Mitä nepsy-valmennus on?

Neuropsykiatrinen valmennus eli nepsy-valmennus on valmentavalla työotteella tehtävää ratkaisukeskeistä työskentelyä. Sen tavoite voi olla esimerkiksi toimintakyvyn tai arjenhallintataitojen kehittyminen tai myönteisen minäkuvan löytäminen. Tarkoitus on löytää ratkaisuja, joiden avulla arki sujuu neurokirjon oireiden kanssa mahdollisimman hyvin.

Kenelle nepsy-valmennus sopii?

Nepsy-valmennus sopii kaikille neurokirjon henkilöille, jotka kaipaavat tukea arjen toimivuuteen. Valmennettavalla voi olla esimerkiksi ADHD tai hän voi olla autismin kirjolla, mutta diagnoosia valmennukseen osallistumiseen ei tarvita. Nepsy-valmennus sopii sekä lapsille että aikuisille, mutta mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä isompi rooli myös vanhemmalla on.

Valmennukseen osallistuvalla tulisi olla kohtalaisen hyvä toimintakyky ja motivaatio valmennustyöhön. Esimerkiksi hoitamaton päihdeongelma tai voimakkaat mielenterveyden ongelmat voivat haitata valmennusta.

Millaisiin haasteisiin nepsy-valmennuksesta on apua?

Usein valmennuksessa keskitytään arjen helpottamiseen, kuten asioiden aikatauluttamiseen, suunnitteluun, aloittamiseen ja loppuun viemiseen. Tärkeä lähtökohta työskentelylle on valmennettavan oma näkemys siitä, mitkä hänen tavoitteensa ovat ja mitä hän elämältään toivoo. Valmennuksen tarkoitus ei ole muuttaa ihmistä, vaan luoda hänelle parempi toimintaympäristö. 

Lapset saavat valmennuksesta usein apua tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä sosiaalisten suhteiden haasteisiin, kuten vetäytymiseen tai sosiaalisten tilanteiden tulkintaan. Valmentautujan ongelmana voi olla myös esimerkiksi erilaisiin tilanteisiin jumittuminen ja vaikeus lähteä liikkeelle. Nuorilla saattaa olla esimerkiksi haasteena ehtiä kouluun ajoissa. Silloin valmennuksessa mietitään jo edellistä päivää siltä kannalta, että miten aamu voisi helpottua.

Mitä nepsy-valmennuksessa tapahtuu?

Valmennuskerta voi kestää esimerkiksi 60 tai 90 minuuttia. Alkuvaiheessa lähtötilanteen kartoittamiseen ja yhteisen työskentelyn suunnitteluun menee paljon aikaa. Valmennukselle asetetaan tavoite, jonka toteutumista seurataan. 

Valmennus tarkoittaa usein keskustelua, toimintamallien harjoittelua ja yhdessä tekemistä. Tapaamisen alussa saatetaan käydä läpi edellistä valmennuskertaa ja sen jälkeisiä tapahtumia. Lopuksi sovitaan seuraava tapaaminen ja jutellaan siitä, mitä olisi hyvä tehdä tai harjoitella sitä ennen. Tarkoitus on, että valmennettava alkaa toteuttaa uusia toimintamalleja yhtä aikaa valmennuksen kanssa. Joskus valmentaja voi tulla myös lapsen tai nuoren mukaan kouluun ja ratkaista yhdessä haasteita siellä, missä niitä on.

Humanassa tehdään usein 10–20 kerran valmennusjaksoja, ja tapaamisia voi olla esimerkiksi kerran viikossa tai kahden viikon välein.

Millaisia tuloksia nepsy-valmennuksesta voi saada?

Valmennuksen aikana edistymistä arvioidaan jatkuvasti. Valmennus voi auttaa ottamaan hyvinkin konkreettisia harppauksia esimerkiksi tunteiden käsittelyssä ja löytämään elämää helpottavia toimintatapoja. Osa tuloksista voi tapahtua ennemminkin valmennettavan mielessä: itsetunto voi kohota, tai itsestään voi löytää uusia voimavaroja ja vahvuuksia. 

Kun valmennettava on lapsi, vanhemmat kokevat usein valmennuksen hyödyksi sen, että he saavat lisätietoa ja ymmärrystä lapsensa erityispiirteistä ja tekijöistä tämän käytöksen taustalla. Erityislapsen vanhempana valmennuksesta voi saada paljon apua myös jaksamiseen.

Keitä Humanan nepsy-valmentajat ovat?

Humanan nepsy-valmentajat ovat sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat käyneet nepsy-valmentajan lisäkoulutuksen.

Asiantuntijoina artikkelissa toimivat Humanan Turun avopalveluiden neuropsykiatristen valmentajien kouluttaja Liisa Thiel sekä Humana Kokkolan avopalveluiden perheohjaaja, nepsy-valmentaja ja neuropsykiatristen valmentajien kouluttajaksi opiskeleva Hanni Rättö.

Tutustu Humanan avopalveluihin

Haluaisitko kouluttautua nepsy-valmentajaksi? Lue lisää alkavista koulutuksistamme ja ilmoittaudu mukaan!

Lue lisää artikkeleita: hyvinvaikuttajat.fi