Kotiin vietävät vammaispalvelut tukevat yhdenvertaista elämää

Uusi vammaispalvelulaki Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan. vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Kotiin vietävät palvelut mahdollistavat arjen omassa ympäristössä, tuovat joustoa perheiden elämään ja tukevat sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Kokosimme alle tärkeimmät tiedot siitä, millaisia kotiin vietäviä vammaispalveluita Humana tarjoaa, kenelle ne on suunnattu ja miten niiden piiriin pääsee.

Mitä kotiin vietäviä vammaispalveluita Humana tarjoaa?

Humana tarjoaa vammaispalvelulain määrittelemiä palveluja seuraavasti:

• Vammaisen henkilön valmennus: Määräaikainen, tavoitteellinen palvelu, joka auttaa oppimaan tai vahvistamaan uusia taitoja ja tapoja. Valmennus voidaan toteuttaa henkilökohtaisena työskentelynä, ryhmätoimintana tai näiden yhdistelmänä. Tyypillisiä valmennuskohteita ovat itsenäisen elämän taidot, sosiaalinen vuorovaikutus ja elämänmuutoksiin valmistautuminen.
• Henkilökohtainen apu: Jatkuva palvelu, joka tarjoaa välitöntä apua päivittäisissä toimissa, joista henkilö ei suoriudu itsenäisesti vamman vuoksi. Apu voi kohdistua esimerkiksi kodin askareisiin, asiointiin, työhön, opiskeluun, sosiaaliseen kanssakäymiseen tai vapaa-ajan toimintaan henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.
• Erityinen osallisuuden tuki: Yksilöllinen palvelu, joka edistää vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta sosiaalisiin tilanteisiin ja vapaa-ajan toimintaan. Tämä tuki on erityisen tärkeää henkilöille, jotka eivät itsenäisesti tai tuettuna kykene muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä.
• Asumisen tuki vammaiselle henkilölle: Kattava kotiin vietävä palvelu, joka mahdollistaa vammaisen henkilön itsenäisen asumisen omassa kodissaan. Palvelu sisältää yksilöllisen avun, tuen ja ohjauksen päivittäisiin toimiin sekä toimintakykyä ja terveyttä edistävää toimintaa. Tarvittaessa palveluun voidaan liittää myös muiden lakien perusteella järjestettäviä palveluita kokonaisvaltaisen tuen varmistamiseksi.
• Lyhytaikainen huolenpito: Joustava palvelu, joka tarjoaa tilapäistä hoitoapua vammaiselle henkilölle ja tukee hänen osallisuuttaan iän ja kehityksen mukaisesti. Palvelu antaa vammaisesta henkilöstä huolehtiville läheisille mahdollisuuden hoitaa omia velvoitteitaan ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Huolenpitoon sisältyy apu ravitsemuksessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja muissa päivittäisissä toiminnoissa.
• Omaishoidon sijaishoito: Räätälöitävä palvelu, joka mahdollistaa omaishoitajan lakisääteiset vapaat. Palvelun avulla omaishoitaja saa tarvitsemansa lepoajan, tavallisesti kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Sijaishoito voidaan järjestää asiakkaan kotona tai asumispalveluyksikössä perheen tarpeiden mukaisesti.
• Hoitorinki: Yksilöllinen palvelu, joka mahdollistaa vammaisen henkilön oikeuden elää oman perheensä kanssa tai omassa kodissaan. Hoitorinki turvaa asiakkaan välttämättömän huolenpidon sekä terveyden omassa kodissa ja muissa arjen ympäristöissä.
• Ammatillinen tukihenkilötyö: Joustava palvelu, jossa ammatillinen tukihenkilö tukee asiakasta esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa, asioiden hoitamisessa, mielekkäässä tekemisessä ja harrastuksissa sekä hoitokontakteissa. Palvelun tavoitteena on motivoida ja ohjata asiakasta kunnan omien peruspalveluiden äärelle.

Kenelle kotiin vietävät vammaispalvelut on tarkoitettu?

Kotiin vietävät vammaispalvelut on suunnattu aikuisille tai lapsille, joilla on vamman tai sairauden aiheuttama toimintarajoite, kuten neurologisia erityispiirteitä tai aivovamma, mutta jotka pystyvät kotiin vietävän tuen avulla asumaan omassa kodissaan.

Palvelut sopivat henkilöille, jotka:

• Eivät tarvitse ympärivuorokautista laitoshoitoa
• Pärjäävät kotona oikein mitoitetun tuen avulla
• Kaipaavat tukea itsenäisempään elämään
• Tarvitsevat apua osallistuakseen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti

Miten kotiin vietävien vammaispalveluiden piiriin pääsee?

Palveluiden piiriin pääsee ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin, jotka tekevät palvelutarpeen arvioinnin. Arvioinnissa kartoitetaan, mitä palveluita henkilö tarvitsee.

Palveluita voidaan järjestää eri tavoin:

• Ostopalvelu: Hyvinvointialue hankkii palvelut tekemällä tilauksen palveluntuottajalle, kuten Humanalle.
• Palveluseteli: Hyvinvointialue voi myöntää palvelusetelin, jolloin asiakas voi itse valita haluamansa palveluntuottajan ja tilata palvelun.

Uusi vammaispalvelulaki määrittelee selkeästi, mihin palveluihin vammaisilla henkilöillä on oikeus. Vaikka hyvinvointialueiden taloudelliset resurssit vaihtelevat, laki edellyttää riittävien palveluiden järjestämistä yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Millainen merkitys henkilökohtaisella avulla on vammaiselle henkilölle?

Henkilökohtainen apu on tärkeä tukimuoto, joka edistää vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista ja osallisuutta monin tavoin:

• Mahdollistaa harrastuksiin, töihin ja opintoihin osallistumisen
• Helpottaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja ystävien tapaamista
• Tukee itsenäistä asumista ja arkiaskareiden hoitamista
• Lisää yhdenvertaisuutta ja mahdollisuutta elää tavallista elämää muiden tapaan
• Tekee mahdolliseksi sellaiset asiat, joihin vammainen henkilö ei ilman apua pystyisi

Henkilökohtainen apu ei ole esimerkiksi valmennuksen tapaan tavoitteellista kuntoutusta, vaan jatkuvaa tukea arjen toimintoihin, joista henkilö ei suoriudu itsenäisesti. Henkilökohtainen apu kuitenkin auttaa vammaista henkilöä elämään omien valintojensa mukaista elämää.

Miten omaishoidon sijaishoito toimii käytännössä?

Omaishoitajat, jotka hoitavat vammaista läheistään, saavat omaishoidon tukea ja ovat oikeutettuja vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Sijaishoito näiden vapaiden ajaksi voidaan järjestää monella tavalla:

• Kokonainen viikonloppu kerrallaan esimerkiksi asumispalveluyksikössä
• Kerran viikossa muutaman tunnin ilta-aika, jolloin työntekijä tulee kotiin
• Yksittäinen pidempi jakso (esim. 12 tuntia) kerran kuukaudessa
• Palvelun järjestämistapa voidaan räätälöidä perheen tarpeiden mukaan

Omaishoitajan jaksamisen kannalta vapaat ovat erittäin tärkeitä. Ne mahdollistavat omien asioiden hoitamisen, harrastukset, ystävien tapaamisen ja yleisen hengähdystauon vaativasta omaisen hoitotyöstä.

Mikä on Humanan asiakastyön koordinaattorin rooli vammaispalveluissa?

Humanan asiakastyön koordinaattorit toimivat tärkeinä linkkeinä asiakkaiden, työntekijöiden ja viranomaisten välillä. Vammaispalveluiden asiakkaat ovat kaikki yksilöitä, joiden tarpeet ja toiveet vaihtelevat. Asiakaskoordinaattori varmistaa, että jokainen saa juuri omiin tarpeisiinsa sopivaa palvelua.

Asiakastyön koordinaattori

• vastaanottaa tilaukset sosiaaliviranomaisilta tai palveluseteliasiakkailta
• kartoittaa asiakkaan tarpeet ja toiveet
• etsii sopivan työntekijän asiakkaalle osaamisen, sijainnin ja aikataulujen perusteella
• varmistaa palvelun laadun ja jatkuvuuden
• järjestää tarvittaessa työntekijälle korvaajan esimerkiksi sairaustapauksissa
• pitää yhteyttä asiakasperheisiin ja kerää palautetta
• hoitaa raportointia viranomaisille
• auttaa kaikissa palveluun liittyvissä kysymyksissä

Koordinaattori tuntee työntekijöidensä osaamisen ja vahvuudet, mikä mahdollistaa parhaan mahdollisen työntekijä-asiakassuhteen muodostumisen. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä on pitkäaikainen tukisuhde, jossa luottamus ja kemioiden kohtaaminen ovat avainasemassa.

Artikkelin asiantuntijana toimi Humanan avopalveluiden asiakastyön koordinaattori Mari Lieskoski.

Tutustu vammaispalveluihin

Tutustu avopalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin

Lue artikkeli: Näin Humanan työntekijä toimii kotonasi

Lue lisää palvelusetelistä

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi