesta käytöksestä. Koska RAI-arviointi tehdään säännöllisin väliajoin, se mahdollistaa muutosten seurannan ja niihin reagoimisen.

RAI-arviointi tehdään aina nuoren omaohjaajan kanssa turvallisessa ympäristössä.

– Pyrimme siihen, että tilanteet ovat oikeasti turvallisia, lapsella on turvallinen olo vastata kysymyksiin, ja kysymykset avataan selkeästi. Korostamme, että vastauksista ei tule seuraamuksia, vaan niiden avulla haetaan apua, jos sille on tarvetta, Nieminen kertoo.

Oman erityisyyden löytäminen suojaa itsetuhoisuudelta

Itsetuhoisuuden ehkäisyssä on Niemisen mukaan avainasemassa mielekkään elämän ja oman erityisyyden löytäminen. Tätä tuetaan Humanassa muun muassa omaohjaajatyöskentelyllä, jolla on todella tärkeä rooli.

– Omaohjaajat huolehtivat lapsen asioista ja ovat lapselle ensisijaisia tärkeitä henkilöitä. Toki lapsi saa kiintyä keneen tahansa yksikössä, mutta omaohjaajan tärkein tehtävä on lapsen itsetunnon vahvistaminen ja mielekkään elämän rakentaminen yhdessä lapsen kanssa, Nieminen kertoo.

Myös harrastustoiminta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vahvistaa nuoren kokemusta omasta osaamisestaan. Niemisen mukaan aina, kun yksikköön sijoitetaan lapsi, yksi tavoitteista on löytää hänelle mielekäs harrastus tai tekeminen. Jos nuori ei vielä ole valmis osallistumaan seuratoimintaan, harrastaminen voi alkaa yhdessä ohjaajan kanssa.

– Se voi olla vaikka sitä, että kerran viikossa käydään ohjaajan kanssa uimassa. Tärkeintä on, että jokaisella olisi jotain, missä onnistuu ja missä voi olla hyvä ja oma itsensä.

Vaikka lapsi on sijoitettuna yksikköön, tavoitteena on, että myös perhe ja läheiset ovat edelleen tärkeässä roolissa lapsen elämässä ja kuntoutumisessa.

– Ajattelemme, että olemme aina vain hetken osa lapsen ja nuoren elämää ja arkea, mutta perhe ja läheiset ovat aina osa hänen elämäänsä, Nieminen korostaa.

Läsnäolo auttaa eniten

Humanassa on käytössä useita konkreettisia menetelmiä ja toimintatapoja nuorten itsetuhoisuuden ehkäisyyn, ja työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti, jotta he voivat vastata nuorten tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

– Olemme kouluttaneet paljon neuropsykiatrisia valmentajia, jotka pystyvät tunnistamaan ympäristöön, geneettisiin tekijöihin ja aivojen toimintaan liittyviä tekijöitä haasteiden ja käyttäytymisen taustalla. Sitä kautta pystymme yhdessä työryhmän kanssa rakentamaan jokaiselle lapselle toimivan tuen ja avun arkeen, Nieminen kertoo.

Lisäksi työntekijöille tarjotaan tarpeen mukaan koulutusta muun muassa dialektiseen käyttäytymisterapiaan (DKT), vuorovaikutteiseen kehityspsykoterapiaan (DDP) sekä traumaosaamiseen.

Pitkän uransa aikana Nieminen on oppinut, että kaikkein tärkeintä nuorten kanssa työskennellessä ovat läsnäolo, ajan antaminen ja vierellä pysyminen.

– Olen joskus istunut useita tunteja nuoren huoneessa puhumatta yhtään mitään ja vain ollut läsnä. Sitten tilanne on saattanut muuttua niin, että nuori on alkanut puhua omista haasteistaan, Nieminen kertoo.

Usein kun nuorilla on itsetuhoisia ajatuksia, he kaipaavat vain sitä, että saavat olla turvassa jonkun ihmisen seurassa.

– Me emme pyri ratkaisemaan ongelmia, vaan oikeasti kohtaamaan nuoret ja antamaan heidän itse löytää ratkaisuja.

Myös yhteiskunnalla on vastuu nuorten hyvinvoinnista

Humanan vaikuttavuusraportin luvut kertovat RAI-arvioinnin hyödyllisyydestä ja Humanan menetelmien toimivuudesta: ahdistuneisuus on vähentynyt yli neljäsosalla nuorista, jotka ovat olleet lastensuojelupalveluiden piirissä ja kokeneet ahdistusta. Niemisen mukaan yksittäisessä asiakkaassa ahdistuksen vähentyminen näkyy esimerkiksi siinä, että nuori pystyy luomaan suhteita, avautumaan ja luottamaan ihmisiin ympärillä.

– Se ehkäisee itsetuhoista käytöstä ja ahdistuneisuutta valtavasti, kun nuori kokee, että hänellä on joku tärkeä ihminen, kenelle hän voi puhua, Nieminen kertoo.

Nieminen peräänkuuluttaa nuorten itsetuhoisuuden ehkäisyssä laajempia yhteiskunnallisia toimia. Erityisen tärkeänä hän pitää psykiatristen hoitopolkujen korjaamista.

– Tarvitsemme toimivia mielenterveys- ja psykiatrian palveluita, joihin pääsee helposti ja nopeasti. Monen lapsen kohdalla ongelmat pitkittyvät, koska hoitoon ei pääse.

Nieminen peräänkuuluttaa myös matalan kynnyksen keskusteluapua ja kannustaa kaikkia aikuisia olemaan kiinnostuneita nuorten elämästä. Ei tarvitse olla ammattilainen, että pystyy kysymään, mitä kuuluu.

– Se, että joku aikuinen koulussa kysyy käytävällä, että ‘hei, mitä sinulle kuuluu, onpas kiva nähdä sinua täällä’, voi olla iso ja merkittävä asia nuoren arjessa. Se on pieni juttu, mutta nuorelle merkityksellistä, kun hänet nähdään ihmisenä, Nieminen kertoo.

Nieminen haluaa muistuttaa itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevia nuoria, etteivät he jäisi ajatustensa kanssa yksin.

– Aikuiset ovat täällä maailmassa auttamassa ja tukemassa vaikeissa hetkissä. Luota siihen, että jokainen löytää oman mielekkään polkunsa kulkea. Välillä siihen tarvitsee enemmän apua ja sitä täytyy osata pyytää.

Tutustu Humanan lastensuojelun laitospalveluihin
Lue lisää vaikuttavuudesta ja tutustu vaikuttavuusraporttiin
Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi