Lupa hömpötellä ja elää ihan tavallista arkea

Kun Niittysara 1:ssa päätetään paistaa makkaraa tai leipoa, yksikön yläkouluikäiset lapset ovat innokkaasti mukana. Välillä voidaan katsoa My Little Ponya tai muita lastenohjelmia Netflixistä. Yksikössä ohjaajana työskentelevä Henna Nylander-Ankerman kertoo, että lapset innostuvat ihan tavallisista asioista ja tavallisesta elämästä. Moni lapsi on saattanut kotona joutua ottamaan liian nuorena toisen tai jopa molempien vanhempien roolin.

– Meille tullessaan he saavat olla lapsia. Meillä on lupa humputella ja hömpötellä.

Viime maaliskuussa avatussa seitsemänpaikkaisessa erityistason lastensuojeluyksikössä työskentelee työryhmä, joka koostuu vastaavasta ohjaajasta, vastaavasta sairaanhoitajasta ja seitsemästä ohjaajasta. Ensimmäiset viikot varattiin työryhmän ryhmäytymiseen. Kun ovet avattiin lapsille maaliskuun lopulla, he muuttivat yksikköön porrastetusti ja saivat sopeutua rauhassa uuden yksikön arkeen.

– On lapsia ajatellen tärkeää, että pystymme työryhmänä vastaamaan heidän tarpeisiinsa yksilöllisesti, Nylander-Ankerman kertoo.

Jaettu ajatusmaailma ja kattaus erilaista osaamista

Niittysara 1 on erikoistunut psyykkisesti oireileviin lapsiin, mikä näkyy henkilökunnan työkokemuksessa ja lisäkoulutuksessa. Työntekijät ovat taustaltaan sairaanhoitajia, sosionomeja ja lähihoitajia, joilla on työkokemusta psykiatriasta, lastensuojelusta ja somatiikan puolelta. Osa on kouluttautunut lisäksi nepsy-valmentajiksi, osalla on mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto.

Nylander-Ankerman on pohjakoulutukseltaan lähihoitaja sekä neuropsykiatrinen valmentaja ja hän opiskelee työn ohessa terveystieteitä Oulun yliopistossa. Hänellä kahdeksan vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalta, lasten- ja kehitysvammapsykiatrialta sekä lastensuojelun vaativasta laitoshoidosta. Nylander-Ankerman näkee rikkautena sen, että työryhmässä on niin kasvatuksen kuin hoitotyön asiantuntijoita.

– Nykyaikaisessa lastensuojelutyössä korostetaan kasvatusvastuun lisäksi hoidollista vastuuta. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat pystyvät omalla koulutuksellaan vastaamaan siihen tarpeeseen hyvin.

Nykyaikaisessa lastensuojelutyössä korostetaan kasvatusvastuun lisäksi hoidollista vastuuta. 

Kokonaan uuden työryhmän etu on, että työntekijät aloittivat työssä suunnilleen samaan aikaan. Näin on voitu rekrytoida yhteisen ajatusmaailman jakavia ammattilaisia.

– Rekrytointivaiheessa on onnistuttu kasaamaan sellainen työryhmä, jossa jokainen pystyy työskentelemään modernin lastensuojelun, kohtaamisen ja osallisuuden eteen sekä haluaa viedä sitä ajatusta omaan työhön.

Tukea naapurista

Niittysara 1:n naapuriin aukesi toukokuussa erityistason intensiivisen tuen yksikkö Niittysara 2, jonka toiminta käynnistettiin nopealla aikataululla.

– Tarve meidän kaltaiselle palvelulle oli niin iso, joten yksikkö oli järkevä avata ennen lasten kesälomien alkamista, Nylander-Ankerman kertoo. 

Naapurusten yhteistyö on pelannut hyvin alusta asti. Niittysara 2:n vastaava ohjaaja työskenteli jo koko kevään Niittysara 1:ssä. Yksiköt jakavat paitsi yhteisen pihamaan, myös arvot ja ajatusmaailman. Yksiköiden välillä jaetaan osaamista ja tuurataan sijaisina puolin ja toisin.

– Kun vierailemme yksiköissä ristiin, tutut aikuiset ovat lapsille aina läsnä.

Yksiköt järjestävät paljon yhteistä ohjelmaa, kuten loppukesällä venetsialaiset ja syksyllä halloweenjuhlat. Näin yksiköiden välille luodaan yhteisöllisyyttä ja lapsille yhteenkuuluvuuden tunnetta myös toisen yksikön lasten kanssa. Rinnakkaiset yksiköt laajentavat vertaistukea niin henkilöstölle kuin lapsillekin.

Aikuiset ovat yksikössä lapsia varten

Moderni lastensuojelu ja lasten kohtaaminen näkyy Nylander-Ankermanin mukaan yksikössä hyvin pienissäkin asioissa. Kun lapsi tulee yksikköön, hänelle pedataan peti ja huone laitetaan valmiiksi. Näin lapsi toivotetaan tervetulleeksi vaikeassa tilanteessa, jossa hän yleensä sijoitukseen joutuessaan on. 

– Kun ollaan isojen asioiden äärellä, haluamme tehdä siirtymätilanteet mahdollisimman helpoiksi ja saada lapsen tuntemaan, ettei täällä tarvitse heti alkaa itse esimerkiksi viikata lakanoita kaapista.

Niittysarassa aikuiset tekevät asioita myös lapsen puolesta ja lapselle. Esimerkkinä Nylander-Ankerman nostaa siivouspäivät, jolloin aikuiset auttavat lapsia siivoamaan heidän huoneitaan. Omalla toiminnalla aikuiset pyrkivät näyttämään, että he ovat yksikössä lasta varten ja hoitamassa yhdessä lasten asioita.

– Emme jätä lasta puurtamaan yksin. Yhdessä tekeminen on meidän toimintamme ydintä. Siinä aikuinen laskeutuu lapsen tasolle.

Jokaisen mielipide on tärkeä

Niittysarassa lapsia osallistetaan pieniinkin asioihin. Viikoittaisessa sohvapalaverissa yksikön aikuiset ja lapset suunnittelevat yhteistä tekemistä ja esimerkiksi ruokalistaa. 

– Voi olla, että lapset tulevat perheistä, joissa ei syödä yhdessä tai joissa saisi vaikuttaa siihen, mitä jääkaapissa on. Haluamme nostaa arkisia asioita keskiöön, koska ne ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä.

Voi olla, että lapset tulevat perheistä, joissa ei syödä yhdessä tai joissa saisi vaikuttaa siihen, mitä jääkaapissa on. 

Lasten halutaan oppivan, että heidän mielipiteensä on tärkeä ja he saavat vaikuttaa. Kun sohvapalaverissa puhutaan esimerkiksi yksikön käytännöistä tai sääntömuutoksista, lapsilla on oikeus osallistua heitä koskevaan keskusteluun.

– Lähtökohtaisesti tavoitteena on, että kun lapset eivät ole enää meillä, he pärjäävät itsenäisesti. Valmistelemme heitä aikuisuuteen parhaan kykymme mukaan yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa.

Hoito on ohjaajien, lasten ja perheen yhteistyötä

Kerran kuussa jokainen lapsi lähtee yksiköstä omaohjaajareissuun, mikä voi olla lapsen toiveiden mukaan esimerkiksi elokuvissa, ravintolassa, keilaamassa tai shoppailemassa käymistä. Muuten omaohjaajatyöskentelyä tehdään viikoittain lapsen tavoitteiden mukaisesti. Toisten lasten kanssa tavoitteet voivat liittyä enemmän arjen asioihin, toisilla esimerkiksi tunnetyöskentelyyn. Ajatus omaohjaajatyöskentelyssä on Nylander-Ankermanin mukaan se, että lapsella on kaksi aikuista, jotka hoitavat hänen asioitaan. 

– Omaohjaajat ovat niitä, joihin lapsi parhaimmillaan pystyy luomaan kiintymyssuhteen ja saamaan korjaavan kokemuksen.

Myös lapsen perhe on isossa roolissa lapsen kuntoutuksessa ja hyvä yhteistyö lapsen läheisten kanssa on ensisijaista. Perheen käsite on laaja – se ei käsitä pelkästään vanhempia vaan sisarukset, isovanhemmat ja muut ihmiset, jotka lapsi kokee läheisiksi. Niittysarassa pyritään tukemaan lapsen ja perheen välisen vuorovaikutuksen onnistumista.

– Kun lapsi lähtee meiltä pois, hän menee takaisin oman perheen ympäristöön. Jos perheessä on esimerkiksi vuorovaikutushaasteita, pyrimme matkan varrella parhaamme mukaan auttamaan perheitä ja lapsia myös niissä.

“Kaikesta huolimatta me onnistumme pitämään toivoa yllä”

Vaikka uuden yksikön arki rullaa, jatkuvaa kehitystyötä tehdään, että kaikki prosessit saadaan toimiviksi. 

– Tärkeintä on kuitenkin se, että lasten arki on turvallista ja vakaata. Sen parissa työskentelemme täällä joka päivä, Nylander-Ankerman sanoo.

Lapsilta ja heidän perheiltään kerätään myös säännöllisesti palautetta, josta välittyy, että jo lyhyessä ajassa lasten hoidossa on onnistuttu monella tapaa.

”Elämäntilanne teidän palvelujen tarpeelle ei ole se optimaalisin, joten on todella tärkeää saada arvostusta, ystävällistä palvelua ja uskoa siihen, että tilanne paranee. Tässä olette onnistuneet hyvin.” 

“Asiantunteva ja ystävällinen palvelu auttaa perheitä omalta osaltaan vaikeiden aikojen yli. Ystävällisyys ja tahdikkuus ovat luottamuksen perustaa.”

“Ystävällinen ja huomioon ottava henkilökunta. Ottavat huomioon nuoren sekä läheiset. Mukavaa, kun kertovat nuoren kuulumisia viikoittain.”

Nylander-Ankerman uskoo, että palautteet kertovat siitä, että yksikössä tehdään työtä niin kuin on luvattu. 

– Että kaikesta huolimatta me onnistumme pitämään toivoa yllä.

Lue lisää Niittysarasta: Kodinomaista ja kuntouttavaa arkea osana yhteisöä 

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi