Hem

Kahdeksan kysymystä eläinavusteisesta työskentelystä

Julkaistu: 2024-04-16

Eläinavusteinen työskentely on tärkeä menetelmä, jolla voidaan luoda vuorovaikutusta ja tunnistaa tunteita. Humanan avopalveluiden ja perhekuntoutuksen asiantuntijat vastaavat kahdeksaan kysymykseen eläinavusteisesta työskentelystä.



1. Mitä eläinavusteinen työskentely on?

Eläinavusteinen työskentely on toiminnallinen menetelmä, jossa hyödynnetään eläimiä osana terapeuttista tai tukevaa toimintaa. Se luokitellaan Green Care -palveluksi, joka on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa asiakkaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseksi. Humanassa eläimiä hyödynnetään esimerkiksi vammais-, mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa, nepsyvalmennuksessa sekä perhetyössä erityisesti vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukemisessa.

2. Miten eläinavusteisuutta voidaan hyödyntää sosiaalityössä?

Eläinavusteisuutta voidaan soveltaa terapiassa, kuntoutuksessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisessa, joissa eläimet ovat osa ammattilaisen ohjaamaa kuntoutusta tai tukea. Eläinavusteisen työskentelyn vaikutukset perustuvat kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja osallisuuteen.

– Eläinavusteinen työskentelyssä eläimestä pidetään yhdessä huolta ja eläin tuo jonkin muun vaikutuksen, kuten vuorovaikutuksen, kertoo Mari Lieskoski, joka tekee Vantaan avopalveluissa sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja käyttää työssään myös koiria.



Henna Mäntysen eläintyöpari Mauno.

3. Kenelle eläinavusteinen työskentely sopii?

Eläinavusteinen työskentely sopii lähes kenelle tahansa, sillä työskentelyä voidaan soveltaa sopivaksi asiakkaille vauvasta vaariin. Usein eläinavusteista työskentelyä hyödynnetään lasten ja nuorten kanssa, mutta esimerkiksi perhekuntoutuksessa siihen saattaa osallistua koko perhe. Eläinten kanssa tärkeää on huomioida mahdolliset allergiat.

4. Mitä eläimiä eläinavusteisessa työskentelyssä voidaan käyttää?
 

Eläinavusteisen intervention tekemiseen voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa eläintä, kuten alpakoita tai kanoja. Yleisimmin käytettyjä eläimiä ovat koirat ja hevoset, joiden avulla pyritään edistämään tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä vähentämään stressiä. Hevosia hyödynnetään Humanassa ratsastusterapiassa ja sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Koirat voivat olla esimerkiksi koulunkäynnin tukena esimerkiksi motivoimassa lasta lähtemään kotoa ja tauottamassa työskentelyä koiran kanssa leikkien.

Hevosella ihmisten kanssa samankaltaiset peilisolut eli hermosolut, jotka reagoivat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin. Hevosia käytetään paljon tunnetyöskentelyssä, sillä niillä on ihmiseen verrattuna monikymmenkertainen määrä peilisoluja eli ne reagoivat ja vastaavat helposti ihmisen tunteisiin.

– Välillä ihminen voi olla aika eksyksissä omissa tunteissaan. Kun hevonen alkaa sitten viestitellä, voidaan pysähtyä miettimään, mikä asiakkaan aito tunnetila on. Me ihmiset peittelemme tunteita, mutta hevoset ovat aitoja tunnereaktioissaan, kertoo Emma Weckström, joka työskentelee ratsastusterapeuttina Niittypolun perhekuntoutusyksikössä Vihdin Nummelassa.


5. Mitä on ratsastusterapia?
 

Ratsastusterapia on itsenäinen terapiamuoto ja myös Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa itsenäisenä terapiamuotona. Kuntoutus ratsastusterapiassa on yksilöllistä ja tavoitteellista ja sitä saa toteuttaa vain koulutettu ratsastusterapeutti ja hevonen. Ratsastusterapialla pyritään vaikuttamaan asiakkaan toimintakykyyn. Tallilla opittua pyritään siirtämään jokapäiväiseen elämään. 

– Ratsastusterapia on toiminnallinen terapia, jossa korostuvat asiakkaan tavoitteet. Terapeutin pohjakoulutuksesta riippuen tavoitteet voivat liittyä motorisiin, psyykkisiin tai sosiaalisiin haasteisiin, kertoo Weckström. 

Ratsastusterapeutilla on vähintään AMK-tason sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto, vahva hevosalan osaaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alan ammattilaisille suunnattu ratsastusterapeutin lisäkoulutus. Ratsastusterapiassa on tärkeässä roolissa terapeutin ja hevosen välinen suhde sekä hevosen käytöksen tunteminen eri tilanteissa.

Niittypolussa ratsastusterapiaa järjestetään perhekuntoutukseen tuleville osana kuntoutusta. Asiakkaana voi olla kokonainen perhe tai osa perheestä. Ratsastusterapiassa harjoitellaan ja tuetaan tunnetaitoja, perheen sisäistä vuorovaikutusta sekä uusien, eheyttävien toimintamallien löytämistä. Terapeutin tehtävä on ohjata vuorovaikutusta asiakkaan ja hevosen välillä sekä auttaa rakentamaan suhdetta ja luottamusta eläimeen.

Ratsastusterapia aloitetaan yleensä hevosen hoitamisella, minkä jälkeen tulee toiminnallinen tai vuorovaikutuksellinen osa. Se voi olla ratsastusta, kärryajelua tai vapaan hevosen seuraamista – asiakkaan tilanteesta riippuen. Ratsastusterapiassa ratsastetaan, mutta tavoitteena ei ole oppia ratsastamaan. Weckströmin mukaan turvallisuus on keskiössä ja kun isoa eläintä oppii ohjaamaan, tulee onnistumiskokemuksia.

Ratsastusterapiassa käytetään paljon hevosen liikkeen merkitystä ihmisen motoriikkaan ja mieleen; miten hevosen liikkeen ja lämmön avulla voi aktivoida tai rentouttaa. Mielen solmut näkyvät fyysisessä kehossa. Kun keho saadaan rennoksi, mieli seuraa perässä. Weckströmin mukaan asiakkaat tuovat usein esille, millainen rauha, levollisuus ja läsnäolo on tallikäynnin jälkeen.

– Työstämme paljon sitä, että asiakas alkaa ymmärtää oman kehon ja mielen toiminnan ja ettei oman kehon reaktioita tarvitse pelätä.

6. Mitä on sosiaalipedagoginen hevostoiminta?

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on työskentelytapa, jonka avulla voidaan tukea asiakkaan hyvinvointia ja sosiaalista kuntoutusta. Kuntoutuksella on selkeät, asiakaskohtaiset tavoitteet, joihin pyritään hevostoiminnan kautta. Kuten muussakin eläinavusteisessa työskentelyssä, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan vaikuttavuus perustuu kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen, osallisuuteen ja talliympäristössä Lieskosken mukaan myös yhteisöllisyyteen.

– Tallilla on tallin porukka. Kaikki kuuluvat samaan heppaheimoon, Lieskoski summaa.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on täydennyskoulutus, johon voi hakeutua monella eri sosiaali- ja terveydenhuollon alan pohjakoulutuksella. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on jaettu kolmeen: harrastustoimintaan, kouluyhteistyöhön sekä kuntoutukseen.

Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa ei joka kerta ratsasteta, vaan joskus voidaan esimerkiksi siivota hevosen karsinaa, keskustella karsinan siivouksen tärkeydestä ja siitä, mitä se tuo hevosen hyvinvointiin.

– Tämän avulla luodaan siltoja ihmisen omaan elämään ja siihen, miten omasta kodista tai huoneesta pidetään huolta, Lieskoski kertoo.



Mauno auttaa valitsemaan keskusteltavia aiheita korteista.

7. Miten koiria hyödynnetään sosiaalialan työskentelyssä?

Koiria hyödynnetään monipuolisesti vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa, puhumattomuuden ongelmien ratkomisessa, itsetuntemuksen kasvattamisessa, rauhoittumisessa ja rentoutumisessa sekä ulkoilullisissa tavoitteissa. Joskus koira voi olla ratkaisevassa roolissa, kun kotoa lähteminen ja ihmisten kohtaaminen on vaikeaa. 

– Koira motivoi lasta huomattavasti enemmän lähtemään kuin jos pelkästään työntekijä menisi hakemaan häntä, kertoo yhteisöpedagogi ja neuropsykiatrinen valmentaja Henna Mäntynen, joka työskentelee perheohjaajana Turussa Humanan avopalveluissa. Hän on täydentänyt osaamistaan koira-avusteisuus sosiaali- ja terveysalan työssä -opinnoilla ja työskentelee yhdessä 2-vuotiaan Mauno-koiran kanssa.

Mauno työskentelee Mäntysen kanssa 1–2 päivänä viikossa. Koiran tehtävänä on esimerkiksi auttaa lasta lähtemään kotoa tai tauottaa esimerkiksi leikkimällä koiran kanssa. Koira voi auttaa valitsemaan keskusteltavia aiheita korteista, laukaista jännitystä sekä rakentaa luottamusta myös aikuisiin.

– Jos jännittää tai on vaikeaa sanoittaa asioita, koira tuo tilanteeseen paljon luontaista puheenaihetta ja olemista, Mäntynen kertoo.

Koirasta on apua myös erilaisissa tunnetiloissa ja tunteiden tunnistamisessa. Jos lapsi on vaikka levoton, hän voi purkaa energiaa koiran kanssa leikkiessä, toisaalta koiran silittäminen rauhoittaa. Jos koira nukkuu, se laskee myös lapsen aktiivisuutta ja energiaa. Koiran kautta voidaan harjoitella myös ohjeiden vastaanottamista.

– Kun neuvon, miten koiran kanssa toimitaan, lapsen on helpompi ottaa ohjeistus vastaan ja voin alkaa pikkuhiljaa laajentaa ohjeistusten antamista, Männistö kertoo.

Mäntynen muistuttaa, että koira on työkaveri, ei työväline, eli eläinavusteista työskentelyä tehdään koiran hyvinvointi ja jaksaminen edellä. Ohjaajan on tärkeä tuntea oma koira, sen rajat ja vahvuudet.

8. Mitä eläinavusteisella työskentelyllä voidaan saavuttaa?

Eläinten avulla voidaan saavuttaa mielenrauhaa ja luontovaikutusta lähtemällä esimerkiksi lenkille metsään. Eläimen avulla on helppo luoda siltoja, tukea omassa elämässä olevia hyviä asioita sekä voittaa omia pelkoja ja ahdistuksia. Lieskosken mukaan esimerkiksi tallilla saatu rohkeus on auttanut myös muihin haasteisiin esimerkiksi koulussa.

– Kun tallilla oppii luottamaan itseensä, se kantaa myös koulumaailmaan, Lieskoski kertoo.

Eläimet elävät tässä hetkessä, mikä auttaa myös ihmistä olemaan paremmin läsnä. Eläimet eivät arvostele ketään esimerkiksi kehitysvamman tai ulkoisen olemuksen perusteella, mikä tuo hyväksytyksi tulemisen tunnetta.

– Monet asiakkaat kokevat, että työskentely on hauskaa ja ettei se edes tunnu terapialta. Motivaatio asettua työskentelyyn on tosi iso asia, kertoo Weckström.

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi