Hem

Tehostettu perhetyö tukee monikirjoista vanhemmuutta

Julkaistu: 2024-01-23

Kahden lapsen äiti Mirva on tehostetun perhetyön asiakas Humanan Vantaan avopalveluissa. Intensiivinen työskentely tukee nepsy-perheen arkea ja antaa eväitä oman näköiseen vanhemmuuteen.



Ekaluokkalainen
Vili on taitava piirtämään ja maalaamaan sekä innokas kokeilemaan uusia asioita, kuten ompelukoneen käyttöä. Hän osasi jo 6-vuotiaana vaihtaa siihen itse langat, kertoo Vilin äiti Mirva.

– Välillä tulee itsellekin yllätyksenä, että jossain asioissa Vili on äärimmäisen lahjakas ja fiksu sekä matemaattisesti lahjakas. Hänellä on paljon erilaisia vahvuuksia. 

Mirvan, Vilin ja isoveljen Jessen vahvuuksia ovat luovuus ja taiteellisuus. Sen sijaan neuropsykiatristen häiriöiden vuoksi hyvin arkisissa asioissa, kuten sukkien pukemisessa ja arkirytmin jäsentämisessä on haasteita.

– Me olemme tällainen monikirjoinen perhe, summaa Mirva.

Mirvalla itsellään on ADHD, masennus- ja ahdistustaustaa sekä paniikkihäiriö ja hänen kahdella alakouluikäisellä lapsellaan taas neuropsykiatrisia piirteitä ja ADHD. Mirva toimii kotona asuvan kuopuksensa omaishoitajana, mutta pari vuotta vanhempi esikoinen on vaikeiden oireiden vuoksi lastensuojelulaitoksessa.

Mirva kaipasi tukea vanhemmuuteen, mutta koki, ettei sellaista ollut tarjolla juuri nepsy-perheen tarpeisiin. Nyt hän on ollut reilun vuoden ajan tehostetun perhetyön asiakkaana Humanan Vantaan avopalveluissa.

– Humanan tarjoama tehostettu perhetyö oli nappiosuma. Olemme saaneet juuri nepsy-perheelle tarkoitettua apua ja palvelua.

Intensiivinen työskentely tukee nepsy-arjen haasteissa

Tehostettu perhetyö on nimensä mukaisesti intensiivistä työskentelyä, jossa tapaamisia perheohjaajan kanssa on kahdesti tai kolmesti viikossa. Perhetyö on Mirvalle tärkeä tuki arjessa. Tiheät tapaamiset varmistavat, että apua on aina saatavilla. 

– Se on ollut hyvä siinä mielessä, kun meillä on paljon asioita, joihin voi tarvita nopeasti apua. Jos tapaamisia olisi harvemmin, arki ei ehkä sujuisi niin hyvin kuin tällä hetkellä sujuu, Mirva kertoo.

Toinen kahdesta perheen kanssa työskentelevästä perhetyöntekijästä on Tuomas Tahvanainen, jolla toiminnassa on vahvasti mukana ratkaisukeskeinen terapia ja positiivinen psykologia. Työskentely keskittyy tulevaan – menneitä käydään läpi vain, jos ne liittyvät nykytilanteeseen. Mitä motivoituneempi ja sitoutuneempi asiakas on, sitä paremmin siitä on hyötyä perheen pulmatilanteissa.

Tuomaksen mukaan monesti ajatellaan, että lastensuojelutyö on raskasta tai uuvuttavaa ja että siinä ollaan tekemisissä vain rankkojen asioiden ja ongelmien kanssa.

– Itse ajattelen, että me olemme mielettömien onnistumisten kanssa tekemisissä; työ on paremminkin palkitsevaa kuin raskasta. Ei puhuta pelkästään ongelmista, vaan myös siitä, mikä on toisin, kun ongelma on ratkaistu, Tuomas kertoo.

Isoista tavoitteista pieniä palasia

Välillä Mirva käy perhetyöntekijän kanssa lenkillä tai pelaamassa biljardia, välillä tavataan perheen kotona tai Humanan toimistolla. Tapaamisille ei ole yhtä ja samaa kaavaa. Toisinaan myös Vili on mukana tapaamisissa tai Tuomas menee mukaan lapsen käynnille toimintaterapiaan. 

– Siinä saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Se helpottaa minun arkeani ja samaan aikaan Tuomas näkee, miten käynnit vaikuttavat Viliin, Mirva kertoo.

Perhetyössä isoja tavoitteita pilkotaan yhdessä pienemmiksi palasiksi ja mietitään kuhunkin hetkeen sopivia välitavoitteita toteutettavaksi lyhyen ajan sisällä. Mirvan päätavoitteena on ollut vanhemmuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin tukeminen. ADHD ei sovi perinteisen äitiyden muottiin. Mirva kertoo, että hänellä on ollut huono itsetunto äitinä ja vanhempana, mutta työskentelyssä sitä on saatu vahvistettua paljon.

– Jos jokin asia on tuntunut itsestä huonolta, olemme lähteneet työstämään, mitä positiivista siitä saadaan rakennettua, Mirva lisää.

Hyvänä kakkosena tulevat lapsiin liittyvät asiat, kuten Vilin koulunkäynnin onnistuminen ja kotona olemisen sujuminen. Mirva kertoo, että Jessen sijoittaminen nakertaa vanhemmuutta ja sitä tulee herkästi kriittiseksi itseään kohtaan, kun joutuu pohtimaan, miten olla vanhempi sijoitetulle lapselle. Yksi työskentelyn tärkeä tavoite onkin ennaltaehkäistä sitä, ettei Viliä jouduta sijoittamaan.

– Olemme paneutuneet siihen, mitä voisin tehdä kotona Vilin kanssa ja miten pystyn tukemaan Jesseä, vaikka hän onkin sijoitettuna, Mirva kertoo.

Konkreettisia ratkaisuja arjen helpottamiseksi

Vuoden aikana tehostetussa perhetyössä on käyty läpi niin raskaita kuin kevyempiäkin asioita. Haasteiden ratkominen on hyvin konkreettista arjen ratkaisujen työstämistä. Mirvaa esimerkiksi ahdistaa julkisen liikenteen ihmispaljous, joten ongelmaa on käyty läpi, jotta hän pystyy kulkemaan julkisilla. 

Mirva kokee, että tehostetussa perhetyössä on pureuduttu oikeisiin asioihin kokonaisvaltaisesti ja kokeiltu eri metodeja. Yhdeksi isoksi onnistumiseksi Mirva mainitsee kuvien käyttämisen arjessa. Esimerkiksi perheen ruokapöytään on liimattu viikkokalenteri, jossa on pienemmillä kuvilla päivän tapahtumat. Se palvelee paitsi poikaa, myös äitiä.

– Olemme kokeilleet kuvien käyttöä joskus aikaisemmin, mutta se on jäänyt, koska en ole osannut käyttää niitä eikä minua ole sen kummemmin neuvottu. Nyt vasta Humanan kanssa minulle on opastettu hyvin yksityiskohtaisesti, miten niitä käytetään ja miten ne hyödyttävät lasta arjessa.

Mirva uskoo, että moni ajattelee perhetyön olevan linssin alle jäämistä – perheen tarkkailemista ja tutkailua kriittisellä silmällä. Itse hän ei ole kokenut sellaista, päinvastoin. Perhetyössä ammattilaiset voivat katsoa perhettä ulkopuolelta.

– Vanhempana oma arki on tietyssä kuplassa, jossa vain toistaa samoja asioita. Perhetyössä pystytään yhdessä katsomaan, mitä voitaisiin kokeilla eri tavalla, Mirva kertoo.

Ei valmiita ratkaisuja vaan yhdessä rakentamista

Kun sosiaalityötä tehdään modernilla otteella, työskennellään asiakkaan kanssa samalla puolella pöytää. Tuomaksen mukaan työtä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, ei hänen puolestaan. Asiakkaan on tärkeä olla mukana omalla hoitopolulla. 

– Ihminen ei voi voimaantua eikä iloita, jos asioita tehdään hänen puolestaan. Sen lisäksi, että asiakas itse valitsee, mitä tehdään, hänen pitäisi myös itse olla se, joka saa muutosta aikaan, jotta onnistumisista voi iloita, Tuomas kiteyttää.

Perhetyöntekijän tehtävä ei siis ole ratkaista asiakkaan haasteita, vaan nostaa esiin näkökulmia ja vaihtoehtoja, jopa provosoida löytämään asiakkaalle itselleen sopivia ratkaisuja. Keskustelujen tavoitteena ei ole kerätä perhetyöntekijälle tietoa, vaan auttaa asiakasta näkemään asioita uudella tavalla.

“Hyvä juuri sellaisena kuin on”
 

Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut Mirvan mukaan hurja muutos. Hän on saanut paljon tukea ja apua ja tullut kuulluksi – se on entisestään kohentanut motivaatiota työskennellä tavoitteiden eteen. 

– Koskaan ei ole tullut sellaista oloa, että minut olisi ohitettu tai keskitytty johonkin muuhun, vaan tartuttu tilanteeseen ja etsitty ratkaisua.

Tulevaan Mirva suuntaa päivä ja asia kerrallaan. Perheen arkeen ei tehdä isoja, radikaaleja muutoksia, vaan edetään pienin askeleilla ja tuetaan Mirvan tapaa olla äiti ja nainen.

– Kun on erilainen äiti, sitä kokee olevansa huonompi. On tärkeää vahvistaa sitä, että on hyvä juuri sellaisena kuin on. Olemme etsineet vahvuuksia, jotka ovat ehkä erilaisia kuin muilla äideillä, mutta ne ovat minulle vahvuuksia.

Mirvan, Jessen ja Vilin nimet on muutettu heidän yksityisyytensä vuoksi.

Tutustu Humanan Vantaan avopalveluiden menetelmätyöpajoihin

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi