“Kun vaan pysyisi tolkuissaan” – vahvat mielen taidot ja omannäköinen arki tukevat ikäihmisten mielen hyvinvointia

Mielenterveydestä on alettu puhua enemmän julkisuudessa, mutta ikäihmisten mielenterveydestä ja sen haasteista puhutaan yhä melko vähän. Suomen väestöstä jo yli viidennes on yli 65-vuotiaita, vuonna 2030 osuus tulee olemaan noin neljännes. Kyse on siis valtavasta, moninaisesta joukosta ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja ja tarpeita. 

– Ikääntyneet jäävät katveeseen keskustelussa ja kun mietitään mielenterveyden edistämisen toimenpiteitä, kertoo MIELI ry:n ikäihmisten mielenterveyden edistämisen asiantuntija Sonja Maununaho.

Seniorit, vanhukset, ikäihmiset. Ikääntynyt osa aikuisväestöä niputetaan usein yhteen, vaikka ikähaitari on valtava. Eläkeiän kynnyksellä oleva 65-vuotias voi olla elämässään hyvin eri tilanteessa kuin liki 100-vuotias. Julkisessa keskustelussa kuva ikääntyneistä ja heihin liittyvistä puheenaiheista on kapea. Kun väestö ikääntyy, keskustelua hallitsee väestösuhteen vaikutus yhteiskunnan kantokykyyn. Osa ikääntyneistä tarvitsee paljon tukea, osa taas yltää vanhoilla päivilläänkin saavutuksiin, joihin harva keski-ikäinenkään pystyy.

– Valtaosa on kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä, joilla on tavallisia haasteita, voimavaroja ja heikkouksia, Maununaho sanoo.

Terapiatakuu meni uudessa hallitusohjelmassa läpi, mutta vain nuorille. Maununahonkin mielestä nuoriin on tärkeää panostaa, sillä varhainen tuki tuo aina suhteessa enemmän säästöjä. Mielenterveyden edistäminen säästäisi kustannuksia myös vanhemmalla väestöllä. Maununaho toivoo, että keskustelu kääntyisi enemmän siihen, mitä ikääntyneet tuovat yhteiskuntaamme kuin mitä he kustantavat.

– Heillä on näkemystä, kokemusta ja osaamista. He maksavat veroja, tekevät vapaaehtoistyötä, hoitavat omaisiaan, puolisoitaan ja lapsenlapsiaan. He kuluttavat, ovat ystäviä ja kannattelevat omalla toiminnallaan suomalaista kulttuurielämää, Maununaho listaa.

On siis korkea aika miettiä, miten tämän joukon mielen hyvinvointia voidaan edistää ja miten yhteiskunnan pitäisi muuttua, jotta myös tulevaisuuden ikääntyneet voivat paremmin.

Elämän nivelkohdat haastavat mielen hyvinvointia

Masennus on sekä ikäihmisten että nuorten aikuisten yleisin mielenterveyden ongelma. Myös yksinäisyys on merkittävä syy, minkä vuoksi ikäihmiset soittavat MIELI ry:n kriisipuhelimeen. Maununaho kertoo, että esimerkiksi korona-ajan eristäytyminen on aiheuttanut pitkäkestoista yksinäisyyttä.

– Osalla ikääntyneistä koettu yksinäisyys ei ole vähentynyt korona-ajan jälkeen samalla tavalla kuin nuoremmilla aikuisilla. He ovat jääneet eristyksiin tavan vuoksi tai koska fyysinen toimintakyky on mennyt niin huonoksi, ettei enää ole kykyä lähteä liikkeelle.

Mielenterveyttä saattavat haastaa erityisesti elämän nivelkohdat, kuten eläkkeelle jääminen, sairastuminen, muistisairaus, läheisen kuolema tai oman kuoleman lähestyminen. Kempeleessä sijaitsevan Humanan Kotikylä Cajanuksen asukkaista suurin osa on muistisairaita, jotka eivät enää pärjää kotona, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. Kotikylä Cajanuksen yksikönpäällikkö Susanna Junttilan mukaan tämän hetken ikääntyntyneiden isoimpia mielenterveyden haasteita ovat diagnosoimattomat mielenterveyden ongelmat sekä hyvin traumatisoivat asiat, joista heidän aikanaan ei ole ikinä puhuttu ja ne ovat jääneet kokonaan käsittelemättä.

– Kun muistisairaus etenee ja itsesäätelykyky heikkenee, vuosikausia vaietut asiat nousevat esille, Junttila kertoo.

“Kun muistisairaus etenee ja itsesäätelykyky heikkenee, vuosikausia vaietut asiat nousevat esille.”

Vahvat mielen taidot kannattelevat myös ikääntyessä

Kun puhutaan mielenterveydestä terveyden edistämisen näkökulmasta, se tulisi Maununahon mukaan nähdä hyvinvoinnin tilana, joka ei ole erillään ihmisen fyysisestä hyvinvoinnista, sosiaalisten suhteiden kentästä, ympäristöstä ja osallisuudesta siihen. Kun ihminen voi kokonaisvaltaisesti hyvin, hänellä on realistinen kuva omasta itsestään, hän pystyy solmimaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä selviämään elämän vastoinkäymisistä.

– Monilla ikääntyneillä on ehtinyt karttua elämän aikana paljon mielen taitoja. On selviytymiskykyä, suhteellisuudentajua, kykyä tyynnytellä itseään, laadukkaita ihmissuhteita. Kun on nähnyt aiemminkin vastoinkäymisiä, resilienssi on kasvanut.

Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen on tärkeää, koska mielen voimavarat ovat avuksi, kun ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset fyysisessä terveydessä tai ihmissuhteissa vaikuttavat toimintakykyyn.

– Hyvä mielenterveys kannattelee arkea. Siitä löytyy avaimia hyviin vuorovaikutustaitoihin, tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitoon, jaksamiseen sekä selviytymiseen arjen haasteista, Maununaho kertoo.

MIELI ry on julkaissut yhdessä verkoston kanssa työstetyn Ikääntyvä mieli 2050 -vision, jonka tarkoitus on luoda lisää puhetta ikääntyneistä moninaisena kohderyhmänä ja osoittaa, että ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen kannattaa yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti. Visio listaa kahdeksan teemaa, jotka vahvistavat ikääntyneiden hyvinvointia ja mielenterveyttä: ikäystävällinen asenneilmapiiri, eriarvoistumisen ehkäisy, mielenterveys elämäntaitona, osallisuus ja arjen kohtaamiset, riittävät ja saavutettavat palvelut, konkarit työelämän voimavarana, ikäystävällinen asuminen, ympäristön kantokyky ja saavutettava lähiluonto. Yhteiskunnan kannalta Maununaho näkee tärkeimpänä ikäystävällisen asenneilmapiirin, joka läpäisee muutkin teemat.

– Haluamme ravistella kuvaa ikäihmisistä ja vähentää eriarvoisuutta mielenterveyden palveluissa. Meidän tulee muistaa heidän vahvuutensa, oma äänensä ja tarpeensa sekä laajentaa keskustelua ikääntyneiden mielenterveydestä, Maununaho summaa.

Omannäköinen arki tukee mielenterveyttä

“Kun vaan pysyisi tolkuissaan” on Maununahon mukaan yleinen toive vanhuuden lähestyessä. Siihen liittyy myös tietynlainen itsemääräämisoikeus, ympäristön toimintaan osallistuminen ja arjen eläminen haluamallaan tavalla.

– Ne ovat ihan ytimessä myös mielenterveyden edistämisessä, Maununaho kertoo.

Aina kun uusi asukas muuttaa Kotikylä Cajanukseen, omannäköinen arki varmistetaan tekemällä elämänhistorian kartoitus. Susanna Junttila korostaa, että palvelukodin asukkaiden historia täytyy tuntea, jotta heidän nykypäiväänsä voi ymmärtää.

– Ikäihmiset ovat eläneet niin erilaisessa maailmassa kuin missä me elämme nyt. Kaikkien pitäisi muistaa se, tuntea historiaa ja kunnioittaa sitä, Junttila kertoo.

Cajanuksessa asuvien muistisairaiden ikäihmisten mielen hyvinvointia tuetaan arjen rytmityksellä, mielekkäällä tekemisellä ja kohtaamisilla. Cajanuksessa esimerkiksi pelataan, leivotaan, askarrellaan sekä järjestetään erilaisia musiikkihetkiä, tietovisoja, jumppatuokioita ja hartauksia yhteistyössä seurakunnan kanssa. Asukkaat saavat osallistua heille mieluisaan toimintaan ja ehdottaa myös itse tekemistä.

– Pyrimme löytämään jokaiselle mieluista ohjelmaa. Jos joku mieluummin kutoo sukkaa kuin osallistuu jumppaan, se hänelle suotakoon, Junttila kertoo.

“Jos joku mieluummin kutoo sukkaa kuin osallistuu jumppaan, se hänelle suotakoon.”

Juttilan mukaan palvelukodin aktiivinen arki voi muuttaa silminnähden asukkaan tilannetta.

– Monet tulevat palvelukotiin käytännössä vuodepotilaina. Kun mennään joskus päiviä, joskus viikkoja eteenpäin, he kulkevatkin itsenäisesti osastolla ja viihtyvät asukkaiden kanssa, Junttila kertoo.

Junttila toivoo, että asukkaat kokevat palvelukodin omaksi kodikseen, jossa he saavat elää hyvää ja mielekästä elämää, olla omia itsejään ja toteuttaa asioita, jotka ovat olleet tärkeitä myös kotikotona.

– Eräskin asukas pyytää aina välillä, että laitatko kulmakarvat kuntoon, ja sitten me laitetaan.

MIELI ry:n Sonja Maununahon vinkit: Mitä ikäihminen voi tehdä itse mielen hyvinvointinsa eteen?

1. Varmista riittävät voimavarat: Perusvoimavarat, kuten ravinto, liikkuminen ja lepo, kannattelevat myös mielen hyvinvointia. 
2. Järjestä kohtaamisia ja elämyksiä: Kun perusasiat ovat kunnossa, ikääntyneen pitäisi saada elämyksiä, iloa, haltioitumista, uuden oppimista, merkittäviä ihmissuhteita ja erilaisia kohtaamisia, jotta hän kokee olevansa osa laajempaa yhteisöä. 
3. Mieti, mikä on omassa arjessa tärkeää: Ikäihmisen on tärkeää pohtia, mikä omassa arjessa on tärkeää ja hahmottaa, onko elämäntilanteessa jotain parannettavaa. MIELI ry:n Hyvä mieli -työkirja ikäihmisille johdattelee pohtimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat omaan mielen hyvinvointiin.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi